( Edunvalvonta )

Lahjoitusvarat auttavat kauppatieteitä uudistumaan

Teksti Ulla Niemelä
Kuva Suvi Eriksson
  • Dekaani Markus Granlund iloitsi Turun kauppakorkeakoulun saamasta lahjoituksesta.

Keväällä liittokokouksessa päätetty 500 000 euron lahjoitus kymmenelle suomalaiselle, kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavalle yliopistolle on kuljettanut Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntijoita ja johtoa syksyn mittaan ympäri Suomea. Tapaamiset ovat huipentuneet symbolisen rahapuun ojentamiseen ja yhteisen tavoitteen jäsentämiseen: kauppatieteissä korkea laatu niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa on ensiarvoisen tärkeää.

Suomen Ekonomit on tehnyt jo vuosia yhteistyötä kaikkien lahjoituksen saaneiden yliopistojen kanssa. Ilahduttavaa on, että alan tutkimus ja koulutus ovat tänä aikana kehittyneet huomattavan positiiviseen suuntaan. Koulutuspolitiikan asiantuntijat Suvi Eriksson ja Mika Parkkari kiittelevät kierroksen tapaamisia, jotka antoivat paljon.

”Usealla paikkakunnalla keskustelun kärkeen nousi koulutuksen yhteiskunnallisen- ja työelämärelevanssin suuri merkitys. Myös koulutuksen jatkuva kehittäminen koettiin tärkeäksi”, he kertovat.

Marraskuun alussa lahjoitusvierailut suuntautuivat Turun kauppakorkeakouluun, sekä Turun että Porin yksikköön. Dekaani Markus Granlund oli lahjoituksesta kiitollinen ja innoissaan.

”Lahjoitus tukee merkittävällä tavalla uusien avausten tekemistä koulun strategian mukaisesti, kuten globaalistikin täysin uudenlaisen Business Disruption Research Laboratoryn perustamista.”

ABS luotsaa kauppatieteitä eteenpäin

Markus Granlund on tällä hetkellä myös Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n puheenjohtajana. ABS on maamme yliopistotasoisten kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyöelin, joka toimii kansallisena ja kansainvälisenä keskustelijana, edunvalvojana, tutkijana ja parhaiden käytäntöjen levittäjänä.

ABS:n kannalta puolen miljoonan euron lahjoitus oli erittäin merkittävä. Suurten perusrahoitusleikkausten jälkeisessä maailmassa lahjoitukset ovat tärkeitä etenkin uusien avausten mahdollistajana. Kauppatieteellisten yksiköiden on elettävä ajassa ja uusiuduttava osin rajustikin tulevina vuosina.

”Kohtaamme nyt täysin uudenlaisen maailman, jossa korostuvat vastuullisuus, ennakointiosaaminen, uudet liiketoimintamallit alustataloudessa sekä Big Data ja analytiikka”, Granlund huomauttaa.

Kuten tutkimuksen, myös koulutuksen pitää nojata entistä enemmän monitieteisiin ympäristöihin.

”Esimerkiksi Turussa teemme tutkimus- ja koulutusyhteistyötä kaikkien muiden kuuden tiedekunnan kanssa”, Granlund kertoo ja lisää koulunsa panostavan erityisesti yrittäjyys- sekä ennakointiosaamiseen.

Panostukset näkyvät opiskelijoiden menestyksessä kansainvälisissä innovaatio- ja start-up-kilpailuissa, joissa korostuvat vastuullisuus, kestävä kehitys ja digitaalisuus. Tulevaisuuden tutkimuksen oppiaine järjestää lisäksi ensi vuonna ennakointiosaamisen kurssin, joka tulee pakolliseksi kaikille Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijoille.

Kauppatieteiden tulevaisuus Suomessa näyttää kaikesta huolimatta Granlundin mukaan valoisalta. Alalla vaalitaan korkeaa laatua sekä tutkimuksessa että koulutuksessa, mikä mahdollistaa vahvan vaikuttavuuden alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Alan rakenteita, tutkintojärjestelmän joustavuutta ja elinkeinoelämäyhteistyön muotoja on silti koko ajan pohdittava ja kehitettävä.

”Kuten alumnimme ja kunniatohtorimme Reijo Karhinen on usein todennut, uudistuminen ei ole meille vaihtoehto, vaan elinehto. Se on kuitenkin vaikeaa ilman nyt saadun kaltaisia lahjoitusvaroja”, muistuttaa Granlund.

Granlund viittaa Ekonomien tuoreeseen Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitykseen sanoessaan, että kauppatieteet tieteenalana on parantanut viimeisen vuosikymmenen aikana toimintansa laatua ja tehokkuutta eri mittareille mitattuna enemmän kuin suurin osa muista tieteenaloista Suomessa.

”Olemme saavuttaneet myös absoluuttisilla mittareilla tason, joka kestää vertailun muihin tieteenaloihin Suomessa sekä kauppatieteisiin muualla maailmassa. Yhteistyökumppanina olemme haluttu, ja meihin kohdistuu paljon painetta osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Insentiiveissä ja suoraan sanottuna rahoituksessa tämä ei kuitenkaan näy juuri millään lailla. Nyt olisi aika esimerkiksi kolmannelle Suomen Akatemian liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmalle. Edellisen päättymisestä on kulunut kahdeksan vuotta.”

13.12.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013