( Työelämä )

Laki suojaa raskaana ja perhevapaalla olevia

Katariina Harju, työsuhdelakimies, Suomen Ekonomit
Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella. Myös työsopimuslaissa turvataan raskaana olevan ja perhevapaita käyttävän työntekijän asemaa.

Syrjinnän kiellot koskevat muun muassa työhönottoa ja tehtävään tai koulutukseen valitsemista sekä työsuhteen jatkamista. Kiellot kattavat myös työn johtamisen ja työsuhteen päättämisen.

Työhönotto

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolaki kieltää syrjinnän työhönotossa sekä tehtävään tai koulutukseen valittaessa. Työnantaja ei saa sivuuttaa työnhakijaa raskauden vuoksi tai siksi, että hän on perhevapaalla tai hän tulisi jäämään perhevapaalle. Tämä koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Raskaana olevaa hakijaa tulee kohdella valintatilanteessa kuten muitakin hakijoita niin, ettei raskaus vaikuta valintaan.

Työnhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan työhaastattelussa. Työsopimuslain mukaan työntekijän tulee ilmoittaa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Myöskään työnantajan ei tule kysyä työhaastattelussa työnhakijan raskaudesta tai perhesuunnitelmista. Raskaudesta tai perhesuhteista kysyminen voi aiheuttaa epäilyn siitä, että raskaudella on vaikutusta valintapäätökseen.

Lisäksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään, että työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tarpeellisia ovat lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä tai sopivuutta tehtävään. Raskautta ja vanhemmuutta koskevat tiedot eivät yleensä ole tällaisia tarpeellisia tietoja.

Määräaikaisen työsuhteen uusiminen

Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta päättäessään menetellä siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Lainkohdalla on merkitystä etenkin määräaikaisten työsuhteiden kannalta.

Kiellosta seuraa, että työsuhteen kestoa ei saa rajoittaa raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Työsuhdetta ei saa esimerkiksi rajoittaa päättymään perhevapaan alkuun tai alkamaan vasta perhevapaan päätyttyä. Työsuhteesta ei voi myöskään tehdä määräaikaista raskauden vuoksi.

Lainkohta koskee myös määräaikaisen työsuhteen uusimista. Kun työ jatkuu, määräaikaista työsuhdetta ei saa jättää uusimatta raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi. Määräaikaiselle työntekijälle voidaan tarvittaessa palkata sijainen hänen perhevapaansa ajaksi.

Syrjinnän arvioinnissa voidaan kysyä, olisiko työsopimus uusittu, jos työntekijä ei olisi tullut raskaaksi tai jäänyt perhevapaalle. Tällöin tarkastellaan sitä, olisiko työsuhde jatkunut, jos raskaana tai perhevapaalla olevaan työntekijään olisi sovellettu samoja kriteereitä kuin muihin työntekijöihin. Jos asiassa syntyy niin sanottu syrjintäolettama, työnantajan tulee osoittaa, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin raskaudesta tai perhevapaasta.

Perhevapaalta paluu

Työsopimuslaissa säädetään perhevapaalta töihin palaavan paluusuojasta. Suoja koskee kaikkia työntekijöitä, joilla on perhevapaan päättyessä voimassa oleva työsuhde.

Työnantajan velvollisuus tarjota perhevapaalta palaavalle työntekijälle työtä on porrastettu tarjottavan työn mukaan. Ensisijaisesti perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Hänen työsuhteensa ehdot säilyvät vähintään entisinä lukuun ottamatta työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia.

Aikaisempaan tehtävään palaaminen ei aina välttämättä ole mahdollista. Työpaikalla saatetaan esimerkiksi järjestellä tehtäviä uudelleen perhevapaan aikana. Jos aikaisempaan työhön palaaminen ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, hänelle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Keskeistä on, millä tavalla työtehtävistä on sovittu työsopimuksessa.

Kun tehtäviä järjestellään työpaikalla, työnantajan tulee ottaa huomioon perhevapaalla olevan työntekijän paluuoikeus. Työnantaja ei voi esimerkiksi rikkoa paluusuojaa koskevaa säännöstä palkkaamalla uusia työntekijöitä tehtäviin, joita perhevapaalla oleva henkilö on tehnyt tai joihin hänet voitaisiin sijoittaa. Tarvittaessa työsopimukset solmitaan esimerkiksi määräaikaisina, jotta perhevapaalla oleva työntekijä voi palata työhön.

Kiellettyä on esimerkiksi irtisanoa perhevapaalta palaava työntekijä tai siirtää hänet toiseen tehtävään samalla kun hänen sijaisensa jatkaa samassa työssä, jota perhevapaalla ollut työntekijä on ennen vapaata tehnyt.

Jos työnantaja rikkoo työsopimuslain mukaista työntekijän paluusuojaa, työnantaja saattaa rikkoa myös tasa-arvolaissa olevaa työn johtamista koskevaa syrjinnän kieltoa. Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa johtaa työtä, jakaa työtehtäviä tai muutoin järjestää työoloja siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella.

Työsuhteen päättyminen

Tasa-arvolain mukaan työnantajan menettelyä pidetään kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.

Myöskään työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, irtisanomisen katsotaan johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Irtisanomissuoja koskee tilanteita, joissa työnantaja tietää työntekijän raskaudesta.

Säännös ei estä irtisanomasta raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän työsopimusta, jos siihen on muu lain mukainen irtisanomisperuste, joka ei liity raskauteen tai perhevapaan käyttämäiseen. Kuitenkin taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla voi irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Myöskään koeajalla työsopimusta ei työsopimuslain mukaan saa purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Raskaus tai perhevapaan käyttäminen ovat tällaisia perusteita.

13.12.2017

Oikaisu

Ekonomi-lehden 5/2017 Haaveissa yrittäminen -juttuun oli editointivaiheessa tullut virhe siihen, milloin osakeyhtiössä johtavassa asemassa toimiva katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.

Yrittäjäksi katsotaan tosiasiassa henkilö, joka toimii johtavassa asemassa osakeyhtiössä josta 1) omistaa itse vähintään 15 % tai 2) omistaa yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 30 %. Lisäksi yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee osakeyhtiössä, josta 1) omistaa itse vähintään 50 % tai 2) omistaa yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 50 %.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013