( Yrittäjyys )

Liikunta-alan syke nousee

Teksti Olli Manninen
Kuvat Miika Kainu Kuvitus Antti Nikunen
  • Ministeri Jan Vapaavuori, SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola, Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojala.
Reilun viiden miljardin euron kokoisen liikunta-alan nopeimmin kasvavia osa-alueita ovat terveys- ja hyvinvointi palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöinen viestintä, viihde ja lifestyle. Merkittävät veturiyritykset ovat kuitenkin vielä harvassa ja osaamisen jakamiselle on tilausta.

Liikunta- ja urheilupalveluiden toimialan hyvä imu selittyy pitkälti terveystietoisuuden megatrendillä. Haluamme liikkua tavoitteellisemmin, seurata harjoittelumme kehitystä ja harrastaa liikuntaa porukalla miellyttävissä vaatteissa ja tiloissa. Houkuttelevat terveys- ja hyvinvointipalvelut yhdistävät fiksulla tavalla muodin, teknologian, kulttuurin tai matkailun. Myös länsimaissa lisääntyvät elintapasairaudet, niiden ehkäisy ja hoito lisäävät alan palveluiden kysyntää.

”Liikunta-ala on kasvanut Suomessa jo useita vuosia ja sillä on paljon potentiaalia kovaan kansainväliseen kasvuun”, uskoo työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

TEM teetätti tänä vuonna selvityksen liikuntaliiketoiminnan koosta, sen ekosysteemin muutoksista ja kasvun eväistä. Vapaavuoren arvion mukaan Suomessa on runsaasti erinomaista teknologia-, terveys-, matkailu-, liikunta- ja muotoiluosaamista, mikä luo hyvät eväät tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle. Myös digitalisoituminen kirittää alan kehitystä.

”Teknologiset innovaatiot ovat keskeinen osa liikunta-alan kasvua. Meillä on paljon kasvun kynnyksellä olevia teknologiayrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille.”

Erittäin kiinnostavana liikunta-alan osa-alueena Vapaavuori pitää hyvinvointimatkailua. Turistit ovat löytäneet luonnon hiljaisuuteen virittävät vaellusmatkat ja erilaiset seikkailulomat.

”Suomen luonto ja hyvät suorituspaikkamme houkuttelevat tänne aasialaisia ja keskieurooppalaisia liikuntaturisteja.”

Liikuntamatkailu on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana muuta matkailutoimialaa nopeammin Suomessa. Liikevaihdon kehityksellä mitattuna urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 peräti 40 prosenttia. Globaalisti liikunta- ja hyvinvointimatkailu nielaisee jo neljänneksen koko maailman matkailumarkkinoista. Kuntoilun ja liikunnan lisäksi kauneudenhoito- ja hyvinvointipalveluilla on kysyntää. Hyvinvointimatkailijat käyttävät lisäksi matkallaan huomattavasti keskivertomatkailijaa enemmän rahaa.

”On suomalaisesta elinkeinoelämästä kiinni, kuinka paljon tästä markkinapotentiaalista meillä onnistutaan nappaamaan”, Vapaavuori sanoo.

Verkostoituminen vasta oraalla

Monipuolisuus on useisiin polkuihin haarautuvan liikunta-alan ekosysteemin heikkouksia. Alalla on keskimääräistä enemmän kasvu- ja gaselliyrityksiä kuin muilla toimialoilla, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Merkittävät veturiyritykset ovat harvassa.

”Vaikka osaamista on, sen jakaminen ja hyödyntäminen on kansallisesti lapsen kengissä. Yksi mahdollisuus kasvuun olisi panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön myös toimialojen välillä”, Vapaavuori arvioi.

Tekes rahoitti viime vuonna nuoria yrityksiä 133 miljoonalla eurolla ja linjan on tarkoitus pysyä samalla tasolla vuonna 2015.

Vapaavuoren mielestä alan yritysten kannattaisi ennakkoluulottomasti etsiä uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palvelumuotoilun menetelmät voisivat myös avata uusia kulmia palveluiden paketointiin. Hän kannustaa myös veturiyrityksiä rohkeammin ottamaan kasvuyrityksiä valmennukseen ja tarjoamaan omaa osaamistaan ja verkostojaan käyttöön suomalaisen liikuntateollisuuden uudistumisen ja kasvun nimissä. Kumppanuussuhteissa kaikkien toimijoiden menestyminen on tärkeää.

”Mallia voi hakea vaikka Lapista, joka on matkailualalla yhteistyön edelläkävijä. Siellä tarjontaa on onnistuttu paketoimaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi yhdessä liikunta- ja elämysteollisuuden kanssa. Liikunta-alalle tutut ja kotoiset termit kilpailu, joukkuepeli ja valmennus voitaisiin ottaa alan kehityksenkin avuksi”, Vapaavuori sanoo.

TEM on käynnistänyt useita seutupilottihankkeita urheilu- ja liikuntamatkailun kehittämiseksi. Imatran vetämä urheilu- ja liikuntamatkailu -seutupilotti käynnistyi tämän vuoden alussa. Siihen osallistuu yhdeksän kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana verkostossa ovat myös kansalliset urheilu- ja liikunta-alan sekä matkailun toimijat, kuten Suomen olympiakomitea, MEK ja Outdoors Finland.

”Pilotin tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä malleja urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Jokaisella pilottiin osallistuvalla kaupungilla on oma kaupunkikohtainen pilotti, jota kehitetään yhteistyössä ja toisilta oppien.”

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä asiakas- ja markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen ja liikuntamatkailun tunnettavuuden lisäämiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

TEM on rahoittanut seutupilottien koordinaatiota tukeakseen pilottien käynnistymistä ja koordinaatiota.

”Tavoitteena on jatkaa pilottia ensi vuonna, sillä se keskittyy kansallisesti merkittävään toimialaan, jossa on paljon kasvun edellytyksiä”, Vapaavuori sanoo.

Erikoinen ekosysteemi

Liikunta-ala poikkeaa monella tapaa muista toimialoista. Alalla ei ole yleistä työehtosopimusta tai virallista työnantajaliittoa, joten työehdot ovat kirjavia ja kilpailu villiä. Liikuntalaki ei tunnista yrityksiä kuntapalveluiden tuottajiksi, mikä rajoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Nyt liikuntalain pelisääntöjä ollaan uudistamassa.

Liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija Hanna Kosonen vaatii avoimempaa keskustelua ja yhteistyötä alan toimijoiden välille.

”Elinvoimaisen kasvun edellytys on yhteistyö julkisten ja kaupallisten palveluntarjoajien välillä”, Kosonen sanoo.

Liikunta-alalla yksityinen ja julkinen sektori kilpailevat samoista asiakkaista. Kunnat, kaupungit ja valtio rahoittavat ja tuottavat suurimman osan liikuntapaikoista. Liikunta- ja urheiluseurat ovat pitkään vastanneet ihmisten liikuttamisesta.

”Viime vuosina raja-aidat ovat alkaneet murtua. Lapset ja ikääntyneet suosivat edelleen seurojen harrastustoimintaa, mutta työikäinen aikuisväestö haluaa enemmän yksityisiä palveluita”, Kosonen sanoo.

Uutta yhteistyötä on virinnyt eri toimijoiden välille. Toimivina esimerkkeinä Kosonen mainitsee Espoossa yksityistetyn uimahallin ja Seinäjoella avatun Duudsonien aktiviteettipuiston, jossa yrittäjien yhteistyökumppanina on yksityinen päiväkoti.

”Avarakatseisella ajattelulla voidaan törmäyttää toisiinsa yllättäviä brändejä ja synnyttää hyvää uutta.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voitaisiin esimerkiksi lakkautusuhan alla olevista uimahalleista rakentaa uudenlaisia kuntokeskuksia”, hän pohtii.

Teknologiainnovaatioiden kaupallistamiselle tietä avaisi Kososen mukaan kiinteämpi yhteistyö start up -yritysten ja vahvojen bränditalojen kanssa. Alan toistaiseksi vähäinen verkostoituminen hämmentää häntä.

”Suomi on pieni markkina, jossa kaikki osaajat tuntevat toisensa. Oikeiden osaajien löytämisen ei pitäisi olla vaikeaa.”

Ouluun ja Espooseen syntyneet alan start up -yritysten keskittymät ovat askelia yhteistyön tiivistämiseen. GE Healthcare taas avasi hiljattain Helsingissä terveysteknologian start up -yritysten yhteisö Health Villagen, jonka tiloissa toimivat laitevalmistajat, ohjelmoitsijat ja palveluntarjoajat.

Kuntosalit monipuolistuvat

Televisiosta tuttu Putouksen sketsihahmo Kissi Vähä-Hiilari iski todellakin trendien ytimeen. Henkilökohtaisten valmentajien eli Personal Trainereiden kysyntä on ihan tosissaan nyt kovassa kasvussa.

”Personal Trainer -palvelut kiinnostavat sekä jo pidempään salilla viihtyneitä että salien uusia asiakkaita”, sanoo SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola.

SATS Elixia työllistää noin 200 Personal Traineria, jotka tuovat kuntosaliketjun liikevaihdosta noin 10 prosenttia, vuotuisen kasvun ollessa 25–30 prosenttia. Kaikkiaan kuntosalit työllistävät Suomessa noin 3 000 Personal Traineria.

Suosio selittyy Ketolan mukaan ihmisten tarpeella saada laadukkaita palveluja ja nopeasti.

”Kun aika on kortilla, halutaan nopeasti neuvoja ammattilaiselta. Personal Trainerillä on usein parempi kokonaisnäkemys siitä, mihin salilla harjoittelevan kannattaa keskittyä saavuttaakseen toivomansa tavoitteet.”

Salilla käy nyt paljon keski-ikäistä väestöä, jolle liikunta ei ole itsestäänselvyys. He kaipaavat neuvoja perusasioissa: kuntosaliohjelman laatimisessa, painon- ja ravinnonhallinnassa.

”Personal Trainer on usein myös se positiivinen piiska, joka innostaa kuntoilijan selviytymään ohjelmasta ja palaamaan salille.”

Personal Trainer -palveluiden ohella kasvussa on myös yritysliikunta, samoin eri lajeja yhdistävä crossfit-harjoittelu.

”Juoksubuumi on tuonut salille juoksijat, jotka haluavat parantaa lihaskuntoaan tai venyttelytaitojaan. Golffarit hakevat puolestaan voimaa parempaan draiviin.”

Noin 100 miljoonan euron kuntosalimarkkinoilla on Ketolan mukaan käynnissä markkinoiden uusjako. Isojen kansainvälisten ketjujen rinnalle on syntynyt paljon erikoistuneita segmenttisaleja, jotka kilpailevat trendi-ilmiöillä. Ketola vakuuttaa, että myös isot kuntosaliketjut osaavat mukautua nopeasti vaihtuviin trendeihin.

”Olemme kehittäneet nopeasti vaihtuvia kausituotteita, jotka rikastavat perustarjontaamme.”

Kuntosaliharjoittelu on myös tavallistumassa. Intohimoisten lihasäijien ja fitnessprinsessojen rinnalla saleilla rehkii nyt paljon teinejä ja senioreja. Noin 65 prosenttia SATS Elixian noin 40 000 jäsenestä ilmoittaa jäsenyytensä pääasialliseksi syyksi ryhmäliikunnan.

Kuntosalibisnes kasvaa reippaasti Suomessa ja kaikkialla Pohjoismaissa, mutta Ketolan mukaan Suomi on yhä hyvin neitseellinen markkina.

Olemme 20 vuotta muuta Pohjolaa jäljessä. Osittain se johtuu markkinamme erilaisuudesta. Kuntien ja urheiluseurojen harrastustarjontaa ei ole vastaavassa laajuudessa muissa Pohjoismaissa.”

Ketola ennakoi julkisen ja kaupallisen rajan hämärtyvän tulevaisuudessa salipalvelujen tarjonnassa.

”Teemme jo nyt paljon yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Meillä on hyviä kokemuksia Espoon kaupungin opettajille ja Turun kaupungin työntekijöille suunnatuista pitkistä yhteistyösopimuksista.”

Kuntosalin perustaminen on pääomaintensiivistä liiketoimintaa. Alkuvaiheessa investoinnit laitteisiin, harjoittelu- ja hygieniatiloihin nielaisevat paljon rahaa. SATS Elixia on keskittänyt toimintansa kasvukeskuksiin. Seuraavan keskuksen se avaa Espoonlahden Meripuistoon.

”Kun brändi ja tunnettuus ovat kunnossa, kannattaa hakea lisää kasvua.”

Taistelu ranteesta

Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojalan mukaan liikuntateknologiabisnes on jännittävässä vaiheessa.

”Jos älykellosta tulee yleislaite, johon ladattavista sovelluksista syntyy liiketoiminnan arvo, kaventaa se väistämättä sykemittarivyötä käyttävien rannetietokoneiden markkinoita”, Ojala pohtii.

Nyt onkin tehtävä uusia teknologisia avauksia. Ojalan yritys on kehittänyt juoksutekniikkaa mittaavan analysointityökalun, joka toimii juoksukenkään ja sykemittarivyöhön kiinnitettävillä antureilla. Zoi-anturit mittaavat juoksun kinematiikan perustiedot ja älypuhelinsovellus arvioi niiden perusteella juoksun taloudellisuuden, puolierot ja juoksutekniikkavirheet sekä auttaa juoksijaa omaksumaan tarvittavat muutokset omaan suoritukseensa.

Vuonna 2012 perustettu start up -yritys on saanut tuotekehitysrahaa Tekesilta ja Nokian Bridge-ohjelmasta sekä hakenut toimintansa kehittämiseen lisärahoitusta Invesdor- ja Indiegogo -joukkorahoituspalveluista.

Ojala on toiveikas Zoin menestymisen mahdollisuuksista, sillä juoksun ohella sen avulla voidaan mitata esimerkiksi hiihdon, nyrkkeilyn tai luistelun tekniikkaa. Innovaatio toimii myös hevosurheilussa. Zoi on määrä tuoda markkinoille ensi keväänä.

Zoin kaltaisia jännittäviä innovaatioita on Suomessa paljon kehitteillä. Yhteistyö yritysten välillä on kuitenkin vähäistä.

”On paljon pieniä yrityksiä, jotka tekevät yhtä kulmaa, kun taas kuluttajat haluavat helppoja, yhteensopivia ratkaisuja. Jos teknisiä rajapintoja ei haluta avata muiden käyttöön, ei synny toimivia, integroituja ratkaisuja”, Ojala sanoo.

Hän toivookin, että alalle syntyisi peliteollisuudesta tutun Neogamesin kaltainen yhteen kokoava yhdistys, joka edistäisi alan verkostoitumista, yhteistyötä ja markkinointia.

10.12.2014

Liikuntatoimiala

  • Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistajat, tukku- ja vähittäiskauppa sekä palvelutuottajat työllistivät 16 300 henkilöä 5 060 yrityksessä vuonna 2011.
  • Liikuntapalvelut kasvaneet vuosina 2007-2011 noin 38 %.
  • Urheilu- ja virkistyspalveluyrityksistä kasvuyrityksiä* on noin 4 %, niistä gaselliyrityksiä** noin 17 %.
  • Liikuntamatkailu on kasvanut vuosina 2008-2013 noin 40 %.

 

Liikunta-alan kovimmat kasvajat

  • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, toimialan koko noin 500 miljoonaa euroa.
  • Liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat, toimialan koko noin 120 miljoonaa euroa.
  • Liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet ja -palvelut, toimialan koko noin 250 miljoonaa euroa.

 

Lähde: TEM-raportteja 20/2014: Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto).
 
*Kasvuyritys = Yritys, jonka lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin 10 henkeä työllistävä yritys kasvaa kolmessa vuodessa ainakin 17,3 hengen yritykseksi.
**Gaselliyritys = Yrityksen liikevaihdon kasvu on vähintään 30 prosenttia vuodessa.
 
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013