( Yrittäjyys )

Liikunta-alan syke nousee

Teksti Olli Manninen
Kuvat Miika Kainu Kuvitus Antti Nikunen
  • Ministeri Jan Vapaavuori, SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola, Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojala.
Reilun viiden miljardin euron kokoisen liikunta-alan nopeimmin kasvavia osa-alueita ovat terveys- ja hyvinvointi palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöinen viestintä, viihde ja lifestyle. Merkittävät veturiyritykset ovat kuitenkin vielä harvassa ja osaamisen jakamiselle on tilausta.

Liikunta- ja urheilupalveluiden toimialan hyvä imu selittyy pitkälti terveystietoisuuden megatrendillä. Haluamme liikkua tavoitteellisemmin, seurata harjoittelumme kehitystä ja harrastaa liikuntaa porukalla miellyttävissä vaatteissa ja tiloissa. Houkuttelevat terveys- ja hyvinvointipalvelut yhdistävät fiksulla tavalla muodin, teknologian, kulttuurin tai matkailun. Myös länsimaissa lisääntyvät elintapasairaudet, niiden ehkäisy ja hoito lisäävät alan palveluiden kysyntää.

”Liikunta-ala on kasvanut Suomessa jo useita vuosia ja sillä on paljon potentiaalia kovaan kansainväliseen kasvuun”, uskoo työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

TEM teetätti tänä vuonna selvityksen liikuntaliiketoiminnan koosta, sen ekosysteemin muutoksista ja kasvun eväistä. Vapaavuoren arvion mukaan Suomessa on runsaasti erinomaista teknologia-, terveys-, matkailu-, liikunta- ja muotoiluosaamista, mikä luo hyvät eväät tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle. Myös digitalisoituminen kirittää alan kehitystä.

”Teknologiset innovaatiot ovat keskeinen osa liikunta-alan kasvua. Meillä on paljon kasvun kynnyksellä olevia teknologiayrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille.”

Erittäin kiinnostavana liikunta-alan osa-alueena Vapaavuori pitää hyvinvointimatkailua. Turistit ovat löytäneet luonnon hiljaisuuteen virittävät vaellusmatkat ja erilaiset seikkailulomat.

”Suomen luonto ja hyvät suorituspaikkamme houkuttelevat tänne aasialaisia ja keskieurooppalaisia liikuntaturisteja.”

Liikuntamatkailu on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana muuta matkailutoimialaa nopeammin Suomessa. Liikevaihdon kehityksellä mitattuna urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 peräti 40 prosenttia. Globaalisti liikunta- ja hyvinvointimatkailu nielaisee jo neljänneksen koko maailman matkailumarkkinoista. Kuntoilun ja liikunnan lisäksi kauneudenhoito- ja hyvinvointipalveluilla on kysyntää. Hyvinvointimatkailijat käyttävät lisäksi matkallaan huomattavasti keskivertomatkailijaa enemmän rahaa.

”On suomalaisesta elinkeinoelämästä kiinni, kuinka paljon tästä markkinapotentiaalista meillä onnistutaan nappaamaan”, Vapaavuori sanoo.

Verkostoituminen vasta oraalla

Monipuolisuus on useisiin polkuihin haarautuvan liikunta-alan ekosysteemin heikkouksia. Alalla on keskimääräistä enemmän kasvu- ja gaselliyrityksiä kuin muilla toimialoilla, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Merkittävät veturiyritykset ovat harvassa.

”Vaikka osaamista on, sen jakaminen ja hyödyntäminen on kansallisesti lapsen kengissä. Yksi mahdollisuus kasvuun olisi panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön myös toimialojen välillä”, Vapaavuori arvioi.

Tekes rahoitti viime vuonna nuoria yrityksiä 133 miljoonalla eurolla ja linjan on tarkoitus pysyä samalla tasolla vuonna 2015.

Vapaavuoren mielestä alan yritysten kannattaisi ennakkoluulottomasti etsiä uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palvelumuotoilun menetelmät voisivat myös avata uusia kulmia palveluiden paketointiin. Hän kannustaa myös veturiyrityksiä rohkeammin ottamaan kasvuyrityksiä valmennukseen ja tarjoamaan omaa osaamistaan ja verkostojaan käyttöön suomalaisen liikuntateollisuuden uudistumisen ja kasvun nimissä. Kumppanuussuhteissa kaikkien toimijoiden menestyminen on tärkeää.

”Mallia voi hakea vaikka Lapista, joka on matkailualalla yhteistyön edelläkävijä. Siellä tarjontaa on onnistuttu paketoimaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi yhdessä liikunta- ja elämysteollisuuden kanssa. Liikunta-alalle tutut ja kotoiset termit kilpailu, joukkuepeli ja valmennus voitaisiin ottaa alan kehityksenkin avuksi”, Vapaavuori sanoo.

TEM on käynnistänyt useita seutupilottihankkeita urheilu- ja liikuntamatkailun kehittämiseksi. Imatran vetämä urheilu- ja liikuntamatkailu -seutupilotti käynnistyi tämän vuoden alussa. Siihen osallistuu yhdeksän kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana verkostossa ovat myös kansalliset urheilu- ja liikunta-alan sekä matkailun toimijat, kuten Suomen olympiakomitea, MEK ja Outdoors Finland.

”Pilotin tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä malleja urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Jokaisella pilottiin osallistuvalla kaupungilla on oma kaupunkikohtainen pilotti, jota kehitetään yhteistyössä ja toisilta oppien.”

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä asiakas- ja markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen ja liikuntamatkailun tunnettavuuden lisäämiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

TEM on rahoittanut seutupilottien koordinaatiota tukeakseen pilottien käynnistymistä ja koordinaatiota.

”Tavoitteena on jatkaa pilottia ensi vuonna, sillä se keskittyy kansallisesti merkittävään toimialaan, jossa on paljon kasvun edellytyksiä”, Vapaavuori sanoo.

Erikoinen ekosysteemi

Liikunta-ala poikkeaa monella tapaa muista toimialoista. Alalla ei ole yleistä työehtosopimusta tai virallista työnantajaliittoa, joten työehdot ovat kirjavia ja kilpailu villiä. Liikuntalaki ei tunnista yrityksiä kuntapalveluiden tuottajiksi, mikä rajoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Nyt liikuntalain pelisääntöjä ollaan uudistamassa.

Liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija Hanna Kosonen vaatii avoimempaa keskustelua ja yhteistyötä alan toimijoiden välille.

”Elinvoimaisen kasvun edellytys on yhteistyö julkisten ja kaupallisten palveluntarjoajien välillä”, Kosonen sanoo.

Liikunta-alalla yksityinen ja julkinen sektori kilpailevat samoista asiakkaista. Kunnat, kaupungit ja valtio rahoittavat ja tuottavat suurimman osan liikuntapaikoista. Liikunta- ja urheiluseurat ovat pitkään vastanneet ihmisten liikuttamisesta.

”Viime vuosina raja-aidat ovat alkaneet murtua. Lapset ja ikääntyneet suosivat edelleen seurojen harrastustoimintaa, mutta työikäinen aikuisväestö haluaa enemmän yksityisiä palveluita”, Kosonen sanoo.

Uutta yhteistyötä on virinnyt eri toimijoiden välille. Toimivina esimerkkeinä Kosonen mainitsee Espoossa yksityistetyn uimahallin ja Seinäjoella avatun Duudsonien aktiviteettipuiston, jossa yrittäjien yhteistyökumppanina on yksityinen päiväkoti.

”Avarakatseisella ajattelulla voidaan törmäyttää toisiinsa yllättäviä brändejä ja synnyttää hyvää uutta.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voitaisiin esimerkiksi lakkautusuhan alla olevista uimahalleista rakentaa uudenlaisia kuntokeskuksia”, hän pohtii.

Teknologiainnovaatioiden kaupallistamiselle tietä avaisi Kososen mukaan kiinteämpi yhteistyö start up -yritysten ja vahvojen bränditalojen kanssa. Alan toistaiseksi vähäinen verkostoituminen hämmentää häntä.

”Suomi on pieni markkina, jossa kaikki osaajat tuntevat toisensa. Oikeiden osaajien löytämisen ei pitäisi olla vaikeaa.”

Ouluun ja Espooseen syntyneet alan start up -yritysten keskittymät ovat askelia yhteistyön tiivistämiseen. GE Healthcare taas avasi hiljattain Helsingissä terveysteknologian start up -yritysten yhteisö Health Villagen, jonka tiloissa toimivat laitevalmistajat, ohjelmoitsijat ja palveluntarjoajat.

Kuntosalit monipuolistuvat

Televisiosta tuttu Putouksen sketsihahmo Kissi Vähä-Hiilari iski todellakin trendien ytimeen. Henkilökohtaisten valmentajien eli Personal Trainereiden kysyntä on ihan tosissaan nyt kovassa kasvussa.

”Personal Trainer -palvelut kiinnostavat sekä jo pidempään salilla viihtyneitä että salien uusia asiakkaita”, sanoo SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola.

SATS Elixia työllistää noin 200 Personal Traineria, jotka tuovat kuntosaliketjun liikevaihdosta noin 10 prosenttia, vuotuisen kasvun ollessa 25–30 prosenttia. Kaikkiaan kuntosalit työllistävät Suomessa noin 3 000 Personal Traineria.

Suosio selittyy Ketolan mukaan ihmisten tarpeella saada laadukkaita palveluja ja nopeasti.

”Kun aika on kortilla, halutaan nopeasti neuvoja ammattilaiselta. Personal Trainerillä on usein parempi kokonaisnäkemys siitä, mihin salilla harjoittelevan kannattaa keskittyä saavuttaakseen toivomansa tavoitteet.”

Salilla käy nyt paljon keski-ikäistä väestöä, jolle liikunta ei ole itsestäänselvyys. He kaipaavat neuvoja perusasioissa: kuntosaliohjelman laatimisessa, painon- ja ravinnonhallinnassa.

”Personal Trainer on usein myös se positiivinen piiska, joka innostaa kuntoilijan selviytymään ohjelmasta ja palaamaan salille.”

Personal Trainer -palveluiden ohella kasvussa on myös yritysliikunta, samoin eri lajeja yhdistävä crossfit-harjoittelu.

”Juoksubuumi on tuonut salille juoksijat, jotka haluavat parantaa lihaskuntoaan tai venyttelytaitojaan. Golffarit hakevat puolestaan voimaa parempaan draiviin.”

Noin 100 miljoonan euron kuntosalimarkkinoilla on Ketolan mukaan käynnissä markkinoiden uusjako. Isojen kansainvälisten ketjujen rinnalle on syntynyt paljon erikoistuneita segmenttisaleja, jotka kilpailevat trendi-ilmiöillä. Ketola vakuuttaa, että myös isot kuntosaliketjut osaavat mukautua nopeasti vaihtuviin trendeihin.

”Olemme kehittäneet nopeasti vaihtuvia kausituotteita, jotka rikastavat perustarjontaamme.”

Kuntosaliharjoittelu on myös tavallistumassa. Intohimoisten lihasäijien ja fitnessprinsessojen rinnalla saleilla rehkii nyt paljon teinejä ja senioreja. Noin 65 prosenttia SATS Elixian noin 40 000 jäsenestä ilmoittaa jäsenyytensä pääasialliseksi syyksi ryhmäliikunnan.

Kuntosalibisnes kasvaa reippaasti Suomessa ja kaikkialla Pohjoismaissa, mutta Ketolan mukaan Suomi on yhä hyvin neitseellinen markkina.

Olemme 20 vuotta muuta Pohjolaa jäljessä. Osittain se johtuu markkinamme erilaisuudesta. Kuntien ja urheiluseurojen harrastustarjontaa ei ole vastaavassa laajuudessa muissa Pohjoismaissa.”

Ketola ennakoi julkisen ja kaupallisen rajan hämärtyvän tulevaisuudessa salipalvelujen tarjonnassa.

”Teemme jo nyt paljon yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Meillä on hyviä kokemuksia Espoon kaupungin opettajille ja Turun kaupungin työntekijöille suunnatuista pitkistä yhteistyösopimuksista.”

Kuntosalin perustaminen on pääomaintensiivistä liiketoimintaa. Alkuvaiheessa investoinnit laitteisiin, harjoittelu- ja hygieniatiloihin nielaisevat paljon rahaa. SATS Elixia on keskittänyt toimintansa kasvukeskuksiin. Seuraavan keskuksen se avaa Espoonlahden Meripuistoon.

”Kun brändi ja tunnettuus ovat kunnossa, kannattaa hakea lisää kasvua.”

Taistelu ranteesta

Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojalan mukaan liikuntateknologiabisnes on jännittävässä vaiheessa.

”Jos älykellosta tulee yleislaite, johon ladattavista sovelluksista syntyy liiketoiminnan arvo, kaventaa se väistämättä sykemittarivyötä käyttävien rannetietokoneiden markkinoita”, Ojala pohtii.

Nyt onkin tehtävä uusia teknologisia avauksia. Ojalan yritys on kehittänyt juoksutekniikkaa mittaavan analysointityökalun, joka toimii juoksukenkään ja sykemittarivyöhön kiinnitettävillä antureilla. Zoi-anturit mittaavat juoksun kinematiikan perustiedot ja älypuhelinsovellus arvioi niiden perusteella juoksun taloudellisuuden, puolierot ja juoksutekniikkavirheet sekä auttaa juoksijaa omaksumaan tarvittavat muutokset omaan suoritukseensa.

Vuonna 2012 perustettu start up -yritys on saanut tuotekehitysrahaa Tekesilta ja Nokian Bridge-ohjelmasta sekä hakenut toimintansa kehittämiseen lisärahoitusta Invesdor- ja Indiegogo -joukkorahoituspalveluista.

Ojala on toiveikas Zoin menestymisen mahdollisuuksista, sillä juoksun ohella sen avulla voidaan mitata esimerkiksi hiihdon, nyrkkeilyn tai luistelun tekniikkaa. Innovaatio toimii myös hevosurheilussa. Zoi on määrä tuoda markkinoille ensi keväänä.

Zoin kaltaisia jännittäviä innovaatioita on Suomessa paljon kehitteillä. Yhteistyö yritysten välillä on kuitenkin vähäistä.

”On paljon pieniä yrityksiä, jotka tekevät yhtä kulmaa, kun taas kuluttajat haluavat helppoja, yhteensopivia ratkaisuja. Jos teknisiä rajapintoja ei haluta avata muiden käyttöön, ei synny toimivia, integroituja ratkaisuja”, Ojala sanoo.

Hän toivookin, että alalle syntyisi peliteollisuudesta tutun Neogamesin kaltainen yhteen kokoava yhdistys, joka edistäisi alan verkostoitumista, yhteistyötä ja markkinointia.

10.12.2014

Liikuntatoimiala

  • Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistajat, tukku- ja vähittäiskauppa sekä palvelutuottajat työllistivät 16 300 henkilöä 5 060 yrityksessä vuonna 2011.
  • Liikuntapalvelut kasvaneet vuosina 2007-2011 noin 38 %.
  • Urheilu- ja virkistyspalveluyrityksistä kasvuyrityksiä* on noin 4 %, niistä gaselliyrityksiä** noin 17 %.
  • Liikuntamatkailu on kasvanut vuosina 2008-2013 noin 40 %.

 

Liikunta-alan kovimmat kasvajat

  • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, toimialan koko noin 500 miljoonaa euroa.
  • Liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat, toimialan koko noin 120 miljoonaa euroa.
  • Liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet ja -palvelut, toimialan koko noin 250 miljoonaa euroa.

 

Lähde: TEM-raportteja 20/2014: Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto).
 
*Kasvuyritys = Yritys, jonka lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin 10 henkeä työllistävä yritys kasvaa kolmessa vuodessa ainakin 17,3 hengen yritykseksi.
**Gaselliyritys = Yrityksen liikevaihdon kasvu on vähintään 30 prosenttia vuodessa.
 
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013