( Yhteiskunta )

Lohkoketjujen vallankumous

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Roope Permanto, Vesa Tyni, IStockphoto Kuvitus Nora Kolari
  • Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä uuteen teknologiaan, toteaa Ilari Kallio.
  • Timo Seppälän mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuyritystä.
Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

Huippumalli Naomi Campbell todisti Haagin sotarikostuomioistuimessa Liberian entistä presidentti Charles Tayloria vastaan vuonna 2009. Campbell oli saanut Etelä-Afrikassa vieraillessaan kangaspussin, joka kätki sisäänsä muutamia pieniä kiviä. Huippumallille annetussa lahjassa oli kyse samoista veritimanteista, joilla Taylor kävi asekauppaa Sierra Leonen kapinallisten kanssa. Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen vuonna 2012.

Timantteja käytetään maksuvälineinä rikollisessa toiminnassa. Pienen kokonsa vuoksi jalokiviä on helppo salakuljettaa, ne säilyttävät hyvin arvonsa, ja useimmiten niiden alkuperää on miltei mahdotonta jäljittää. Timanteilla on tärkeä rooli muun muassa rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa.

Tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, että virtuaalivaluutta bitcoinin taustalta voisi löytyä ratkaisu timanttiteollisuutta piinaavaan rikolliseen toimintaan. Päinvastoin, bitcoin on uutisotsikoissa niittänyt mainetta lähinnä harmaalla alueella tapahtuvassa rahoituksessa, samalla tavalla kuin timantit.

Bitcoinin taustalla olevaa salausteknologiaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi (blockchain), voidaan käyttää myös moneen muuhun kuin pelkkään anonyymiin virtuaalirahojen siirtelyyn. Lohkoketjuilla voidaan säilyttää luotettavasti ja ilman välikäsiä tietoa niin, ettei kukaan pääsee sorkkimaan sitä salaa. Lohkoketjujen avulla tehdyt sovellukset voivat tuoda luottamusta sinne, mistä se puuttuu.

Tiedon äärimmäisen luotettavuuden vuoksi Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella timantti voidaan tunnistaa. Tiedot timantin alkuperästä ja omistajanvaihdoksista säilyvät hajautetussa tietokannassa, joten mikään tai kukaan yksittäinen taho – palveluntarjoaja mukaan lukien – ei voi tehdä sinne muutoksia ilman, että muille välittyisi tieto.

Everledgerin palvelulle on kysyntää, koska Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt joutuvat vuosittain maksamaan timantteihin kytkeytyvistä vakuutuspetoksista reilusti yli 100 miljoonaa euroa.

Luottamusta ei enää tarvita

Lohkoketjuteknologian nerokkuus on siinä, että luotettavia tietokantoja voidaan pitää yllä ilman, että mikään taho varsinaisesti hallinnoi niitä. Tähän myös bitcoin on perustunut.

Lohkoketjuteknologiaa ymmärtääkseen on oikeastaan parempi unohtaa mielikuvat, jotka liittyvät bitcoiniin. Tärkeää olisi ymmärtää se, että lohkoketjussa on kyse hajautetusta tietokannasta, ikään kuin tilikirjasta, jota kukaan henkilö ja yritys ei omista tai kontrolloi yksinään. Sen sijaan jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä koko lohkoketjuun käsiksi. Samalla kuitenkin kaikki maksutapahtumat ja muiden tietojen muuttamiset tallentuvat todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun.

Lohkoketjuihin kätketty tieto on hajautettuna ympäri maailmaa eri palvelimilla. Aina, kun tapahtuu esimerkiksi maksu tai muu transaktio, siitä jää tietokantaan ikuinen jälki, eikä sitä voi jälkikäteen poistaa (ks. kaavio s. 14).

”Kun tieto on hajautettua ja se on joka paikassa samanlaista, sitä on hyvin vaikea väärentää”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Ilari Kallio toteaa.

Lohkoketjuilla luodut järjestelmät tekevät kolmannen osapuolen tarpeettomaksi. Kun esimerkiksi henkilö maksaa toiselle rahaa, yleensä tarvitaan kolmanneksi osapuoleksi pankki, joka on sekä maksajan että maksunsaajan näkökulmasta luotettava taho. Lohkoketjuteknologialla on kuitenkin mahdollista luoda maksujärjestelmiä, jotka tekevät periaatteessa pankit tarpeettomiksi rahansiirron osalta.

”Pitkälle menevä johtopäätös voisi olla, että luottamusta ei oikeastaan enää tarvita, koska kaikki tieto on jäljitettävissä”, Kallio sanoo.

Vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä lohkoketjuun käsiksi, yksittäinen tieto voidaan kuitenkin tehdä hyvinkin salatuksi. Eli lohkoketjuun on mahdollista päästä käsiksi, mutta kaikkea siellä olevaa tietoa ei ole mahdollista purkaa auki.

Esimerkiksi Virossa on luotu henkilötietojärjestelmä lohkoketjuteknologiaan pohjautuen. Kukin voi käydä katsomassa, onko omia tietoja muutettu ja milloin, mutta toisten tietoja ei ole mahdollista urkkia.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää edellä mainittujen esimerkkien lisäksi lukemattomiin erilaisiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi älykkäisiin sopimuksiin, tekijänoikeusjärjestelmiin ja äänestämiseen.

”Paperille tehdyt sopimukset eivät ole välttämättä luotettavia”, Kallio selittää.

”Jos paperisopimuksesta on tehty kaksi kappaletta ja toinen osapuoli menee muuttamaan omaa kappalettaan, käräjillä voi olla vaikea osoittaa, kumman sopimuskappaletta on sorkittu.”

Lohkoketjuihin perustuviin sähköisiin sopimuksiin, eli niin sanottuihin älykkäisiin sopimuksiin, on tehty tunnisteet, joista saadaan selville, minkälainen sopimuksen sisältö on ollut milläkin hetkellä.

”Jos yksi osapuoli yrittää sorkkia omaa sopimuskappalettaan, siitä jää jälki järjestelmään. Tämä tuo luotettavuuden”, Kallio sanoo.

”Juristin näkökulmasta on arvokasta, että tällaisessa systeemissä voidaan jäljittää, kuka on tehnyt väärin ja milloin.”

Tieteisfantasiaa? Tuskinpa, sillä esimerkiksi Maailman talousforumin arvion mukaan vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan.

Maailmanvalloitukseen on tosin vielä matkaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtorin Timo Seppälän mukaan tällä hetkellä maailmassa on vain noin tuhat lohkoketjuyritystä. Suurin osa niistä on vielä keskittynyt virtuaalivaluuttoihin, ja noin 300 tekee pioneerityötä muilla lohkoketjuteknologian mahdollistamilla aloilla.

”Teknologiaa kehitetään nyt kovaa vauhtia, mutta siitä tulee riittävän kypsä ja oikeasti merkittävä vasta noin 2–4 vuoden kuluttua”, Seppälä pohtii.

Koska kyse on nimenomaan luottamuksesta, puolivalmiita sovelluksia ei ole viisasta laskea markkinoille. Seppälän mukaan digitaalisessa luottamuksessa on kolme seikkaa, joiden täytyy toteutua.

”Järjestelmän täytyy olla turvallinen, ja tiedon täytyy olla sekä identifioitavissa että jäljitettävissä”, Seppälä listaa.

Reaaliaikaiset maksujärjestelmät

Lohkoketjuteknologia voi toimia radikaalina pelinmuuttajana useilla aloilla tulevaisuudessa. Se tuo nopeutta ja tehokkuutta muun muassa finanssialalle ja teollisuuteen, koska sen avulla on mahdollista päästä eroon turhista välikäsistä.

”Pankkitoimialalla maksuliikenne vie paljon aikaa, koska pankeilla on tietynlaiset tietojärjestelmät”, Seppälä selittää.

”Täytyy tehdä määrättyjä tietokoneajoja, jotta voidaan tehdä tiedostoja, ja sitten tiedostot lähetetään jollekin toiselle toimijalle, jossa tiedostot taas puretaan. Voi mennä muutama päivä, kun tällainen prosessi tapahtuu.”

Aina, kun toiminnassa on mukana välikäsiä, clearing- eli selvitysprosesseihin kuluu jonkin verran aikaa. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda maksujärjestelmät reaaliaikaisiksi maailmanlaajuisesti.

Yksi kuvaava käytännön esimerkki löytyy tekijänoikeuspuolelta.

”Musiikkiteollisuudessa muusikko saattaa joutua odottamaan kaksi vuotta ennen kuin hän saa tekijänoikeuspalkkionsa itselleen”, Seppälä kertoo.

Kun musiikkikappale soitetaan esimerkiksi Spotifyn kaltaisessa suoratoistopalvelussa, clearing-prosesseissa menee hyvin paljon aikaa. Tietoa kerätään, käsitellään ja siirrellään moneen kertaan ennen kuin muusikko saa komissionsa. Koko prosessin voisi hoitaa lohkoketjujen avulla reaaliaikaisesti, eikä muusikon tarvitsisi odottaa, että raha tulee tilille sitten kun tulee.

Ujo Music -niminen yritys on tehnyt lohkoketjuihin perustuvan musiikinjakopalvelun, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja lisäksi tehdä niitä läpinäkyviksi. Ujon kautta on siis mahdollista nähdä, kenelle musiikista maksettu palkkio kohdentuu.

Välikädet tarpeettomiksi

Lohkoketjujen hyödyntäminen pioneerivaiheessa voi vaikuttaa vielä nörttien näpertelyltä, ja skeptisimmät ohittavat uuden teknologian ympärille nousseen kohun olankohautuksella. Vähättely on siinä mielessä ymmärrettävää, että teknologia on hyvin abstrakti ja melko vaikeatajuinen. Sen mahdollistamat käytännön sovellukset kuitenkin hieman valottavat, mihin suuntaan maailma voi olla menossa.

”Kaikilla yrityksillä on sama ongelma”, Seppälä selittää.

”Kun firmaan tulee myyntitilauksia, niin päivän aikana kerätyn tiedon pohjalta tehdään erilaisia tietokoneajoja. Mahdollisesti seuraavana päivänä saadaan koottua tiedot siitä, minkälaisia tuotantoon liittyviä tilauksia hankintaorganisaation pitää tehdä.”

Kun tuotannossa oleva tieto saadaan reaaliaikaiseksi ja turhat välikädet pois, prosessit nopeutuvat ja tuottavuus kasvaa.

Teollisuudessa ja finanssialalla on paljon erilaisia yrityksiä, joiden bisnes perustuu clearing-prosesseihin eli selvittäjänä tai välikätenä toimimiseen. Jos lohkoketjuteknologia lyö itsensä läpi, tällaiset toimijat joutuvat tulevaisuudessa keksimään ansaintamallinsa uudestaan. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi.

”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on hyvä miettiä, onko niillä henkilöasiakkaita enää tulevaisuudessa, tai minkälaisiksi asiakkuudet muuttuvat”, Seppälä pohtii.

Laki ei saa eriytyä teknologiasta

Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskejä. Lohkoketjuteknologiassa väärinkäyttömahdollisuuksia on oikeastaan kaksi.

”Jos lohkoketjun aivan ensimmäinen tieto, olkoon se jotain dataa tai vaikka virtuaalivaluuttaa, on luotu väärin perustein eli se ei ole aito, niin silloin se voi saada järjestelmän uskomaan, että virheellinen tieto onkin aitoa. Lohkoketjua voidaan väärinkäyttää”, EK:n Ilari Kallio sanoo.

”Toinen mahdollisuus on se, että jokin taho saa haltuunsa yli puolet järjestelmästä. Silloin se pystyy ottamaan tietokantaan väärää tietoa.”

Lohkoketjuteknologia perustuu siis siihen, että kun lohkoketjuun tulee uutta dataa, kaikki muut ikään kuin äänestävät, onko lisätty transaktio tai tieto aito. Tämän konsensusmekanismiksi kutsutun toimenpiteen tekevät siis koneet. Jos tieto on ok, se lisätään lohkoketjuun, muussa tapauksessa se hylätään.

Se, että jokin taho saisi haltuunsa yli puolet järjestelmästä, on hyvin teoreettinen, koska lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat usein hyvin massiivisia.

Juridisia haasteita lohkoketjut tuovat tullessaan.

”Niitä on tosin tässä vaiheessa vielä vaikea yksilöidä, koska ei tiedetä vielä tarkkaan, kuinka lohkoketjuratkaisuja tullaan soveltamaan”, pohtii Etlan tutkija Kristian Lauslahti.

Lohkoketjuteknologia tuo tullessaan muutospaineita lainsäädäntöön. Lauslahden mukaan Suomessa on edellisen kerran tarkasteltu 1990-luvulla, kuinka automatisaatio ja tietotekniikka vaikuttavat sopimusoikeuteen.

”Lohkoketjuihin perustuvat älykkäät sopimukset ovat hyvä mekanismi yksinkertaiseen vakioituun sopimustoimintaan. Niillä saadaan tehokkuutta ja luotettavuutta”, Lauslahti sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä tarkastella lainsäädännöllisiä asioita uudestaan, koska teknologiat ovat kehittyneet huimasti 1990-luvulta.

”Lainsäädäntöä ei ole hyvä päästää eriytymään teknologiakehityksestä”, Lauslahti sanoo.

Kun teknologia muuttuu entistä vaikeaselkoisemmaksi, kehityksen ymmärtäminen tulee olemaan yhä pienemmän ja pienemmän porukan harteilla.

”Tämä on iso ongelma”, Etlan Seppälä pohtii.

”Nyt mennään matemaattisesti niin vaikeisiin ratkaisuihin, että monella päätöksentekijällä ei ole kompetenssia käsitellä asioita.”

”Julkisesti puhutaan, että koodiopetusta pitäisi viedä jo ala-asteelle, mutta kuitenkaan ei puhuta siitä, että osaamista pitäisi viedä myös heille, jotka tekevät päätöksiä niistä asioista, joita digitaalisuus on juuri nyt tuomassa.”

Ylisääntelyä vältettävä

Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista. Suurimmat markkinaosuudet kahmivat ne, joilla on luotettavimmat ja kehittyneimmät ratkaisut ensimmäiseksi tarjolla.

EK:n Kallion mielestä lohkoketjut eivät ole vain isojen firmojen asia.

”Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä, olisiko heillä jotain, jota voisi kehittää uuteen teknologiaan perustuen”, Kallio sanoo.

Samoin hän kehottaa julkishallintoa tarkkailemaan, josko joitakin toimintoja olisi mahdollista tehdä tehokkaammin lohkoketjujen avulla.

Ensiaskelet kohti tulevaisuutta ovat myös paljon poliitikkojen käsissä. Lohkoketjujen avulla on esimerkiksi entistä houkuttelevampi mahdollisuus luoda maiden rajoja ylittävää liiketoimintaa. Joillakin poliitikoilla voi olla halua laittaa kapuloita rattaisiin, koska kaikki uusi aina hieman pelottaa.

”Olisi tärkeää, että ei aleta säännellä kuviteltuja riskejä”, Kallio sanoo.

”Vasta sitten kun lohkoketjuteknologia alkaa yleistyä, voidaan nähdä, onko ilmennyt joitain sääntelytarpeita.”

19.10.2016

Fortum-case

Perinteisien tuotantojen aloilla yritetään kehittää tuottavuutta digitalisaation uusien sovelluksien avulla. Lohkoketjuteknologia haastaa perinteiset toimintamallit ja arvoketjut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt Fortumin kanssa kokeilumuotoista yhteistyöprojektia, jossa on tarkoitus miettiä, kuinka energiasektorilla voitaisiin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa.

Lohkoketjut mahdollistavat luotettavat hajautetut tietorakenteet, jotka puolestaan poistavat ylimääräisien välikäsien tarpeen.

Etla ja Fortum ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen pystyttäisiin autonomisesti toteuttamaan jo laitetasolla vaikkapa kahden pesukoneen välillä.

”Tällä hetkellä verkkoyhtiö kontrolloi kysynnän ja tarjonnan mittaamista, ja kodeissa sähkömittari hoitaa sähkönkäytön mittaamisen”, Etlan Timo Seppälä sanoo.

Lohkoketjuihin perustuvan teknologian avulla olisi mahdollista poistaa sähkömittarit sähkönjakelun kokonaisuudesta. Tällöin kysynnän ja tarjonnan tieto siirrettäisiin laitetasolle. Älykkään jakeluverkon avulla voidaan automatisoida sähkökauppaan liittyvät transaktiot, jolloin yksi väliporras muuttuu tarpeettomaksi.

”Jos asiat etenevät toivotusti, niin ennen ensi kesää blockchain-pohjaisia sovelluksia kokeillaan käytännössä”, Seppälä sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013