( Yhteiskunta )

Lohkoketjujen vallankumous

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Roope Permanto, Vesa Tyni, IStockphoto Kuvitus Nora Kolari
  • Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä uuteen teknologiaan, toteaa Ilari Kallio.
  • Timo Seppälän mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuyritystä.
Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

Huippumalli Naomi Campbell todisti Haagin sotarikostuomioistuimessa Liberian entistä presidentti Charles Tayloria vastaan vuonna 2009. Campbell oli saanut Etelä-Afrikassa vieraillessaan kangaspussin, joka kätki sisäänsä muutamia pieniä kiviä. Huippumallille annetussa lahjassa oli kyse samoista veritimanteista, joilla Taylor kävi asekauppaa Sierra Leonen kapinallisten kanssa. Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen vuonna 2012.

Timantteja käytetään maksuvälineinä rikollisessa toiminnassa. Pienen kokonsa vuoksi jalokiviä on helppo salakuljettaa, ne säilyttävät hyvin arvonsa, ja useimmiten niiden alkuperää on miltei mahdotonta jäljittää. Timanteilla on tärkeä rooli muun muassa rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa.

Tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, että virtuaalivaluutta bitcoinin taustalta voisi löytyä ratkaisu timanttiteollisuutta piinaavaan rikolliseen toimintaan. Päinvastoin, bitcoin on uutisotsikoissa niittänyt mainetta lähinnä harmaalla alueella tapahtuvassa rahoituksessa, samalla tavalla kuin timantit.

Bitcoinin taustalla olevaa salausteknologiaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi (blockchain), voidaan käyttää myös moneen muuhun kuin pelkkään anonyymiin virtuaalirahojen siirtelyyn. Lohkoketjuilla voidaan säilyttää luotettavasti ja ilman välikäsiä tietoa niin, ettei kukaan pääsee sorkkimaan sitä salaa. Lohkoketjujen avulla tehdyt sovellukset voivat tuoda luottamusta sinne, mistä se puuttuu.

Tiedon äärimmäisen luotettavuuden vuoksi Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella timantti voidaan tunnistaa. Tiedot timantin alkuperästä ja omistajanvaihdoksista säilyvät hajautetussa tietokannassa, joten mikään tai kukaan yksittäinen taho – palveluntarjoaja mukaan lukien – ei voi tehdä sinne muutoksia ilman, että muille välittyisi tieto.

Everledgerin palvelulle on kysyntää, koska Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt joutuvat vuosittain maksamaan timantteihin kytkeytyvistä vakuutuspetoksista reilusti yli 100 miljoonaa euroa.

Luottamusta ei enää tarvita

Lohkoketjuteknologian nerokkuus on siinä, että luotettavia tietokantoja voidaan pitää yllä ilman, että mikään taho varsinaisesti hallinnoi niitä. Tähän myös bitcoin on perustunut.

Lohkoketjuteknologiaa ymmärtääkseen on oikeastaan parempi unohtaa mielikuvat, jotka liittyvät bitcoiniin. Tärkeää olisi ymmärtää se, että lohkoketjussa on kyse hajautetusta tietokannasta, ikään kuin tilikirjasta, jota kukaan henkilö ja yritys ei omista tai kontrolloi yksinään. Sen sijaan jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä koko lohkoketjuun käsiksi. Samalla kuitenkin kaikki maksutapahtumat ja muiden tietojen muuttamiset tallentuvat todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun.

Lohkoketjuihin kätketty tieto on hajautettuna ympäri maailmaa eri palvelimilla. Aina, kun tapahtuu esimerkiksi maksu tai muu transaktio, siitä jää tietokantaan ikuinen jälki, eikä sitä voi jälkikäteen poistaa (ks. kaavio s. 14).

”Kun tieto on hajautettua ja se on joka paikassa samanlaista, sitä on hyvin vaikea väärentää”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Ilari Kallio toteaa.

Lohkoketjuilla luodut järjestelmät tekevät kolmannen osapuolen tarpeettomaksi. Kun esimerkiksi henkilö maksaa toiselle rahaa, yleensä tarvitaan kolmanneksi osapuoleksi pankki, joka on sekä maksajan että maksunsaajan näkökulmasta luotettava taho. Lohkoketjuteknologialla on kuitenkin mahdollista luoda maksujärjestelmiä, jotka tekevät periaatteessa pankit tarpeettomiksi rahansiirron osalta.

”Pitkälle menevä johtopäätös voisi olla, että luottamusta ei oikeastaan enää tarvita, koska kaikki tieto on jäljitettävissä”, Kallio sanoo.

Vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä lohkoketjuun käsiksi, yksittäinen tieto voidaan kuitenkin tehdä hyvinkin salatuksi. Eli lohkoketjuun on mahdollista päästä käsiksi, mutta kaikkea siellä olevaa tietoa ei ole mahdollista purkaa auki.

Esimerkiksi Virossa on luotu henkilötietojärjestelmä lohkoketjuteknologiaan pohjautuen. Kukin voi käydä katsomassa, onko omia tietoja muutettu ja milloin, mutta toisten tietoja ei ole mahdollista urkkia.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää edellä mainittujen esimerkkien lisäksi lukemattomiin erilaisiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi älykkäisiin sopimuksiin, tekijänoikeusjärjestelmiin ja äänestämiseen.

”Paperille tehdyt sopimukset eivät ole välttämättä luotettavia”, Kallio selittää.

”Jos paperisopimuksesta on tehty kaksi kappaletta ja toinen osapuoli menee muuttamaan omaa kappalettaan, käräjillä voi olla vaikea osoittaa, kumman sopimuskappaletta on sorkittu.”

Lohkoketjuihin perustuviin sähköisiin sopimuksiin, eli niin sanottuihin älykkäisiin sopimuksiin, on tehty tunnisteet, joista saadaan selville, minkälainen sopimuksen sisältö on ollut milläkin hetkellä.

”Jos yksi osapuoli yrittää sorkkia omaa sopimuskappalettaan, siitä jää jälki järjestelmään. Tämä tuo luotettavuuden”, Kallio sanoo.

”Juristin näkökulmasta on arvokasta, että tällaisessa systeemissä voidaan jäljittää, kuka on tehnyt väärin ja milloin.”

Tieteisfantasiaa? Tuskinpa, sillä esimerkiksi Maailman talousforumin arvion mukaan vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan.

Maailmanvalloitukseen on tosin vielä matkaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtorin Timo Seppälän mukaan tällä hetkellä maailmassa on vain noin tuhat lohkoketjuyritystä. Suurin osa niistä on vielä keskittynyt virtuaalivaluuttoihin, ja noin 300 tekee pioneerityötä muilla lohkoketjuteknologian mahdollistamilla aloilla.

”Teknologiaa kehitetään nyt kovaa vauhtia, mutta siitä tulee riittävän kypsä ja oikeasti merkittävä vasta noin 2–4 vuoden kuluttua”, Seppälä pohtii.

Koska kyse on nimenomaan luottamuksesta, puolivalmiita sovelluksia ei ole viisasta laskea markkinoille. Seppälän mukaan digitaalisessa luottamuksessa on kolme seikkaa, joiden täytyy toteutua.

”Järjestelmän täytyy olla turvallinen, ja tiedon täytyy olla sekä identifioitavissa että jäljitettävissä”, Seppälä listaa.

Reaaliaikaiset maksujärjestelmät

Lohkoketjuteknologia voi toimia radikaalina pelinmuuttajana useilla aloilla tulevaisuudessa. Se tuo nopeutta ja tehokkuutta muun muassa finanssialalle ja teollisuuteen, koska sen avulla on mahdollista päästä eroon turhista välikäsistä.

”Pankkitoimialalla maksuliikenne vie paljon aikaa, koska pankeilla on tietynlaiset tietojärjestelmät”, Seppälä selittää.

”Täytyy tehdä määrättyjä tietokoneajoja, jotta voidaan tehdä tiedostoja, ja sitten tiedostot lähetetään jollekin toiselle toimijalle, jossa tiedostot taas puretaan. Voi mennä muutama päivä, kun tällainen prosessi tapahtuu.”

Aina, kun toiminnassa on mukana välikäsiä, clearing- eli selvitysprosesseihin kuluu jonkin verran aikaa. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda maksujärjestelmät reaaliaikaisiksi maailmanlaajuisesti.

Yksi kuvaava käytännön esimerkki löytyy tekijänoikeuspuolelta.

”Musiikkiteollisuudessa muusikko saattaa joutua odottamaan kaksi vuotta ennen kuin hän saa tekijänoikeuspalkkionsa itselleen”, Seppälä kertoo.

Kun musiikkikappale soitetaan esimerkiksi Spotifyn kaltaisessa suoratoistopalvelussa, clearing-prosesseissa menee hyvin paljon aikaa. Tietoa kerätään, käsitellään ja siirrellään moneen kertaan ennen kuin muusikko saa komissionsa. Koko prosessin voisi hoitaa lohkoketjujen avulla reaaliaikaisesti, eikä muusikon tarvitsisi odottaa, että raha tulee tilille sitten kun tulee.

Ujo Music -niminen yritys on tehnyt lohkoketjuihin perustuvan musiikinjakopalvelun, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja lisäksi tehdä niitä läpinäkyviksi. Ujon kautta on siis mahdollista nähdä, kenelle musiikista maksettu palkkio kohdentuu.

Välikädet tarpeettomiksi

Lohkoketjujen hyödyntäminen pioneerivaiheessa voi vaikuttaa vielä nörttien näpertelyltä, ja skeptisimmät ohittavat uuden teknologian ympärille nousseen kohun olankohautuksella. Vähättely on siinä mielessä ymmärrettävää, että teknologia on hyvin abstrakti ja melko vaikeatajuinen. Sen mahdollistamat käytännön sovellukset kuitenkin hieman valottavat, mihin suuntaan maailma voi olla menossa.

”Kaikilla yrityksillä on sama ongelma”, Seppälä selittää.

”Kun firmaan tulee myyntitilauksia, niin päivän aikana kerätyn tiedon pohjalta tehdään erilaisia tietokoneajoja. Mahdollisesti seuraavana päivänä saadaan koottua tiedot siitä, minkälaisia tuotantoon liittyviä tilauksia hankintaorganisaation pitää tehdä.”

Kun tuotannossa oleva tieto saadaan reaaliaikaiseksi ja turhat välikädet pois, prosessit nopeutuvat ja tuottavuus kasvaa.

Teollisuudessa ja finanssialalla on paljon erilaisia yrityksiä, joiden bisnes perustuu clearing-prosesseihin eli selvittäjänä tai välikätenä toimimiseen. Jos lohkoketjuteknologia lyö itsensä läpi, tällaiset toimijat joutuvat tulevaisuudessa keksimään ansaintamallinsa uudestaan. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi.

”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on hyvä miettiä, onko niillä henkilöasiakkaita enää tulevaisuudessa, tai minkälaisiksi asiakkuudet muuttuvat”, Seppälä pohtii.

Laki ei saa eriytyä teknologiasta

Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskejä. Lohkoketjuteknologiassa väärinkäyttömahdollisuuksia on oikeastaan kaksi.

”Jos lohkoketjun aivan ensimmäinen tieto, olkoon se jotain dataa tai vaikka virtuaalivaluuttaa, on luotu väärin perustein eli se ei ole aito, niin silloin se voi saada järjestelmän uskomaan, että virheellinen tieto onkin aitoa. Lohkoketjua voidaan väärinkäyttää”, EK:n Ilari Kallio sanoo.

”Toinen mahdollisuus on se, että jokin taho saa haltuunsa yli puolet järjestelmästä. Silloin se pystyy ottamaan tietokantaan väärää tietoa.”

Lohkoketjuteknologia perustuu siis siihen, että kun lohkoketjuun tulee uutta dataa, kaikki muut ikään kuin äänestävät, onko lisätty transaktio tai tieto aito. Tämän konsensusmekanismiksi kutsutun toimenpiteen tekevät siis koneet. Jos tieto on ok, se lisätään lohkoketjuun, muussa tapauksessa se hylätään.

Se, että jokin taho saisi haltuunsa yli puolet järjestelmästä, on hyvin teoreettinen, koska lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat usein hyvin massiivisia.

Juridisia haasteita lohkoketjut tuovat tullessaan.

”Niitä on tosin tässä vaiheessa vielä vaikea yksilöidä, koska ei tiedetä vielä tarkkaan, kuinka lohkoketjuratkaisuja tullaan soveltamaan”, pohtii Etlan tutkija Kristian Lauslahti.

Lohkoketjuteknologia tuo tullessaan muutospaineita lainsäädäntöön. Lauslahden mukaan Suomessa on edellisen kerran tarkasteltu 1990-luvulla, kuinka automatisaatio ja tietotekniikka vaikuttavat sopimusoikeuteen.

”Lohkoketjuihin perustuvat älykkäät sopimukset ovat hyvä mekanismi yksinkertaiseen vakioituun sopimustoimintaan. Niillä saadaan tehokkuutta ja luotettavuutta”, Lauslahti sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä tarkastella lainsäädännöllisiä asioita uudestaan, koska teknologiat ovat kehittyneet huimasti 1990-luvulta.

”Lainsäädäntöä ei ole hyvä päästää eriytymään teknologiakehityksestä”, Lauslahti sanoo.

Kun teknologia muuttuu entistä vaikeaselkoisemmaksi, kehityksen ymmärtäminen tulee olemaan yhä pienemmän ja pienemmän porukan harteilla.

”Tämä on iso ongelma”, Etlan Seppälä pohtii.

”Nyt mennään matemaattisesti niin vaikeisiin ratkaisuihin, että monella päätöksentekijällä ei ole kompetenssia käsitellä asioita.”

”Julkisesti puhutaan, että koodiopetusta pitäisi viedä jo ala-asteelle, mutta kuitenkaan ei puhuta siitä, että osaamista pitäisi viedä myös heille, jotka tekevät päätöksiä niistä asioista, joita digitaalisuus on juuri nyt tuomassa.”

Ylisääntelyä vältettävä

Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista. Suurimmat markkinaosuudet kahmivat ne, joilla on luotettavimmat ja kehittyneimmät ratkaisut ensimmäiseksi tarjolla.

EK:n Kallion mielestä lohkoketjut eivät ole vain isojen firmojen asia.

”Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä, olisiko heillä jotain, jota voisi kehittää uuteen teknologiaan perustuen”, Kallio sanoo.

Samoin hän kehottaa julkishallintoa tarkkailemaan, josko joitakin toimintoja olisi mahdollista tehdä tehokkaammin lohkoketjujen avulla.

Ensiaskelet kohti tulevaisuutta ovat myös paljon poliitikkojen käsissä. Lohkoketjujen avulla on esimerkiksi entistä houkuttelevampi mahdollisuus luoda maiden rajoja ylittävää liiketoimintaa. Joillakin poliitikoilla voi olla halua laittaa kapuloita rattaisiin, koska kaikki uusi aina hieman pelottaa.

”Olisi tärkeää, että ei aleta säännellä kuviteltuja riskejä”, Kallio sanoo.

”Vasta sitten kun lohkoketjuteknologia alkaa yleistyä, voidaan nähdä, onko ilmennyt joitain sääntelytarpeita.”

19.10.2016

Fortum-case

Perinteisien tuotantojen aloilla yritetään kehittää tuottavuutta digitalisaation uusien sovelluksien avulla. Lohkoketjuteknologia haastaa perinteiset toimintamallit ja arvoketjut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt Fortumin kanssa kokeilumuotoista yhteistyöprojektia, jossa on tarkoitus miettiä, kuinka energiasektorilla voitaisiin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa.

Lohkoketjut mahdollistavat luotettavat hajautetut tietorakenteet, jotka puolestaan poistavat ylimääräisien välikäsien tarpeen.

Etla ja Fortum ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen pystyttäisiin autonomisesti toteuttamaan jo laitetasolla vaikkapa kahden pesukoneen välillä.

”Tällä hetkellä verkkoyhtiö kontrolloi kysynnän ja tarjonnan mittaamista, ja kodeissa sähkömittari hoitaa sähkönkäytön mittaamisen”, Etlan Timo Seppälä sanoo.

Lohkoketjuihin perustuvan teknologian avulla olisi mahdollista poistaa sähkömittarit sähkönjakelun kokonaisuudesta. Tällöin kysynnän ja tarjonnan tieto siirrettäisiin laitetasolle. Älykkään jakeluverkon avulla voidaan automatisoida sähkökauppaan liittyvät transaktiot, jolloin yksi väliporras muuttuu tarpeettomaksi.

”Jos asiat etenevät toivotusti, niin ennen ensi kesää blockchain-pohjaisia sovelluksia kokeillaan käytännössä”, Seppälä sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013