( Yhteiskunta )

Lohkoketjujen vallankumous

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Roope Permanto, Vesa Tyni, IStockphoto Kuvitus Nora Kolari
  • Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä uuteen teknologiaan, toteaa Ilari Kallio.
  • Timo Seppälän mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuyritystä.
Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

Huippumalli Naomi Campbell todisti Haagin sotarikostuomioistuimessa Liberian entistä presidentti Charles Tayloria vastaan vuonna 2009. Campbell oli saanut Etelä-Afrikassa vieraillessaan kangaspussin, joka kätki sisäänsä muutamia pieniä kiviä. Huippumallille annetussa lahjassa oli kyse samoista veritimanteista, joilla Taylor kävi asekauppaa Sierra Leonen kapinallisten kanssa. Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen vuonna 2012.

Timantteja käytetään maksuvälineinä rikollisessa toiminnassa. Pienen kokonsa vuoksi jalokiviä on helppo salakuljettaa, ne säilyttävät hyvin arvonsa, ja useimmiten niiden alkuperää on miltei mahdotonta jäljittää. Timanteilla on tärkeä rooli muun muassa rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa.

Tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, että virtuaalivaluutta bitcoinin taustalta voisi löytyä ratkaisu timanttiteollisuutta piinaavaan rikolliseen toimintaan. Päinvastoin, bitcoin on uutisotsikoissa niittänyt mainetta lähinnä harmaalla alueella tapahtuvassa rahoituksessa, samalla tavalla kuin timantit.

Bitcoinin taustalla olevaa salausteknologiaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi (blockchain), voidaan käyttää myös moneen muuhun kuin pelkkään anonyymiin virtuaalirahojen siirtelyyn. Lohkoketjuilla voidaan säilyttää luotettavasti ja ilman välikäsiä tietoa niin, ettei kukaan pääsee sorkkimaan sitä salaa. Lohkoketjujen avulla tehdyt sovellukset voivat tuoda luottamusta sinne, mistä se puuttuu.

Tiedon äärimmäisen luotettavuuden vuoksi Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella timantti voidaan tunnistaa. Tiedot timantin alkuperästä ja omistajanvaihdoksista säilyvät hajautetussa tietokannassa, joten mikään tai kukaan yksittäinen taho – palveluntarjoaja mukaan lukien – ei voi tehdä sinne muutoksia ilman, että muille välittyisi tieto.

Everledgerin palvelulle on kysyntää, koska Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt joutuvat vuosittain maksamaan timantteihin kytkeytyvistä vakuutuspetoksista reilusti yli 100 miljoonaa euroa.

Luottamusta ei enää tarvita

Lohkoketjuteknologian nerokkuus on siinä, että luotettavia tietokantoja voidaan pitää yllä ilman, että mikään taho varsinaisesti hallinnoi niitä. Tähän myös bitcoin on perustunut.

Lohkoketjuteknologiaa ymmärtääkseen on oikeastaan parempi unohtaa mielikuvat, jotka liittyvät bitcoiniin. Tärkeää olisi ymmärtää se, että lohkoketjussa on kyse hajautetusta tietokannasta, ikään kuin tilikirjasta, jota kukaan henkilö ja yritys ei omista tai kontrolloi yksinään. Sen sijaan jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä koko lohkoketjuun käsiksi. Samalla kuitenkin kaikki maksutapahtumat ja muiden tietojen muuttamiset tallentuvat todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun.

Lohkoketjuihin kätketty tieto on hajautettuna ympäri maailmaa eri palvelimilla. Aina, kun tapahtuu esimerkiksi maksu tai muu transaktio, siitä jää tietokantaan ikuinen jälki, eikä sitä voi jälkikäteen poistaa (ks. kaavio s. 14).

”Kun tieto on hajautettua ja se on joka paikassa samanlaista, sitä on hyvin vaikea väärentää”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Ilari Kallio toteaa.

Lohkoketjuilla luodut järjestelmät tekevät kolmannen osapuolen tarpeettomaksi. Kun esimerkiksi henkilö maksaa toiselle rahaa, yleensä tarvitaan kolmanneksi osapuoleksi pankki, joka on sekä maksajan että maksunsaajan näkökulmasta luotettava taho. Lohkoketjuteknologialla on kuitenkin mahdollista luoda maksujärjestelmiä, jotka tekevät periaatteessa pankit tarpeettomiksi rahansiirron osalta.

”Pitkälle menevä johtopäätös voisi olla, että luottamusta ei oikeastaan enää tarvita, koska kaikki tieto on jäljitettävissä”, Kallio sanoo.

Vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä lohkoketjuun käsiksi, yksittäinen tieto voidaan kuitenkin tehdä hyvinkin salatuksi. Eli lohkoketjuun on mahdollista päästä käsiksi, mutta kaikkea siellä olevaa tietoa ei ole mahdollista purkaa auki.

Esimerkiksi Virossa on luotu henkilötietojärjestelmä lohkoketjuteknologiaan pohjautuen. Kukin voi käydä katsomassa, onko omia tietoja muutettu ja milloin, mutta toisten tietoja ei ole mahdollista urkkia.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää edellä mainittujen esimerkkien lisäksi lukemattomiin erilaisiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi älykkäisiin sopimuksiin, tekijänoikeusjärjestelmiin ja äänestämiseen.

”Paperille tehdyt sopimukset eivät ole välttämättä luotettavia”, Kallio selittää.

”Jos paperisopimuksesta on tehty kaksi kappaletta ja toinen osapuoli menee muuttamaan omaa kappalettaan, käräjillä voi olla vaikea osoittaa, kumman sopimuskappaletta on sorkittu.”

Lohkoketjuihin perustuviin sähköisiin sopimuksiin, eli niin sanottuihin älykkäisiin sopimuksiin, on tehty tunnisteet, joista saadaan selville, minkälainen sopimuksen sisältö on ollut milläkin hetkellä.

”Jos yksi osapuoli yrittää sorkkia omaa sopimuskappalettaan, siitä jää jälki järjestelmään. Tämä tuo luotettavuuden”, Kallio sanoo.

”Juristin näkökulmasta on arvokasta, että tällaisessa systeemissä voidaan jäljittää, kuka on tehnyt väärin ja milloin.”

Tieteisfantasiaa? Tuskinpa, sillä esimerkiksi Maailman talousforumin arvion mukaan vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan.

Maailmanvalloitukseen on tosin vielä matkaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtorin Timo Seppälän mukaan tällä hetkellä maailmassa on vain noin tuhat lohkoketjuyritystä. Suurin osa niistä on vielä keskittynyt virtuaalivaluuttoihin, ja noin 300 tekee pioneerityötä muilla lohkoketjuteknologian mahdollistamilla aloilla.

”Teknologiaa kehitetään nyt kovaa vauhtia, mutta siitä tulee riittävän kypsä ja oikeasti merkittävä vasta noin 2–4 vuoden kuluttua”, Seppälä pohtii.

Koska kyse on nimenomaan luottamuksesta, puolivalmiita sovelluksia ei ole viisasta laskea markkinoille. Seppälän mukaan digitaalisessa luottamuksessa on kolme seikkaa, joiden täytyy toteutua.

”Järjestelmän täytyy olla turvallinen, ja tiedon täytyy olla sekä identifioitavissa että jäljitettävissä”, Seppälä listaa.

Reaaliaikaiset maksujärjestelmät

Lohkoketjuteknologia voi toimia radikaalina pelinmuuttajana useilla aloilla tulevaisuudessa. Se tuo nopeutta ja tehokkuutta muun muassa finanssialalle ja teollisuuteen, koska sen avulla on mahdollista päästä eroon turhista välikäsistä.

”Pankkitoimialalla maksuliikenne vie paljon aikaa, koska pankeilla on tietynlaiset tietojärjestelmät”, Seppälä selittää.

”Täytyy tehdä määrättyjä tietokoneajoja, jotta voidaan tehdä tiedostoja, ja sitten tiedostot lähetetään jollekin toiselle toimijalle, jossa tiedostot taas puretaan. Voi mennä muutama päivä, kun tällainen prosessi tapahtuu.”

Aina, kun toiminnassa on mukana välikäsiä, clearing- eli selvitysprosesseihin kuluu jonkin verran aikaa. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda maksujärjestelmät reaaliaikaisiksi maailmanlaajuisesti.

Yksi kuvaava käytännön esimerkki löytyy tekijänoikeuspuolelta.

”Musiikkiteollisuudessa muusikko saattaa joutua odottamaan kaksi vuotta ennen kuin hän saa tekijänoikeuspalkkionsa itselleen”, Seppälä kertoo.

Kun musiikkikappale soitetaan esimerkiksi Spotifyn kaltaisessa suoratoistopalvelussa, clearing-prosesseissa menee hyvin paljon aikaa. Tietoa kerätään, käsitellään ja siirrellään moneen kertaan ennen kuin muusikko saa komissionsa. Koko prosessin voisi hoitaa lohkoketjujen avulla reaaliaikaisesti, eikä muusikon tarvitsisi odottaa, että raha tulee tilille sitten kun tulee.

Ujo Music -niminen yritys on tehnyt lohkoketjuihin perustuvan musiikinjakopalvelun, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja lisäksi tehdä niitä läpinäkyviksi. Ujon kautta on siis mahdollista nähdä, kenelle musiikista maksettu palkkio kohdentuu.

Välikädet tarpeettomiksi

Lohkoketjujen hyödyntäminen pioneerivaiheessa voi vaikuttaa vielä nörttien näpertelyltä, ja skeptisimmät ohittavat uuden teknologian ympärille nousseen kohun olankohautuksella. Vähättely on siinä mielessä ymmärrettävää, että teknologia on hyvin abstrakti ja melko vaikeatajuinen. Sen mahdollistamat käytännön sovellukset kuitenkin hieman valottavat, mihin suuntaan maailma voi olla menossa.

”Kaikilla yrityksillä on sama ongelma”, Seppälä selittää.

”Kun firmaan tulee myyntitilauksia, niin päivän aikana kerätyn tiedon pohjalta tehdään erilaisia tietokoneajoja. Mahdollisesti seuraavana päivänä saadaan koottua tiedot siitä, minkälaisia tuotantoon liittyviä tilauksia hankintaorganisaation pitää tehdä.”

Kun tuotannossa oleva tieto saadaan reaaliaikaiseksi ja turhat välikädet pois, prosessit nopeutuvat ja tuottavuus kasvaa.

Teollisuudessa ja finanssialalla on paljon erilaisia yrityksiä, joiden bisnes perustuu clearing-prosesseihin eli selvittäjänä tai välikätenä toimimiseen. Jos lohkoketjuteknologia lyö itsensä läpi, tällaiset toimijat joutuvat tulevaisuudessa keksimään ansaintamallinsa uudestaan. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi.

”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on hyvä miettiä, onko niillä henkilöasiakkaita enää tulevaisuudessa, tai minkälaisiksi asiakkuudet muuttuvat”, Seppälä pohtii.

Laki ei saa eriytyä teknologiasta

Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskejä. Lohkoketjuteknologiassa väärinkäyttömahdollisuuksia on oikeastaan kaksi.

”Jos lohkoketjun aivan ensimmäinen tieto, olkoon se jotain dataa tai vaikka virtuaalivaluuttaa, on luotu väärin perustein eli se ei ole aito, niin silloin se voi saada järjestelmän uskomaan, että virheellinen tieto onkin aitoa. Lohkoketjua voidaan väärinkäyttää”, EK:n Ilari Kallio sanoo.

”Toinen mahdollisuus on se, että jokin taho saa haltuunsa yli puolet järjestelmästä. Silloin se pystyy ottamaan tietokantaan väärää tietoa.”

Lohkoketjuteknologia perustuu siis siihen, että kun lohkoketjuun tulee uutta dataa, kaikki muut ikään kuin äänestävät, onko lisätty transaktio tai tieto aito. Tämän konsensusmekanismiksi kutsutun toimenpiteen tekevät siis koneet. Jos tieto on ok, se lisätään lohkoketjuun, muussa tapauksessa se hylätään.

Se, että jokin taho saisi haltuunsa yli puolet järjestelmästä, on hyvin teoreettinen, koska lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat usein hyvin massiivisia.

Juridisia haasteita lohkoketjut tuovat tullessaan.

”Niitä on tosin tässä vaiheessa vielä vaikea yksilöidä, koska ei tiedetä vielä tarkkaan, kuinka lohkoketjuratkaisuja tullaan soveltamaan”, pohtii Etlan tutkija Kristian Lauslahti.

Lohkoketjuteknologia tuo tullessaan muutospaineita lainsäädäntöön. Lauslahden mukaan Suomessa on edellisen kerran tarkasteltu 1990-luvulla, kuinka automatisaatio ja tietotekniikka vaikuttavat sopimusoikeuteen.

”Lohkoketjuihin perustuvat älykkäät sopimukset ovat hyvä mekanismi yksinkertaiseen vakioituun sopimustoimintaan. Niillä saadaan tehokkuutta ja luotettavuutta”, Lauslahti sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä tarkastella lainsäädännöllisiä asioita uudestaan, koska teknologiat ovat kehittyneet huimasti 1990-luvulta.

”Lainsäädäntöä ei ole hyvä päästää eriytymään teknologiakehityksestä”, Lauslahti sanoo.

Kun teknologia muuttuu entistä vaikeaselkoisemmaksi, kehityksen ymmärtäminen tulee olemaan yhä pienemmän ja pienemmän porukan harteilla.

”Tämä on iso ongelma”, Etlan Seppälä pohtii.

”Nyt mennään matemaattisesti niin vaikeisiin ratkaisuihin, että monella päätöksentekijällä ei ole kompetenssia käsitellä asioita.”

”Julkisesti puhutaan, että koodiopetusta pitäisi viedä jo ala-asteelle, mutta kuitenkaan ei puhuta siitä, että osaamista pitäisi viedä myös heille, jotka tekevät päätöksiä niistä asioista, joita digitaalisuus on juuri nyt tuomassa.”

Ylisääntelyä vältettävä

Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista. Suurimmat markkinaosuudet kahmivat ne, joilla on luotettavimmat ja kehittyneimmät ratkaisut ensimmäiseksi tarjolla.

EK:n Kallion mielestä lohkoketjut eivät ole vain isojen firmojen asia.

”Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä, olisiko heillä jotain, jota voisi kehittää uuteen teknologiaan perustuen”, Kallio sanoo.

Samoin hän kehottaa julkishallintoa tarkkailemaan, josko joitakin toimintoja olisi mahdollista tehdä tehokkaammin lohkoketjujen avulla.

Ensiaskelet kohti tulevaisuutta ovat myös paljon poliitikkojen käsissä. Lohkoketjujen avulla on esimerkiksi entistä houkuttelevampi mahdollisuus luoda maiden rajoja ylittävää liiketoimintaa. Joillakin poliitikoilla voi olla halua laittaa kapuloita rattaisiin, koska kaikki uusi aina hieman pelottaa.

”Olisi tärkeää, että ei aleta säännellä kuviteltuja riskejä”, Kallio sanoo.

”Vasta sitten kun lohkoketjuteknologia alkaa yleistyä, voidaan nähdä, onko ilmennyt joitain sääntelytarpeita.”

19.10.2016

Fortum-case

Perinteisien tuotantojen aloilla yritetään kehittää tuottavuutta digitalisaation uusien sovelluksien avulla. Lohkoketjuteknologia haastaa perinteiset toimintamallit ja arvoketjut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt Fortumin kanssa kokeilumuotoista yhteistyöprojektia, jossa on tarkoitus miettiä, kuinka energiasektorilla voitaisiin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa.

Lohkoketjut mahdollistavat luotettavat hajautetut tietorakenteet, jotka puolestaan poistavat ylimääräisien välikäsien tarpeen.

Etla ja Fortum ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen pystyttäisiin autonomisesti toteuttamaan jo laitetasolla vaikkapa kahden pesukoneen välillä.

”Tällä hetkellä verkkoyhtiö kontrolloi kysynnän ja tarjonnan mittaamista, ja kodeissa sähkömittari hoitaa sähkönkäytön mittaamisen”, Etlan Timo Seppälä sanoo.

Lohkoketjuihin perustuvan teknologian avulla olisi mahdollista poistaa sähkömittarit sähkönjakelun kokonaisuudesta. Tällöin kysynnän ja tarjonnan tieto siirrettäisiin laitetasolle. Älykkään jakeluverkon avulla voidaan automatisoida sähkökauppaan liittyvät transaktiot, jolloin yksi väliporras muuttuu tarpeettomaksi.

”Jos asiat etenevät toivotusti, niin ennen ensi kesää blockchain-pohjaisia sovelluksia kokeillaan käytännössä”, Seppälä sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013