( Hyvinvointi )

Luova työ ei kysy kelloa

Teksti Tiia Lappalainen
Kuvat Roope Permanto
Kelloa kannattaa silti käyttää. Työajanseuranta auttaa ymmärtämään, kuinka kauan työntekoon oikeasti kuluu aikaa. Siitä on hyötyä meille kaikille.

Työ ja maailma sen ympärillä ovat muuttuneet dramaattisesti teknologisen kehityksen myötä. Toimistot, joissa jokaisella on oma nimetty paikkansa, ovat pian historiaa. Työtä tehdään kaikkialla: kotona, bussissa, kahvilassa, asiakkaan luona, toimistolla, lentokoneessa, ulkomailla. Illalla kurkataan sähköpostit, lomallekin työasiat saattavat seurata kännykän mukana kuin huomaamatta.

Suomen Ekonomien mukaan 12 prosenttia ekonomeista kokee, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja 47 prosenttia kokee työmääränsä ajoittain liian suureksi. Lähes 60 prosenttia korkeasti koulutetuista kokee ainakin ajoittain olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.

Luvut ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät lopulta kovin yllättäviä. Kun työ seuraa välineiden mukana minne vain, niin työajan hallinta, ylitöiden määrä kuin työn ja vapaa-ajan suhde hämärtyvät. Moni arvioi mututuntumalta työhönsä käyttämän ajan vähemmäksi kuin mitä se oikeasti on. Töistä palautuminen kärsii.

Yksinkertainen mittari: käytetty aika

”Kun raja työn ja yksityisen elämän välillä hämärtyy, työpäivät venyvät helposti, eikä varsinaiselle palautumiselle jää aikaa”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Riikka Mykkänen.

Ekonomien keskimääräinen työaika on 40,4 tuntia, ja asemasta riippuen se vaihtelee 39–46 tuntiin viikossa. Asiantuntijat tekevät töitä 40 tuntia viikossa.

”Meidän korvaan ajatus työajan pidentämisestä tuntuu vieraalta, koska jäsenemme tekevät pitkää päivää jo nyt”, Mykkänen toteaa.

Työajan ja tuottavuuden suhteen yksilölliset erot voivat olla suuriakin. Asiantuntijatyössä työn tuottavuutta voi myös olla vaikea määritellä ja mitata, mutta työaikaa seuraamalla päästään kiinni siihen, millaisiin tehtäviin työhön käytettävä aika menee ja onko mukana asioita, joita voisi karsia pois.

”Ylemmistä toimihenkilöistä joka kolmannen työpaikalla ei lainkaan seurata työaikaa. Työhön käytetty aika on kuitenkin siinä mielessä oivallinen mittari, että se antaa osviittaa työmäärästä.”

Jos töitä jää jatkuvasti työajan ulkopuolella tehtäväksi, työmäärä on liian suuri. Tunne siitä, ettei omista töistään selviydy työajalla, on omiaan lisäämään stressiä ja huonontamaan työstä palautumista.

”Esimiehen vastuulla on tarkastella, onko työmäärä mitoitettu niin, että siitä on mahdollista selvitä työpäivän aikana”, Mykkänen muistuttaa.

Seuranta saattaa yllättää

Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen vaatii vahvaa itsensä johtamista, mutta myös selkeitä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Yrityksen on luotava selvät pelisäännöt siihen, millainen työkulttuuri on.

Jos yrityksessä ei ole työajanseurantajärjestelmää, Mykkänen kannustaa jokaista seuraamaan itse sekä työaikaa että sitä, mihin aika menee.

”Moni yllättyy, kuinka paljon töitä tuleekaan tehtyä.”

Työajan seuraaminen ja mahdollisuus töistä palautumiseen ovat kaikkien vastuulla, yhtä lailla esimiesten kuin alaisten. Välillä voi olla jaksoja, jolloin töitä tehdään enemmän, mutta niitä pitäisi seurata vastavuoroisesti esimerkiksi pidempi viikonloppu.

Joskus uudet ideat tai ratkaisut kinkkisiin työtehtäviin syntyvät aikaan ja paikkaan katsomatta – vaikkapa iltapalalla tai suihkussa. Aivot työskentelevät silloinkin, kun ihminen ei tietoisesti ajattele töitään. Ratkaisevaa on kuitenkin, alkaako ideoita tai ajatuksia työstää heti, kun ne tulevat, vai jättääkö sen myöhemmäksi.

”Ideat voi kirjoittaa ylös ja työstää pidemmälle vasta seuraavana päivänä työajalla”, Mykkänen vinkkaa.

Työ ja vapaa-aika tasapainossa

Ylityön tulisi olla aina tilapäistä. Töistä palautuminen tarvitsee aikaa, ja se pitäisi huomioida sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta. Huono palautuminen lisää stressiä ja stressi huonontaa unta. Luova ajattelukaan ei väsyneenä ole parhaimmillaan.

Olennaista on työn ja vapaa-ajan suhde. Ne vaikuttavat merkittävästi toisiinsa ja siihen, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi. Työpäivien venyminen vähentää vapaa-ajan sosiaalisia kontakteja, jotka on todettu tärkeiksi työstä palautumisen kannalta. Myös perheen kanssa liian vähäiseksi jäävä aika lisää stressiä.

Pitkiä työpäiviä tekevillä on todettu muun muassa muita suurempia terveysriskejä. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan esi- merkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka työskentelevät 35–40 tuntia viikossa. Tutkimustulokset perustuvat 25 eri tutkimuksen meta-analyysiin ja yli 600 000 henkilön tietoihin Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Yhteys pitkien työpäivien ja aivo- ja sydänsairauksien välillä säilyi, vaikka tupakoinnin, alkoholin käytön, liikunnan ja korkean verenpaineen sekä kolesterolin vaikutukset suljettiin pois.

Riikka Mykkäsen mukaan työelämän joustot ovat hyvä apu työajan ja palautumisen hallintaan.

”Keinovalikoima on jo olemassa, ja se pitäisi ottaa työpaikoilla käyttöön. Liukuvista työajoista, työaikapankeista ja etätyöstä voidaan sopia paikallisesti, ja ne hyödyttävät molempia osapuolia. Ne ovat keskeisiä asioita, joilla voidaan helpottaa esimerkiksi työn ja perheen yhdistämiseen liittyviä paineita”, Mykkänen sanoo.

Toisaalta kyse on myös henkilökohtaisista valinnoista.

”Puhelimen sähköpostiasetukset voi jokainen säätää niin, ettei viestejä tule ruudulle vapaa-ajalla.”

21.10.2015

Aikani-sovellus avuksi ajanhallintaan

Suomen Ekonomien uusi Aikani-sovellus on kehitetty kokonaisvaltaiseksi työvälineeksi oman ajankäytön hallintaan ja seurantaan. Ajankulun hahmottamista helpottava sovellus lanseerataan tämän syksyn aikana.

”Meillä on melko paljon jäseniä, joiden työaikaa ei seurata. Aikani-sovelluksella voi mitata, kuinka paljon aikaa kuluu töiden tekemiseen ja paljonko jää palautumiseen. Sovelluksen avulla voi mitata myös vapaa-aikaa ja uniaikaa”, kertoo Suomen Ekonomien verkkotiedottaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Aikani nauhoittaa työaikaa, minkä lisäksi ajan voi pilkkoa eri tehtäviin ja vaikkapa eri vuorokaudenaikoihin asiasanojen avulla. Sovelluksen avulla voi määrittää myös työtehtävien motivaatiotasoa. Näin käyttäjä näkee, millaiset työtehtävät hän kokee merkityksellisiksi.

Business Controllerina työskentelevä ekonomi Ville Sonkamuotka testasi sovellusta sen pilotointivaiheessa. Tuolloin hän teki erilaisia projektitöitä ja toimi luottamustehtävissä. Sovelluksen ansiosta Sonkamuotkan vapaa-aika lisääntyi, turhat työtehtävät karsiutuivat ja urasuunnittelu selkiytyi.

Sonkamuotkalle erityisen tärkeää oli se, että sovelluksessa pystyi määrittämään, millä fiiliksellä eri tehtäviä teki.

”Sovelluksesta sai aika hyvän kokonaiskuvan omista töistä ja näki jutut, joihin ei kannata laittaa aikaa”, Sonkamuotka sanoo.

Myös työtyytyväisyys parani sen myötä, kun hän osasi hakeutua tehtäviin, joissa oli hyvä fiilis.

”Otan palvelun ehdottomasti käyttöön, kun se lanseerataan. Sellainen puuttuu työmarkkinoilta täysin. Sovellus oli myös helppo käyttää: aikaa ei mennyt asioiden kirjaamiseen, vaan ajastin mittasi työaikaa samalla kun itse teki hommia.”

Aikani-sovellus sopii myös opiskelijan apuvälineeksi tai yrittäjän laskutuksen tueksi, sillä sen avulla voi seurata, kuinka paljon eri projekteihin kuluu aikaa. Sovellus toimii Android- ja IOS-puhelimilla.

Sovellus löytyy Google Playsta ja AppStoresta syksyn aikana.

Lue lisää Aikani-sovelluksesta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013