( Kehittyminen )

Mari Suoranta: Ei enää massaluentoja

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Mikko Vähäniitty
  • Mari Suorannan syventävillä kursseilla ei luennoida edestä päin, vaan oppiminen tapahtuu keskustellen ja todellisten esimerkkien kautta.
Hyvä yliopisto-opetus on sisältöjen kaatamisen sijaan keskustelua ja valmentamista, sanoo Ekonomien opetuspalkinnon voittaja Mari Suoranta.

Mari Suoranta on vastikään saapunut kotiin Kaliforniasta, mutta rusketuksesta sitä ei huomaisi. Hän ei ollut rantalomalla, vaan Piilaakson kupeessa puhumassa opetuksen kehittämisestä University of California Berkeleyn järjestämässä konferenssissa.

Erilaisia yrittäjyysohjelmia ruotineeseen tapahtumaan osallistui professoreita viidestätoista maasta. Suoranta opettaa itse Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa muun muassa yrittäjyyttä ja innovatiivista markkinointia, ja lisäksi hän on työskennellyt myös kolmeen otteeseen Berkeleyssä.

Kyseessä ei ole mikä tahansa opinahjo, vaan toistuvasti maailman kymmenen parhaan joukkoon listattu yliopisto, joka elää symbioottisessa suhteessa San Franciscoa ympäröivän innovaatiokeskittymän kanssa.

”Berkeleyn Center for Entrepreneurship and Technology järjestää paljon lab-kursseja, joissa keskitytään johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, kuten lohkoketjuihin tai fintechiin. Viimeksi on ollut kurssi esimerkiksi lihattomasta lihasta”, Suoranta kertoo innostuneena helsinkiläisessä kahvilassa.

Hän järjestää itsekin Jyväskylässä lab-muotoisia kursseja. Niissä opiskelijat laitetaan perehtymään aiheisiin, tuodaan paikalle parhaat puhujat alan yrityksistä ja tehdään erilaisia projektitöitä. Mallia on otettu piilaakson huippukorkeakoulusta, mutta ei Suomessa jäädä niille juuri jälkeen, Suoranta sanoo.

Vaihtaisitko kenkiä kanssani?

Suomalainen korkeakouluopetus on tullut kauas mielikuvia hallitsevista massaluennoista ja kirjallisuustenteistä, pitkälti kiitos Suorannan kaltaisten opettajien. Hänet palkittiin syyskuussa Suomen Ekonomien opetuspalkinnolla, jonka ehdokkaat ovat opiskelijoiden ilmoittamia. Suoranta on saanut kehuja muun muassa osallistavista ja monipuolisista opetusmenetelmistä.

Suoranta opettaa enimmäkseen syventäviä opintoja ja kansainvälisiä ryhmiä, joissa kanssakäyminen on luennoinnin sijaan keskustelevaa.

”Tietysti eri oppiaineissa ja korkeakouluissa on erilaisia käytäntöjä. Omasta näkökulmastani yliopisto-opetus ei kuitenkaan ole enää edestäpäin luennointia, vaan oppiminen syntyy keskustelun ja todellisten yrityselämän esimerkkien kautta”, Suoranta kertoo.

Perinteiset tentit ja kirjallisuuskatsaukset ovat Suorannan mukaan nykyopetuksessa käymässä harvinaisiksi. Sen sijaan kurssien suorittamisessa jousto ja monipuolisuus ovat valttia. Projektit, ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat opettavat asiasisällön lisäksi tärkeitä sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta.

Venture labeiksi nimetyillä yrittäjyyskursseilla esimerkiksi mennään vielä pidemmälle. Miltä kuulostaisi vaikkapa luennon sijaan tehtävä, jossa opiskelijat lähetetään ulos tavoitteenaan vakuuttaa vastaantulija vaihtamaan kenkiä kanssaan?

Viihdeohjelman piilokamerasketsiltä kuulostavalla tehtävällä on vankka pedagoginen pohja, jota tutkimuskirjallisuudessa kutsutaan Berkeley Method of Entrepreneushipiksi. Suoranta osallistui sen kehittämiseen työskennellessään Berkeleyssä lukuvuoden 2013–2014.

Metodin taustalla on kalifornialaisprofessori Ikhlaq Sidhun pohdinta siitä, miten Berkeleyn insinööriopiskelijoille voitaisiin opettaa yrittäjämäistä käyttäytymistä. Menestyvillä yrittäjillä kun on usein samankaltaisia tunnistettavia käyttäytymismalleja, joita halutaan iskostaa opiskelijoihin.

”Se tarkoittaa, ettei opeteta vain esimerkiksi yrittäjän strategiatyökaluja, vaan myös mindsettiä”, Suoranta sanoo. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan esimerkin kenkätehtävässäkin.

”Siinä on oltava vakuuttava, pystyttävä myymään ja argumentoimaan jonkin asian kannattavuuden puolesta. Tehtävään liittyy myös reflektointi, jossa käydään läpi mitä oikeastaan tapahtui ja miten se vertautuu yrittäjyyden vaatimuksiin”, Suoranta kertoo.

Yrittäjämäisen asenteen kehittämistä varten tutkijat ovat luoneet erilaisia käyttäytymistä haastavia pelejä, jotka tönivät opiskelijoita hieman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Niitä on käytetty yrittäjyyskoulutuksessa eri puolilla maailmaa, Brasiliasta Ruotsiin ja Suomeen.

Seuraavaksi työn alla on tutkimus, joka mittaa muutoksia opiskelijoiden käyttäytymismalleissa kurssien aikana. Suoranta toivoo, että tulevaisuudessa menetelmää voitaisiin viedä laajemminkin Eurooppaan esimerkiksi EU:n hankerahoituksella.

Opiskelijat ja yrityskumppanit yhteen

Kaliforniassa Suoranta käy edelleen vähintään kerran vuodessa, mutta juuriltaan hän on vankasti keskisuomalainen. Hän on syntynyt Jämsän seudulla, vain puolensataa kilometriä nykyisestä kotikaupungistaan. Ensimmäisen tutkintonsa hän hankki Mikkelin ammattikorkeakoulusta, josta tie jatkui maisteriopintoihin Jyväskylän yliopistoon.

Piipahdettuaan lyhyesti liike-elämässä Suoranta keskittyi vuodesta 2004 lähtien akateemiseen uraansa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli mobiilipankkeja ja innovaatioiden leviämistä – aihe, jossa Suomi oli vuosituhannen alussa aikaansa edellä. Ja on edelleen:

”Viimeksi Yhdysvalloissa asuessani en pystynyt maksamaan vuokraa nettipankissa, oli pakko hankkia shekkejä.”

Yhdysvaltojen ohessa Suoranta on työskennellyt vierailevana tutkijana muun muassa Birmingham Business Schoolissa. Hän on tyytyväinen uransa moniin vaiheisiin, jotka ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, uusia koulutusohjelmia ja yrityshautomoita. Niissäkin Jyväskylä oli edelläkävijä: kun Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Suorannan ja professori Marko Sepän johdolla järjesti ensimmäisiä kasvuyritystilaisuuksia opiskelijoille ja yrityskumppaneille, toimintamalli herätti kiinnostusta myös muissa yliopistoissa. Se palkittiin valtakunnallisella palkinnolla 2009.

Nykyisin Suoranta myös edustaa yliopistoa Jyväskylän Yritystehdas Oy:n hallituksessa. Se on kaupungin, paikallisten korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhdessä perustama yritys, joka järjestää yrittäjyyskursseja ja -tapahtumia ja toimii yrityshautomona muun muassa opiskelijoiden ja tutkijoiden liikeideoille.

”Olen tehnyt tavallaan opetuksen tuotekehitystä. Työn sisältö on vaihdellut kiinnostavilla tavoilla”, Suoranta sanoo.

Opetus luentosaleista virtuaalimaailmaan

Suorannan mainitsema kehitystyö ei ole koskaan valmis. Korkeakouluopetuksen on jatkuvasti uudistuttava pysyäkseen työelämän ja yhteiskunnan muutosten kelkassa. Suoranta näkee haasteita tulevaisuudessa vaadittavien työelämätaitojen ymmärtämisessä, mutta myös korkeakoulukentän muutoksissa.

”Kehitettävää olisi vielä opintojen joustavuudessa sekä etä- ja mobiilioppimisen mahdollisuuksissa. Onhan nytkin olemassa erilaisia sähköisiä oppimisalustoja, mutta niitä voisi vielä hyödyntää paremmin”, Suoranta sanoo.

Lähes kaikkia toimialoja mullistava teknologinen siirtymä kohti automaatiota vaikuttanee tulevaisuudessa myös korkeakoulutuksessa. Harva osaa vielä ennustaa, miten tekoäly ja koneoppiminen tulevat muuttamaan yliopisto-opetusta, mutta opintojen siirtyminen luentosaleista virtuaalisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin näyttäisi todennäköiseltä.

Lähitulevaisuudessa suomalaisopiskelijoiden ulottuvilla saattaa olla virtuaalisia kursseja ja jopa kokonaisia etätyönä suoritettavia tutkintoja kansainvälisistä huippuyliopistoista. Suorannan mukaan lähiopetuksen merkitys ei silti häviä. Ihmiskontaktille on aina tilausta.

”Meidän roolimme on tarjota viimeisimmän tutkimuksen mukaista tietoa, valmentaa ja ohjata sekä selkiyttää monimutkaista maailmaa.”

17.10.2018

Mari Suoranta

  • Syntynyt Jämsässä 1976
  • Kauppatieteiden tohtori
  • Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
  • Nykyisen tehtävän plussat: kansainvälisyys ja jatkuva älyllinen haastavuus
  • Nykyisen tehtävän miinukset: oman ajan hallinta ja yliopiston toisinaan jäykkä byrokratia
  • Harrastukset nuorkauppakamaritoiminta, lukeminen, tanssi ja ratsastus

Yrittäjyys kiinnostaa yliopistoissa

  • Yrittäjyyden vahvistaminen on yksi nykyisen hallitusohjelman painopisteitä. Opetusministeriö antoi vuonna 2017 Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen.
  • Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa laaja-alaista työtä yrittäjyyden vahvistamiseksi osana koulutusta, ei vain erillisiä oppiaineita tai tutkintoja.
  • Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kyselyn mukaan yli puolet yliopisto-opiskelijoista pitää yrittämistä kiinnostavana uravaihtoehtona.
  • Yrittäjyyskasvatus toteutuu yliopistoissa varsin erilaisilla tavoilla yrittäjyyttä esittelevistä kursseista tai opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöistä erillisiin opintokokonaisuuksiin.
  • Kyselyn mukaan mahdollisimman monimuotoinen yrittäjyyskoulutus lisää opiskelijoiden kiinnostusta yrittämiseen ja vahvistaa kokemusta yrittäjyystaitojen kehittymisestä.
  • Karvi kartoittaa parhaillaan yrittäjyyskoulutusta ja innovaatiotoimintaa suomalaisissa ammatti- ja korkeakouluissa. Lopulliset tulokset on määrä julkaista joulukuussa 2018.
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013