( Johtaminen )

Markkinoinnille lisää arvostusta

Teksti Arja Vartia, kuvat Anssi Kienanen
  • "Vaikka markkinoinnin ja mainonnan arvostus on kasvanut, siihen ei vieläkään panosteta Suomessa riittävästi", sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Markkinointiväkeä ei vieläkään helpolla pyydetä kulmahuoneisiin, sinne pitää mennä. Ammattitaito ja oikea osaaminen avaavat ovia, muistuttaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Minostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski esiteltiin tämän syksyn Mainontapäivässä jopa jo kuluneella fraasilla: kaiken takana on nainen. Mutta siinä on totta vain toinen puoli: hän on kyllä Mainontapäivän taustalla tärkeänä organisaattorina, mutta kyllä hän on mainontaväen edessäkin – näköalapaikalla, kuten hän toimenkuvaansa myös itse kuvaa.

”Olen etuoikeutettu, kun voin olla tällä paikalla. Työssä, joka pitää vireessä ja jossa oppii koko ajan uutta. Ellen oppisi, en tekisi tätä työtä”, hän toteaa. Liitolla on noin 400 jäsenyritystä, kaupan, teollisuuden, palvelualojen ja julkisyhteisöjen aloilta. Ne ovat näkyviä mainostajia ja markkinoijia, sillä jäsenyhteisöjen panostukset ovat 80 prosenttia Suomen markkinointiviestinnän kokonaispotista.

Suomessa käytetään markkinointiviestintään vuodessa 3,3 miljardia euroa, henkeä kohti se on 290 euroa vuodessa. Sillä määrällä jäämme kuitenkin jälkeen läntisistä lähinaapureista: Norjassa panostetaan 510 euroa, Ruotsissa 383 euroa/henkilö.

Tämäkin kuvastaa Hanski-Pitkäkosken mukaan sitä, että vaikka markkinoinnin ja mainonnan arvostus on lisääntynyt, siihen ei vieläkään panosteta Suomessa riittävästi. Markkinointi- ja mainontaväkeä hän kehottaa topakammin kiilautumaan kulmahuoneisiin.

”Me yritämme kaikin tavoin kohentaa omalta osaltamme markkinointiväen ammattitaitoa ja siten nostaa arvostusta. Mutta kyllähän se on niin, että ei yritysten johtopaikkoja ja valtaa tarjota, ne pitää ottaa. Se on hyvä markkinointiväenkin muistaa.”

Ruikuttamaan ei hänen mukaansa kuitenkaan kannata ryhtyä.

Valta pitää ottaa ”Ei mikään juna ole vielä mennyt, vaikka ruotsalaiset ovat osanneet hoitaa brändejään paremmin. On meilläkin monta onnistunutta esimerkkiä. Pitää nähdä mahdollisuuksia.”

Mallia start-up-yrityksistä

Uutena mielenkiintoisena ilmiönä Hanski-Pitkäkoski näkee sen, että start-up-yritykset kuuluttavat julkisesti kuinka monta epäonnistumista heillä on ollut ennen kuin tärppäsi.

”Siinä on perinteisille epäonnistumista pelkääville yrityksille hyvä malli. Joskus tärppää, kun jaksaa yrittää.”

Mainonnan muutos näkyy selvästi myös barometreissa: elo–syyskuussa tehdyn Mainosbarometrin mukaan Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 16 prosenttia aikoo lisätä investointejaan markkinointiviestintään vuonna 2014 ja 38 prosenttia vähentää niitä. Viimevuotisen tason säilyttää 46 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on –22.

Vastaava luku tälle vuodelle oli –16. Vain dramaattisena vuonna 2009 on tämä mittari ollut alhaisempi (–41) kuin nyt. Mainostajat panostavat yhä enemmän verkkoon ja karsivat printtimainontaa. Myös mittaamisen vaikeus kuuluu mainosväen puheissa: haastena on löytää relevantteja mittareita.

Ekonomi 5/13, Ritva Hanski-Pitkäkoski

Markkinoinnin koulutuksella on merkitystä

Kun Ritva Hanski–Pitkäkoski puhuu alan ammattitaidon lisäämisestä ja koulutuksen merkityksestä, niin hän jos kuka niin voi sanoa. Hänellä on kaksi tutkintoa, juristin ja ekonomin, joissa molemmissa hän on perehtynyt markkinointiin jo opiskeluaikana. ”Ainahan minä olen mainosalalle halunnut.”

Ensimmäiseksi opiskelupaikaksi seuloutui Lundin yliopisto. Siellä markkinoinnin opetuksen lähtökohtana oli kuluttaja. Lundissa oli Pohjoismaiden ensimmäinen kuluttajamarkkinoinnin professuuri ja professorina alan guru Solveig Wikström. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös, että Wikström on syntynyt Ahvenanmaalla.

Kuluttaja-asioiden opiskelu osui oikeaan aikaan, koska Suomessa tuli 1978 voimaan kuluttajasuojalaki.

Lundin jälkeen Hanski-Pitkäkoski jatkoi opintoja Turun yliopiston oikeustieteellisessä ja valmistui juristiksi. Tutkinto antoi hyvän täydentävän lisän ammattitaitoon, tosin 70-luvulla mainosalalla aluksi ihmeteltiin, tarvitaanko siellä juristeja. Kyllä tarvittiin, varsinkin kuluttajaviranomaisen toimistossa, jossa hän oli aluksi kesätöissä.

Turun ajoilta Hanski-Pitkäkoskelle on jäänyt lakien lisäksi hauskoja opiskelijaelämän muistoja:

”Olin Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) vaaleissa ehdolla sitoutumattomana ja sain enemmän ääniä kuin Ville Itälä. Linjapuheeni viesti oli se, että yliopisto ei saa politikoitua liikaa, vaan keskeistä on opiskelijoiden toimintaympäristön parantaminen. Puolueettomuutta pidettiin tuolloin linjattomuutena. Mutta sehän on myös valinta.”

Oppiminen jatkui suurmainostaja Unileverillä ja sitten vuonna 2001 Mainostajien Liitossa.

”Tämän tehtävän kautta on tullut tiivis yhteys kattojärjestöön, World Federation of Advertisersiin (WFA), jonka hallituksessa olen ollut kymmenen vuotta.”

Se on näköalapaikka jos mikä. Lisää uusia ajatuksia ja ideoita hän ammentaa kirjoista ja seminaareista.

Kesämökki on latautumispaikka

Ritva Hanski-Pitkäkoski on viikot kiireinen, kuten on aviomiehensäkin, entisen YIT:n ja sen jakautumisen jälkeen Caverion:n toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski. Latautumispaikka molemmille on kesämökki, jossa Hanski-Pitkäkoski sanoo nauttivansa puuhastelusta ystävien kanssa. ”Käsillä tehdään paljon.”

Uusin harrastus on Helsingin Barokkiorkesteri, jonka hallitukseen Hanski-Pitkäkoski sanoi menneensä enemmän auttamismielessä kuin musiikin takia.

”Autan heitä kokemuksellani järjestöosaamisessa. On tärkeää, että pystyy antamaan ja jakamaan kokemustaan ja osaamistaan muille.”

Tämän tekisin toisin

Kun toimii Ritva Hanski-Pitkäkosken tavoin näkyvällä paikalla, silloin huomataan sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Monen onnistuneen kampanjan ja kannanoton joukkoon hänelle mahtuu yksi näkyvä lipsahduskin.

”Muutama vuosi sitten päätin ottaa kantaa alkoholimarkkinointia koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen lähettämällä sähköpostilla viestin kaikille kansanedustajille. Kirje oli mielestäni todella asiallinen, paitsi että sanasokeus otti vallan. Kirjoitin ministerien nimet väärin. Ministeri Risikosta tuli Ristikko ja pääministeri Kiviniemestä Kivimäki.”

”Eihän se tietenkään huomaamatta jäänyt, Markkinointi & Mainonta -lehti kommentoi asiaa.”

RITVA HANSKI-PITKÄKOSKEN TYÖURA

2001– Mainostajien Liitto ry, toimitusjohtaja

1991–2001 Suomen Unilever Oy, lakimies

1991–1995 Eläkesäätiö Polaris, asiamies

1985–1991 Vähittäiskaupan Keskusliitto ry, lakimies/laki-asiainpäällikkö

1985 Kuluttaja-asiamiehen toimisto, esittelijä

LUOTTAMUSTOIMET MUUN MUASSA

2006 – Tekijänoikeuden käyttäjien neuvottelukunta, jäsen

2005–2006 Oikeusministeriön ”Sopimattomat menettelyt elinkeinotoiminnassa” -työryhmä, jäsen

2005–2006 Vuoden Tähtituote-raati, puheenjohtaja

2003–2013 World Federation of Advertisers (WFA) Executive Committee, jäsen

2002– Mainonnan neuvottelukunta, jäsen

2001– World Federation of Advertisers (WFA) General Assembly, jäsen 2001– World Federation of Advertisers (WFA) National Associations Forum, jäsen

1997–2001 Mainostajien Liiton juristityöryhmä, jäsen

1994– ICC:n Suomen osaston markkinointivaliokunnan asiantuntijaryhmä, jäsen

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013