( Kansainvälisyys )

Matkailualalla palvelu on jatkossakin arvossaan

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sara Pihlaja
  • Regina Sippel uskoo, että matkoilta haetaan jatkossa yhä enemmän merkityksellisiä kohtaamisia.
Elämyskuluttamisesta siirrytään yhä enemmän merkityskuluttamiseen. Siihen huutoon on matkailualankin osattava vastata.

Pohjoismaiden suurimman matkanjärjestäjän, Thomas Cook Northern Europe -konsernin, talousjohtaja Regina Sippel istuu linja-autossa Ayacuchon maaseudulla Perussa ja itkee. Eikä hän ole yksin. Linja-autossa on kymmenkunta muutakin kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin suomalaiskummia, jotka etsivät laukuistaan nenäliinapakettia.

He ovat kaikki tavanneet juuri perulaisen kummilapsensa ensimmäistä ja moni todennäköisesti myös viimeistä kertaa. Suomalaiset ovat tulleet tutustumaan työhön, jota heidän kummimaksuillaan tehdään Liman slummissa ja syrjäisellä seudulla Andeilla kaikkein köyhimpien lasten tulevaisuuden parantamiseksi.

Viisivuotias Angela on ollut Sippelin perheen elämässä jo neljä vuotta, mutta tähän asti vain kirjeissä ja ajatuksissa. Nyt Sippel, itsekin 7-vuotiaan pojan äiti, on tullut katsomaan, menevätkö kehitysyhteistyövarat perille.

Pariviikkoisella matkalla tulevat vaikeissa oloissa elävien ihmisten lisäksi tutuiksi myös Perun raskas ja mielenkiintoinen historia, ruokakulttuuri ja luonnon kauneus. Vierailu inkakulttuurin kehdossa Cuscossa ja Machu Picchulla kruunaavat matkan.

Yhdistelmä faktaa, koskettavia kokemuksia ja elämyksiä sekä merkityksellisiä kohtaamisia on suoraan sitä maailmaa, johon Sippel uskoo trendien matkailualaa yhä vahvemmin vievän.

”Matkailijat janoavat rikkaampia, syvempiä ja ennen kaikkea aitoja kokemuksia. Nousussa ovat vapaaehtoistyön, sapattivapaiden ja hiljentymisen, erilaisen luovan, hengellisen tai henkisen tekemisen yhdistäminen matkaan”, Sippel sanoo ja jatkaa, että Angelan tapaaminen ja koko matka Peruun oli vieläkin upeampaa kuin hän etukäteen kuvitteli.

”Minulla heräsi toivo, että maailmassa voi sittenkin tapahtua ihmeitä. Että ystävällisyys, hymy ja meidän mittapuullamme pieni rahallinen satsaus voi oikeasti muuttaa kokonaisen yhteisön tulevaisuuden”, Sippel sanoo.

Tuttu pitää pintansa

Matkailuala on käynyt viime vuosikymmenen aikana läpi suuren myllerryksen. Paksut, painetut katalogit ovat historiaa, kun digitalisoituminen on muuttanut matkailualan rakennetta ja pakottanut toimijoita kehittämään palveluitaan. Jopa 80 prosenttia suurten matkanjärjestäjien matkoista myydään jo verkossa. Kuluttajat ovat matkaa ja majoitusta valitessaan omatoimisia.

Sippel ei silti usko matkailualan hiipumiseen, päinvastoin. Suomalaisten perinteiset lomakohteet, kuten Kanariansaaret, Kreikka ja Espanja pitävät pintansa suosikkikohteina.

”Tilastojemme mukaan viime vuonna kaikkien Pohjoismaiden suosikkimatkakohde oli Gran Canaria. Suomesta tehtiin seuraavaksi eniten valmismatkoja Teneriffalle ja Rodokselle. Kaupunkikohteiden kärjessä olivat Lontoo, Barcelona, Rooma, Malaga ja Praha.”

Perinteisten matkakohteiden rinnalla Sippel uskoo omatoimisten kaupunkilomien, eksoottisten kaukokohteiden sekä erikoismatkojen nostavan suosiotaan. Kasvua on luvassa, mutta matkailu muuttaa osin muotoaan.

”Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vihdoinkin koittava vapaa-aika otetaan aiempaa vakavammin. Matkailijat haluavat kerätä matkan aikana paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän ja yhteen paikkaan suuntautuvan matkan sijaan.”

Kun aurinko- ja kulttuurikohteet on koettu ja nähty, matkailijat haluavat kehittää itseään ja oppia uutta. Etsitään äärimmäisiä elämyksiä. Se tietää aktiivi- ja harrastelomien järjestäjille hyvää.

Kilpailu kiristyy muutoksessa

Mutta ovatko airbnb:t ja netistä päivän hintaan löytyvät lento- ja hotellitarjoukset matkatoimistoille uhka? Kuluttajalla on vaihtoehtoja aiempaa enemmän, ja se kiristää toki kilpailua, Sippel myöntää.

Toisaalta hän uskoo matkanjärjestäjien pystyvän tarjoamaan edelleen matkoja kilpailukykyiseen hintaan. Kaikissa kuluttajasegmenteissä löytyy aina niitä, jotka haluavat palvelua ja ovat valmiita myös maksamaan siitä.

”Emme koe kilpailua uhkana, vaan meidän täytyy pystyä mukautumaan muuttuvaan tilanteeseen ja muututtava itse kilpailun mukana. Tehtävämme on olla asiakkaiden toiveita askelen verran edellä ja kehittää sellaista uutta, jota matkailijat eivät edes tule ajatelleeksi.”

Ja tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimmalla matkanjärjestäjän silmin näyttääkin hyvältä. Sen tilauslennoilla tehtävien valmismatkojen täyttöaste on vuositasolla 99,5 prosenttia.

”Tarjoamme myös reittilennoilla tehtäviä matkoja ympäri maailman, ja käytössämme on maailmanlaajuinen Amadeus-varausjärjestelmä. Se tarjoaa asiakkaiden käyttöön kaikkien lentoyhtiöiden lennot, ja matkat voi räätälöidä yksilöllisesti asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Sippel muistuttaa, että epävarmassa maailmassa matkanjärjestäjän etuna on myös lainsäädäntö. Kun hotellin ja lennot sisältävän matkan varaa matkanjärjestäjältä, sovelletaan yleisiä valmismatkaehtoja.

”Tämä on iso etu ja turva myös omatoimiselle kaupunki- tai kaukomatkalle lähtevälle.”

Edelläkävijä ostaa räätälöityä

Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat haluavat rahoilleen vastinetta. He ovat valmiita maksamaan palveluista, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa.

Matkailussa nousevia trendejä ovat paikallisuus, lähiruoka ja omaan hyvinvointiin panostaminen. Rajatuille asiakasryhmille suunnatut hotellit kasvattavat jo suosiotaan. Lapsiperheille tai aikuisempaan makuun sopivien hotellien lisäksi boutique- ja lifestyle-hotellit ovat nousussa myös perinteisissä matkakohteissa.

”Mekin avasimme ensimmäisen Casa Cook -konseptiin kuuluvan hotellimme viime kesänä Rodokselle, toinen avataan tänä kesänä Kosille Kreikkaan. Kummassakin painottuu luonnonläheisyys, trendikäs design ja rauha ylellisessä, mutta hillityssä ympäristössä.”

Osaamiselle riittää kysyntää

Matkailijat muodostavat myös entistä useammin käsityksensä matkailutuotteista ja -palveluista some-keskustelun ja vertaisarviointien perusteella.

”Verkon välityksellä lomailua voi jopa kokeilla virtuaalisesti ennen ostopäätöstä.”

Alan murroksesta huolimatta henkilökohtaisen ja asiantuntevan palvelun merkitys ei ole rapistunut digiaikana. Mitä vaativammaksi elämä muuttuu, sitä kipeämmin tarvitsemme eri alojen asiantuntijoita avuksemme.

”Suomesta löytyy vakuuttavaa matkailuosaamista, ja matkanjärjestäjillä on vahvoja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Matkailualalla ei ole tässä suhteessa mitään hätää.”

31.5.2017

Matkailuala

  • Vuoden 2016 talouden epävarmuus ja poliittiset levottomuudet vaikuttivat matkailualan myyntiin vain vähän. Suomen matkatoimistoalan liiton (SMAL) jäsentoimistojen kokonaismyynti oli noin 1 890 miljoonaa euroa – laskua edellisvuoteen oli 1,6 prosenttia. SMALin jäsenjärjestöt kattavat noin 95 prosenttia Suomen matkatoimistomyynnistä.

  • Liikematkamyynti ja sarjatuotantoon perustuva vapaa-ajan matkojen myynti laskivat noin 3 prosenttia. Toisaalta selvää kasvua nähtiin ulkomaalaisille matkailijoille myydyissä matkoissa.

  • Matkailu on verkkokaupan suurin tuoteryhmä. Lentäen tehdyistä valmismatkoista myytiin netin kautta vuonna 2016 noin 75 prosenttia, lähes 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Regina Sippel

  • Syntynyt: 1979

  • Koulutus: KTM

  • Nykyinen tehtävä: Siirtyi Tjäreborg Oy:n toimitusjohtajasta sen emoyhtiön Thomas Cook Northern Europen CFO:ksi vuosi sitten.

  • Nykyisen työtehtävän plussat: Saa toteuttaa noin 1,5 miljoonan pohjoismaalaisten unelmat ja tarjota heille vuoden parhaat viikot tai päivät

  • Nykyisen tehtävän miinukset: Jatkuva matkakuume

  • Harrastukset: Matkailu ja hyvä ruoka ja viini hyvien ystävien seurassa. On lisäksi 5-vuotiaan perulaisen tytön ja 6-vuotiaan kenialaisen tytön kummi.

  • Perhe: Mies ja 7-vuotias poika.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013