( Kansainvälisyys )

Matkailualalla palvelu on jatkossakin arvossaan

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sara Pihlaja
  • Regina Sippel uskoo, että matkoilta haetaan jatkossa yhä enemmän merkityksellisiä kohtaamisia.
Elämyskuluttamisesta siirrytään yhä enemmän merkityskuluttamiseen. Siihen huutoon on matkailualankin osattava vastata.

Pohjoismaiden suurimman matkanjärjestäjän, Thomas Cook Northern Europe -konsernin, talousjohtaja Regina Sippel istuu linja-autossa Ayacuchon maaseudulla Perussa ja itkee. Eikä hän ole yksin. Linja-autossa on kymmenkunta muutakin kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin suomalaiskummia, jotka etsivät laukuistaan nenäliinapakettia.

He ovat kaikki tavanneet juuri perulaisen kummilapsensa ensimmäistä ja moni todennäköisesti myös viimeistä kertaa. Suomalaiset ovat tulleet tutustumaan työhön, jota heidän kummimaksuillaan tehdään Liman slummissa ja syrjäisellä seudulla Andeilla kaikkein köyhimpien lasten tulevaisuuden parantamiseksi.

Viisivuotias Angela on ollut Sippelin perheen elämässä jo neljä vuotta, mutta tähän asti vain kirjeissä ja ajatuksissa. Nyt Sippel, itsekin 7-vuotiaan pojan äiti, on tullut katsomaan, menevätkö kehitysyhteistyövarat perille.

Pariviikkoisella matkalla tulevat vaikeissa oloissa elävien ihmisten lisäksi tutuiksi myös Perun raskas ja mielenkiintoinen historia, ruokakulttuuri ja luonnon kauneus. Vierailu inkakulttuurin kehdossa Cuscossa ja Machu Picchulla kruunaavat matkan.

Yhdistelmä faktaa, koskettavia kokemuksia ja elämyksiä sekä merkityksellisiä kohtaamisia on suoraan sitä maailmaa, johon Sippel uskoo trendien matkailualaa yhä vahvemmin vievän.

”Matkailijat janoavat rikkaampia, syvempiä ja ennen kaikkea aitoja kokemuksia. Nousussa ovat vapaaehtoistyön, sapattivapaiden ja hiljentymisen, erilaisen luovan, hengellisen tai henkisen tekemisen yhdistäminen matkaan”, Sippel sanoo ja jatkaa, että Angelan tapaaminen ja koko matka Peruun oli vieläkin upeampaa kuin hän etukäteen kuvitteli.

”Minulla heräsi toivo, että maailmassa voi sittenkin tapahtua ihmeitä. Että ystävällisyys, hymy ja meidän mittapuullamme pieni rahallinen satsaus voi oikeasti muuttaa kokonaisen yhteisön tulevaisuuden”, Sippel sanoo.

Tuttu pitää pintansa

Matkailuala on käynyt viime vuosikymmenen aikana läpi suuren myllerryksen. Paksut, painetut katalogit ovat historiaa, kun digitalisoituminen on muuttanut matkailualan rakennetta ja pakottanut toimijoita kehittämään palveluitaan. Jopa 80 prosenttia suurten matkanjärjestäjien matkoista myydään jo verkossa. Kuluttajat ovat matkaa ja majoitusta valitessaan omatoimisia.

Sippel ei silti usko matkailualan hiipumiseen, päinvastoin. Suomalaisten perinteiset lomakohteet, kuten Kanariansaaret, Kreikka ja Espanja pitävät pintansa suosikkikohteina.

”Tilastojemme mukaan viime vuonna kaikkien Pohjoismaiden suosikkimatkakohde oli Gran Canaria. Suomesta tehtiin seuraavaksi eniten valmismatkoja Teneriffalle ja Rodokselle. Kaupunkikohteiden kärjessä olivat Lontoo, Barcelona, Rooma, Malaga ja Praha.”

Perinteisten matkakohteiden rinnalla Sippel uskoo omatoimisten kaupunkilomien, eksoottisten kaukokohteiden sekä erikoismatkojen nostavan suosiotaan. Kasvua on luvassa, mutta matkailu muuttaa osin muotoaan.

”Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vihdoinkin koittava vapaa-aika otetaan aiempaa vakavammin. Matkailijat haluavat kerätä matkan aikana paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän ja yhteen paikkaan suuntautuvan matkan sijaan.”

Kun aurinko- ja kulttuurikohteet on koettu ja nähty, matkailijat haluavat kehittää itseään ja oppia uutta. Etsitään äärimmäisiä elämyksiä. Se tietää aktiivi- ja harrastelomien järjestäjille hyvää.

Kilpailu kiristyy muutoksessa

Mutta ovatko airbnb:t ja netistä päivän hintaan löytyvät lento- ja hotellitarjoukset matkatoimistoille uhka? Kuluttajalla on vaihtoehtoja aiempaa enemmän, ja se kiristää toki kilpailua, Sippel myöntää.

Toisaalta hän uskoo matkanjärjestäjien pystyvän tarjoamaan edelleen matkoja kilpailukykyiseen hintaan. Kaikissa kuluttajasegmenteissä löytyy aina niitä, jotka haluavat palvelua ja ovat valmiita myös maksamaan siitä.

”Emme koe kilpailua uhkana, vaan meidän täytyy pystyä mukautumaan muuttuvaan tilanteeseen ja muututtava itse kilpailun mukana. Tehtävämme on olla asiakkaiden toiveita askelen verran edellä ja kehittää sellaista uutta, jota matkailijat eivät edes tule ajatelleeksi.”

Ja tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimmalla matkanjärjestäjän silmin näyttääkin hyvältä. Sen tilauslennoilla tehtävien valmismatkojen täyttöaste on vuositasolla 99,5 prosenttia.

”Tarjoamme myös reittilennoilla tehtäviä matkoja ympäri maailman, ja käytössämme on maailmanlaajuinen Amadeus-varausjärjestelmä. Se tarjoaa asiakkaiden käyttöön kaikkien lentoyhtiöiden lennot, ja matkat voi räätälöidä yksilöllisesti asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Sippel muistuttaa, että epävarmassa maailmassa matkanjärjestäjän etuna on myös lainsäädäntö. Kun hotellin ja lennot sisältävän matkan varaa matkanjärjestäjältä, sovelletaan yleisiä valmismatkaehtoja.

”Tämä on iso etu ja turva myös omatoimiselle kaupunki- tai kaukomatkalle lähtevälle.”

Edelläkävijä ostaa räätälöityä

Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat haluavat rahoilleen vastinetta. He ovat valmiita maksamaan palveluista, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa.

Matkailussa nousevia trendejä ovat paikallisuus, lähiruoka ja omaan hyvinvointiin panostaminen. Rajatuille asiakasryhmille suunnatut hotellit kasvattavat jo suosiotaan. Lapsiperheille tai aikuisempaan makuun sopivien hotellien lisäksi boutique- ja lifestyle-hotellit ovat nousussa myös perinteisissä matkakohteissa.

”Mekin avasimme ensimmäisen Casa Cook -konseptiin kuuluvan hotellimme viime kesänä Rodokselle, toinen avataan tänä kesänä Kosille Kreikkaan. Kummassakin painottuu luonnonläheisyys, trendikäs design ja rauha ylellisessä, mutta hillityssä ympäristössä.”

Osaamiselle riittää kysyntää

Matkailijat muodostavat myös entistä useammin käsityksensä matkailutuotteista ja -palveluista some-keskustelun ja vertaisarviointien perusteella.

”Verkon välityksellä lomailua voi jopa kokeilla virtuaalisesti ennen ostopäätöstä.”

Alan murroksesta huolimatta henkilökohtaisen ja asiantuntevan palvelun merkitys ei ole rapistunut digiaikana. Mitä vaativammaksi elämä muuttuu, sitä kipeämmin tarvitsemme eri alojen asiantuntijoita avuksemme.

”Suomesta löytyy vakuuttavaa matkailuosaamista, ja matkanjärjestäjillä on vahvoja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Matkailualalla ei ole tässä suhteessa mitään hätää.”

31.5.2017

Matkailuala

  • Vuoden 2016 talouden epävarmuus ja poliittiset levottomuudet vaikuttivat matkailualan myyntiin vain vähän. Suomen matkatoimistoalan liiton (SMAL) jäsentoimistojen kokonaismyynti oli noin 1 890 miljoonaa euroa – laskua edellisvuoteen oli 1,6 prosenttia. SMALin jäsenjärjestöt kattavat noin 95 prosenttia Suomen matkatoimistomyynnistä.

  • Liikematkamyynti ja sarjatuotantoon perustuva vapaa-ajan matkojen myynti laskivat noin 3 prosenttia. Toisaalta selvää kasvua nähtiin ulkomaalaisille matkailijoille myydyissä matkoissa.

  • Matkailu on verkkokaupan suurin tuoteryhmä. Lentäen tehdyistä valmismatkoista myytiin netin kautta vuonna 2016 noin 75 prosenttia, lähes 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Regina Sippel

  • Syntynyt: 1979

  • Koulutus: KTM

  • Nykyinen tehtävä: Siirtyi Tjäreborg Oy:n toimitusjohtajasta sen emoyhtiön Thomas Cook Northern Europen CFO:ksi vuosi sitten.

  • Nykyisen työtehtävän plussat: Saa toteuttaa noin 1,5 miljoonan pohjoismaalaisten unelmat ja tarjota heille vuoden parhaat viikot tai päivät

  • Nykyisen tehtävän miinukset: Jatkuva matkakuume

  • Harrastukset: Matkailu ja hyvä ruoka ja viini hyvien ystävien seurassa. On lisäksi 5-vuotiaan perulaisen tytön ja 6-vuotiaan kenialaisen tytön kummi.

  • Perhe: Mies ja 7-vuotias poika.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013