( Kehittyminen )

On mentävä keskustelun luo


Ulkoasiainministeriön viestintäosaston seinällä on 27 UM:n Pressin päällikön kuvat. Olen päällikkö numero 28.

Kun Pressin ensimmäinen päällikkö Erkki Kivijärvi aloitti työssään 1919, yksi hänen ensimmäisiä tehtäviään oli matkustaa Tukholmaan selvittämään, mitä siellä olevat punaiset aktivistit suunnittelevat itsenäisyytensä alkuvuosia elävän Suomen varalle. Nykyisin tehtävät ovat toisenlaisia.

Ulkoministeriö työskentelee Suomen ja suomalaisten eteen. Organisaationa UM luo Suomeen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Tähän pyritään esimerkiksi varmistamalla, että Suomen kanta kuullaan kansainvälisillä päätöksentekofoorumeilla, varmistamalla kauppaneuvotteluissa se, että suomalaisyrityksillä on tasavertainen kilpailuasema ja että Suomen asema ja pyrkimykset ylipäätään ymmärretään kansainvälisellä kentällä oikein.

Tässä työssä viestintävälineet ovat aina olleet keskeisiä. Tuoreimman tiedon haltijalla on ollut etulyöntiasema, kun asemia on haettu puolin ja toisin. Erkki Kivijärven aikaan maiden välisiä suhteita hoidettiin ennen kaikkea kahdenvälisesti. Tunnustuksia annettiin puolin ja toisin ja sopimuksia tehtiin valtioiden kesken. Diplomaatti viesti ennen kaikkea ministeriössä oleville esimiehilleen. Viestintävälineiden kehittämisen ytimessä oli nopeuden lisääminen.

Globalisaation myötä Suomi on nyt järjestänyt asioitaan pitkälti liittymällä kansainvälisiin sopimusjärjestelmiin ja hakemalla vahvoja asemia kansainvälistä järjestystä luovissa organisaatioissa, kuten YK:ssa, Maailman kauppajärjestössä ja niin edelleen. Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintakehys on Euroopan unioni.

Samaan aikaan kansalaisten halu osallistua ennen lähinnä asiantuntijoiden välillä käytyyn keskusteluun on lisääntynyt. Nopeuden sijasta tiedon käytön ongelmaksi on tullut, mitä tietovirrasta pitää saada irti.

Keskustelu ei tule luoksemme. Meidän on mentävä keskustelun luokse. UM käyttää tällä hetkellä virallisesti muun muassa Twitteriä, Facebookia, Periscopea, Instagramia, YouTubea, Slidesharea, Flickriä ja Storifytä viedäkseen viestiään eteenpäin. UM:n alla pyörii 80 verkkosivustoa, meillä on 84 sivua Facebookissa, 32 blogia, joihin kirjoittaa yli 300 ihmistä, maakuvatyössä keskeistä materiaalia julkaistaan kahdeksalla kielellä ja maakuva-aineistoa esittelevän This is Finlandin Facebook-sivulla on yli 150 000 seuraajaa. Tokion suurlähetystön Twitter-tilillä on 129 000 seuraajaa, UM:n 69 000.

Useita kansainvälisiä palkintoja saavuttanut Suomen emoji-kampanja herätti julkisuudessa kysymyksen, miksi ulkoministeriö puuhastelee ”lasten asioiden” parissa?

Mielikuvat eri maista syntyvät aikaisin, usein teini-ikään mennessä. Tämän jälkeen niiden muuttaminen on vaikeaa. Emoji-kampanjan avulla on muutaman kymmenen tuhannen euron panostuksella tavoitettu yli 200 miljoonaa ihmistä, jotka ovat yhdistäneen käsitteen ”Finland” johonkin oivaltavaan ja hauskaan. Erityisen suosittuja emojit ovat ymmärrettävästi olleet nuorten ja nuorten aikuisten ryhmissä. Siksi tähän kampanjaan kannatti lähteä.

Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Martti Favorin kirjoitti 1999, että mitä syvemmälle tietotekniikka porautuu organisaation toimintaan, sitä vähemmän sovelluksien käyttöönotto on tekninen ongelma. Aina vain enemmän kysymys on ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta.

Tämä pitää paikkansa nytkin. Tämä on numeron 28 keskeinen pulma. Erkki Kivijärven tehtävä tuntuu jotenkin selväpiirteiseltä.

Jouni Mölsä on ulkoministeriön viestintäjohtaja, joka on muutamassa vuodessa uudistanut ulkoministeriön viestintää perusteellisesti ja tuonut sen sosiaalisen median aikakaudelle. Näistä ansioista ProCom on valinnut hänet Vuoden viestintäammattilaiseksi 2016.

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013