( Kehittyminen )

Mentoroinnissa kaikki oivaltavat uutta

Teksti Sami Turunen
Kuvitus iStockphoto
Mentorointi auttaa työelämän uusien suuntien etsimisessä ja perhe-elämän tasapainon löytämisessä. Kaisa Ekqvistillä uudet oivallukset johtivat aina uuteen työpaikkaan saakka.

Uudenkarhean toimiston rauhallisessa neuvotteluhuoneessa Espoossa istuu tyytyväinen mentorointipari. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n controller-toimintojen päällikkö Kaisa Ekqvist oli Timo Suonsyrjän mentoroitavana vuoden 2016. Heidän kohdallaan kaikki on mennyt lähes kuin oppikirjassa.

”Kaisan polku on loistava tarina siitä, mistä lähdettiin ja mihin päädyttiin”, sanoo rakennusyhtiö Hartelan talousjohtajana työskentelevä Suonsyrjä.

Mentorointi oli käytännössä lounastapaamisia 6–8 viikon välein. Parituntiset tapaamiset olivat antoisia keskusteluja.

”Timo antoi myös välitehtäviä, joissa hän laittoi minut miettimään erilaisia näkökulmia ja haastoi maailmankuvaani. Kävimme läpi sekä työhön liittyviä substanssiasioita että laajemmin arvoja ja elämäntilanteeseen liittyviä juttuja. Välillä hän soitteli ja kyseli kuulumisia”, Ekqvist kertoo.

Keskustelut liittyivät usein elämänhallintaan sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Siinä auttoivat samankaltaiset kokemukset. Ekqvistillä on pieniä lapsia, ja vaikka Suonsyrjällä haastavin lapsiperhevaihe on mennyt ohi kymmenisen vuotta sitten, se toi näkökulmaa siihen, mikä on tärkeää.

”Kaisalla on päällä sama uurastus kuin mitä itse olen käynyt aikoinaan läpi. Yhtä aikaa lapsiperheen arjen kanssa halutaan hankkia kannuksia ja olla sitoutuneita työnantajaan”, Suonsyrjä sanoo.

”Mutta työnantajalle ei pidä antaa ihan kaikkea. Pitää muistaa, että vain sinä et tarvitse työnantajaa, vaan työnantaja tarvitsee myös sinua”, Suonsyrjä painottaa.

Kemiat kohdalleen

Suonsyrjän ja Ekqvistin välillä on selvästi syvä luottamus edelleen, lähes vuosi mentoroinnin päättymisen jälkeen. He hakevat usein katsekontaktia, pohtivat vastauksia yhdessä ja täydentävät toistensa sanomisia.

Mentoroinnissa hyvä kemia on alusta alkaen tärkeää.

”Olen ollut aiemminkin mentoroitavana, ja se oli muuten ihan hyvä kokemus, mutta ihan emme olleet mentorin kanssa samalla aaltopituudella”, sanoo Ekqvist.

Suonsyrjän ja Ekqvistin samanlaiset työtehtävät – molemmat ovat talousjohtajia ja esimiehiä – helpottavat toisen ymmärtämistä. Molemmat harrastavat kestävyysurheilua, joten myös small talkille löytyy helposti aiheita.

”Ja aina kysellään myös, mitä sinulle ja perheelle kuuluu. Ei pidä pitäytyä vain työasioissa”, Suonsyrjä sanoo.

Onnistuneen mentoroinnin avain on sitoutuminen.

”Alussa tehtiin paperille sopimus, jossa käytiin läpi, mihin kumpikin sitoutuu. Kaikki dokumentoitiin, määriteltiin tavoite ja tehtiin tapaamisille runko ja teemat. Teemoja olivat muun muassa esimiestyö, arvokeskustelut, työ- ja perhe-elämän tasapaino, johtajaidentiteetti ja ajankäytön hallinta”, Suonsyrjä kertoo.

Sitten sopimusta noudatettiin.

Rohkeutta ja tukea

”Luottamuksen rakentamisessa auttoi se, että olemme molemmat täsmällisiä talousihmisiä ja teemme, mitä on luvattu. Sopimus oli myös fyysinen todiste siitä, että kyseessä on tosi iso juttu”, Ekqvist muistelee.

Ekqvist oli Suonsyrjän mukaan tunnollinen mentoroitava, joka halusi ja uskalsi puskea asioita eteenpäin.

”Olin itsekin tiennyt, mitä pitäisi tehdä, mutta tietty rohkeus puuttui. Timosta sai turvaa siihen, että teen oikeita ratkaisuja. Mentori on hyvä pallotteluseinä kirkastamaan ajatuksia.”

Tekisivätkö Eqkvist ja Suonsyrjä jotain toisin nyt, jos aloittaisivat uudestaan?

”Olen aika tyytyväinen kokonaisuuteen. Dokumentointi on ehdottoman tärkeää, jotta asioihin voi tarvittaessa palata. Tosin oma muistikirjani on juuri nyt hukassa”, Suonsyrjä nauraa salkkuaan kaivellen.

Ekqvist sanoo, että yhteydenpito olisi hänen puoleltaan voinut olla aktiivisempaakin.

”Olisin ehkä voinut soittaa Timolle useammin ja kysyä vinkkejä, miten joitakin käytännön kinkkisiä asioita kannattaa hoitaa. Olisin voinut hyödyntää Timon esimieskokemusta.”

Uuteen työpaikkaan

Jokaisella on työelämässä erilaisia vaiheita, tarpeita ja pyrkimyksiä. Mentorointi sopii hyvin ihmiselle, joka miettii tulevia uraliikkeitään tai sitä, mitä ylipäätään haluaa tehdä.

”Se sopii myös hyvin nuoremmalle ihmiselle, joka miettii, miten nousta sille seuraavalle tasolle. Tämä on mainio tapa kirkastaa omia toimintamalleja. Mentorointi auttaa myös pohtimaan, miten vaativan työn ja alle kouluikäiset lapset saa yhdistettyä”, Ekqvist pohtii oman kokemuksensa kautta.

Hänen tärkeimmät oivalluksensa liittyivät siihen, millaisia työtehtäviä hän haluaa tehdä ja mitä hän haluaa itsessään kehittää. Mentoroinnin alkaessa hän oli töissä toisessa yrityksessä, mutta jakson aikana oivallukset johtivat siihen, että hän vaihtoi työpaikkaa VTT:lle.

”Ei edellisessäkään ollut mitään vikaa, mutta täällä avautui paikka, joka vastasi heränneitä ajatuksia”, Ekqvist hymyilee.

Mentorointi tuottaa aina ajatuksia ja hyötyä myös mentorille.

”Se on mahdollisuus verkostoitua sekä tilaisuus oppia tuntemaan muita yrityksiä ja toisenlaisia tekemisen tai johtamisen tapoja”, pohtii Suonsyrjä.

Yhä lupa soittaa

Mistä onnistunut mentorointijakso syntyy? Suonsyrjän luettelo kuulostaa suoraan mentoroinnin käsikirjasta napatulta, mutta hän vakuuttaa sen tulevan täysin omasta kokemuksesta.

”Se syntyy pelisäännöistä, kuuntelemisesta, läsnäolosta, luottamuksesta, tuesta ja sparrauksesta. Tapaamisiin pitää ehdottomasti valmistautua, ilman sitä ei päästä eteenpäin sovitusti.”

”Sitoutumisen täytyy olla molemminpuolista. Sekä mentorilla että aktorilla on oltava halu antaa ja vastaanottaa, suhteen pitää olla siinä mielessä tasapainossa”, sanoo puolestaan Ekqvist.

Hyvän ja luottamuksellisen suhteen ei tarvitse päättyä virallisen mentoroinnin loppuessa. Ekqvist ja Suonsyrjäkin tapasivat vielä kesällä ja kävivät prosessin läpi.

”Jos kaipaan Timon näkemystä johonkin asiaan, minulla on edelleen lupa soittaa. Pätee myös toisin päin”, Kaisa Ekqvist hymyilee.

13.12.2017

Kokemus tukee kehittymistä

  • Mentoroinnissa kokenut mentori antaa ammatillista tukea aktorille.
  • Mentorointi tähtää aktorin kehittymiseen ammattilaisena ja ihmisenä, ja sen perustana ovat aina aktorin tarpeet.
  • Toimiminen mentorina on hyvä tapa jakaa kokemustaan ja hiljaista tietoa.
  • Keskustelut antavat myös mentorille uutta tietoa, tuoreita ideoita sekä virikkeitä oman työyhteisön kehittämiseen.
  • Tavallisimpia mentoroinnin aihealueita ovat urasuunnitelmien selkiyttäminen, vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, työnhaun sparraaminen sekä esimiestyön kehittäminen.
  • Aktorin osallistumismaksu on 200 euroa.

Mentoroinnissa kehitytään yhdessä

”Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, saada uusia suuntia omaan ammatillisuuteen sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut”, sanoo Sirja Kulmala-Portman.

”Mentorointi auttaa löytämään omia piilossa olevia vahvuuksia, kun toinen ihminen tarjoaa etsintään hyvän peilin”, arvioi puolestaan Marjut Hallavo.

”Mentorointi antaa henkilökohtaisen, vuoden mittaisen ohjelman kohti tavoitteita, olivat ne työssä kehittymistä tai vaikka yrityksen perustaminen. Mentoroinnin hienous on, että se perustuu täysin omiin tavoitteisiin”, täydentää Arja Parpala.

Kulmala-Portman, Hallavo ja Parpala ovat Suomen Ekonomien uravalmentajia ja vastaavat liiton mentorointitoiminnan kehittämisestä. Ekonomit haluaa tukea jäsentensä ammatillista kehitystä, ja mentoroinnissa on tärkeää, että aktorin ja mentorin maailmat kohtaavat.

Mentorointi maksaa aktorille 200 euroa. Kokonaisuuteen kuuluu ohjelman lisäksi aloitus- ja päätöstilaisuudet, kaksi teematapahtumaa, opaskirja sekä alumnitilaisuus.

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa kehittymistä, eikä kaikilla työpaikoilla ole siihen mahdollisuutta.

”Työnantajan tarjoamassa mentoroinnissa on aina mukana myös työnantajan tavoitteet. Meidän kauttamme tavoitteet määritellään vain aktorin omien tarpeiden mukaan”, Parpala painottaa.

Ihmisten välistä toimintaa

Suomen Ekonomit tarjoaa mentorointiohjelmia, joissa ohjataan mentorointipareja määrätietoiseen työhön. Pääkaupunkiseudulla käynnistyy vuosittain kaksi ohjelmaa, ja muilla isoilla paikkakunnilla on omia ohjelmia, joita liitto järjestää yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Lisäksi järjestetään pikamentorointia ja kyltereille tarkoitettua mentorointia.

Vuosittain mentorointiohjelman läpi solahtaa satoja ihmisiä.

Uusin tuote on verkkopohjainen PopUp Mentorointi eri kaupungeissa oleville yksittäisille jäsenille. Aktorille järjestetään ensin verkkovalmennus, jossa ohjataan etsimään oma mentori. Kun mentori löytyy, pari aloittaa yhdessä verkkovalmennuksen.

Mentoriksi ryhtyvällä on oltava halua jakaa omia kokemuksiaan. On myös hyvä, jos hänellä on näkemystä työelämään, ammatillisuuteen sekä ihmisenä kehittymiseen.

”Mentorin täytyy olla aidosti kiinnostunut aktorin kehittymisestä. Hänen pitää kuunnella ja kysyä sekä olla aidosti läsnä”, Kulmala-Portman määrittelee.

Ajan antaminen on tärkeintä, mitään tiettyä koulutusta tai taustaa ei tarvita. Marjut Hallavon mukaan mentorin pitää löytää aktorin puheen taakse ja hakea sieltä erilaisia mahdollisuuksia.

”Mentorilla pitää olla valmiutta kertoa myös omaa tarinaansa. Aktorin ei tarvitse oppia kaikkea oman, vaan joskus myös toisen kantapään kautta. Siksi mentorin ei pidä viljellä pelkkiä gloria-tarinoita”, Arja Parpala muistuttaa.

Molemmat hyötyvät mentoroinnista

Aktorin on oltava mukana prosessissa omasta halustaan, ja hänen pitää sitoutua siihen. Mentorointi lähtee hänen tavoitteistaan ja on hänen vastuullaan.

”Aktori saa varmuutta ja rohkeutta uusiin askeliin työelämässä. Jollakin se voi olla esimiesasema, jotkut jopa innostuvat hakemaan uutta työtä – ja parhaimmillaan saavat sitä. Kuitenkin mentori on tuki ja kanssakulkija, hänen tehtävänsä ei ole löytää aktorille uutta työpaikkaa”, Hallavo muistuttaa.

Mentorointiprosessissa molemmat ovat saamapuolella. Myös mentorit oppivat prosessin aikana ja saavat raikkaan tuulahduksen siitä, mitä työelämässä ja alalla tapahtuu.

Mentoroinnin yksi avainasia molemmille onkin uusiutuminen – siitä hyötyvät myös mentorointiparin työnantajat.

”Tekemällä aina samoja asioita samalla lailla saadaan vain samoja asioita. Mentoroinnin ponnistelut voivat luoda jotain uutta”.

Monta tapaa toimia

Mentorin ja aktorin välistä prosessia ei ole tarkkaan määritelty. Yleisimpiä ovat säännölliset tapaamiset noin kerran kuussa, vaikkapa lounaan merkeissä. Tapaamisten lisäksi voidaan hyödyntää myös skypeä.

”Toiminta voi olla hyvinkin suunnitelmallista. Yhdellä parilla oli koko vuosi suunniteltu tapaamisineen ja välitehtävineen, ja sen lisäksi he soittelivat säännöllisesti päivittääkseen tilanteita. Toiset taas antavat prosessin viedä ja katsovat, mihin päädytään”, Parpala sanoo.

Hän muistuttaa, että mentorointi pitää muistaa hyödyntää myös cv:ssä.

”Koska sinne kirjoitetaan aina se kahden päivän excel-koulutus, miksei sinne merkitsisi myös vuoden mittaista mentorointia ja kehittymistä!” hän nauraa.

Mentoroinnin toteutuminen vaatii riittävästi mentoreita. Vaikka heitä onkin suhteellisen paljon, sopivia mentoreita kaivataan lisää: onnistunut mentorointi vaatii, että aktorien tavoitteet ja mentorin kokemus ja kiinnostukset kohtaavat.

Osallistujilla on ollut suuri halu onnistua yhdessä, ja liiton uravalmentajat tekevät paljon töitä oikeanlaisten parien löytämiseksi.

”Tarvittaessa etsimme käsityönä sopivan mentorin. Kaikki, joihin otetaan yhteyttä, ovat otettuja, sillä kaikki ovat kiinnostuneita jakamaan osaamistaan”, Parpala iloitsee.

Siksi jokaisesta, joka aidosti haluaa mentoriksi, voi tulla hyvä mentori.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013