( Kehittyminen )

Minna Tervamäki sparrasi yleisöä Ekonomien naistenpäivässä

Kirsi Riipinen
Anni Koponen
  • Ballerina Minna Tervamäen esityksessä vaiennettiin sisäisiä kriitikoita.
  • Helsinkiläiset Sonja Paju (vas.) ja Iris Jämsä vaikuttuivat Minna Tervamäen esityksestä. Mieleen jäi esimerkiksi, että itseltään voi vaatia paljonkin, mutta ratkaiseva on sävy, jolla vaatimukset itselleen esittää.
  • Kati Hankala, Riina Virta, Johanna Hirvonen ja Pia Suna ovat Tervamäen kanssa samaa mieltä siitä, että työelämässä tarvitaan kehuja. Kehuja voisivat jakaa enemmän niin esimiehet kuin kollegat toisilleen.
  • Helsinkiläiset Ulla Soikkeli ja Tytti Tervonen ovat entisiä työkavereita, jotka tapaavat toisiaan Ekonomien tilaisuuksissa. Tapahtuma oli tälläkin kertaa heille ajankohtainen, sillä he sparraavat toisiaan urakehityksessä.
Naistenpäivän tilaisuuden tähtiesiintyjä, ballerina Minna Tervamäki kyseli yleisöltä, millaista tarinaa me itse kukin itsestämme kerromme. Miten puhuttelemme itseämme: vaadimmeko, kannustammeko ja uskallammeko elää unelmaamme?

– Käänny vieressä istuvan puoleen ja kerro hänelle, mistä tykkäät itsessäsi!

Minna Tervamäki oli vauhdissa Ekonomien naistenpäivän tapahtumassa Helsingissä, ja hän tartutti innostuksensa yleisöönsäkin. Sokos Hotel Presidentin sali täyttyi iloisesta ja välittömästä puheesta, sillä tykättävää oli vaikka kuinka.

Tervamäki oli nimennyt esityksensä otsikolla Riko rajasi, älä itseäsi.

Käsillä oli itsetuntemuksen teema ja omat vahvuutemme. Tervamäki muistutti, että meillä jokaisella on itsestämme uskomuksia, joista emme saa kiinni, ellemme ala kuunnella itseämme. Monen päässä jyrää kommentaattori-kriitikko, joka voi olla hyvinkin julma.

Tervamäen päässä lymysi pitkään ankara balettiopettaja, jonka hän lopulta onnistui heivaamaan ulos.

– En olisi koskaan edes pahimmalle vihamiehelleni puhunut niin julmasti. Kun aloin tietoisesti muuttaa tapaa, jolla itseäni puhuttelen, aloin pitää itsestäni aika paljon enemmän. Ja se on mukavaa.

Näkökulma merkitsee

Tervamäki kertoi lukuisia elämänmakuisia esimerkkejä omasta elämästään ja balettiuraltaan, ja niitä on hämmästyttävän helppo peilata kenen tahansa elämään.

Positiivisesta ajattelusta ja kliseisestä ”lasi puoliksi täynnä vai tyhjillään” -asennoitumisesta on puhuttu monen mielestä kyllästymiseen asti, mutta tästä huolimatta illan esiintyjä kehotti kuuntelemaan, millaista tarinaa me itsestämme ja elämästämme kerromme.

– Meillä jokaisella on mahdollisuus valita näkökulma ja päättää, millaisia asioita suustamme päästämme.

Menevätkö lausahduksemme ennemmin valituksen puolelle? Yritämmekö edes huomata mukavia arkisia ja ihania asioita omasta itsestämme?

Huipulle tähtäävä: keskity vahvuuksiisi

Vaikka uran aikana olisi ollut lukuisia persoona-arviointeja, ei tästä huolimatta ole pahitteeksi pysähtyä välillä kysymään itseltään, mistä itsessä pitää ja missä on hyvä.

– Kun tietää, missä on hyvä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten silloin toimii. Eikö samanlaista strategiaa voisi siirtää haasteellisimmillekin elämänalueille?

Kun tähdätään huipulle, kiinnitetään huomiota nimenomaan vahvuuksiin. Kukoistuksen salaisuus ei ole se, että hioo jatkuvasti heikkouksiaan.

Omien vahvuuksien tuntemista tarvitaan myös, kun lähdetään rikkomaan omia rajoja.

Tervamäen elämässä pysäyttävä käänne oli Thaimaan tsunami. Kun hän onnekkaana, jatkoajalla, pääsi palaamaan kotiin, oli lopultakin aika toteuttaa pitkään mielessä pyörinyt unelma: hän otti virkavapaata ja alkoi toteuttaa omaa koreografiaansa. Miksi lykätä omaa unelmaansa johonkin parempaan ajankohtaan?

Tervamäki ei tuolloin tiennyt, miten valtavasti tehtävässä on työtä ja millaisia yksityiskohtia se pitää sisällään.

Ihmisen kyky oppia on valtava

Uuden oppimiseen kannattaa Tervamäen mukaan suhtautua mainoslausetta mukaillen: koska olen sen arvoinen – ei siksi että minun täytyy.

Hän vakuutti esityksessään, että meissä kaikissa on mahdollisuus niin paljon enempään kuin uskomme. Kyky oppia ja kasvaa on valtava, kunhan muistamme samalla pitää huolta omista voimavaroistamme. Ja kun asenne on kunnossa, voi lähestyä tavoitteitaan, sanovat muut mitä tahansa.

Niin, miksi ylipäätään pitää välittä niin paljon muiden sanomisista? Tervamäki kertoi ihailevansa Aira Samulinia.

– Hän kertoi minulle, kuinka joku oli sanonut hänelle nelikymppisten korvilla, että et voi kyllä enää käyttää minihametta. ”Nykyään kukaan ei enää huomauta minulle tuollaista”, Aira sanoi ja nauraa käkätti päälle.

Älä riko itseäsi, vaikka rikot rajoja

Miten sitten varmistaa, ettei rajoja rikkoessaan riko itseään? Tervamäki tunnusti avoimesti rikkoneensa itseään niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Balettiuralle mahtuu muun muassa elämää kainalosauvojen kera kuuteen eri otteeseen.

Hänelle suureksi avuksi on ollut tutustuminen Liisa Keltikangas-Järvisen temperamenttitutkimuksiin. Kun tuntee oman temperamenttinsa, pystyy ottamaan itsestään vahvempaa vastuuta, johtamaan itseään.

Tervamäki kertoi oppineensa ymmärtämään, miten paljon tarvitsee omaa aikaa ja yksinoloa etenkin silloin, kun tekeillä on uusia projekteja. Jollekin toiselle palauttavaa voi olla vaikka shoppailukierros, mutta Tervamäki jättää väliin vaikka hauskat illanistujaiset voidakseen kerätä omassa rauhassa voimia.

Vaadi, mutta kannustavasti

Mitä Minna Tervamäen esityksestä jäi mieleen? Ekonomit Iris Jämsä ja Sonja Paju olivat otettuja. Jämsä tiivisti tunnelmat sanomalla, että kaikki kolahti. Pajua puhutteli erityisesti itsetuntemus ja kriittisyys. Itseltä saa vaatia, mutta vaatimukset voi esittää itselleen eri tavoin, masentavasti tai kannustavasti.

Kummallekin ajankohtainen oli myös tilaisuuden alussa puhuneen Riikka Mykkäsen, Ekonomien edunvalvonnan asiamiehen, muistutus siitä, että perhevastuut kannattaa jakaa. Jämsä ja Paju odottavat kumpikin lasta ja pyrkivät siihen, että vanhempainloma jaetaan mahdollisimman paljon puolisoiden kanssa.

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013