( Johtaminen )

Mitä on inhimillinen hävikki?

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Vesa Tyni
  • Jukka Virko pohti tapahtumassa työn turvallisen ilmapiirin merkitystä.
  • Heli Kokkala jäi miettimään etenkin oman tahdon merkitystä työhyvinvoinnille.
  • Inhimillinen hävikki kiinnostaa juuri nyt, kun työelämä ja työnkuvat muuttuvat vauhdilla.
  • Jukka Rantala määrittelee inhimillisen hävikin työntekijöiden henkisiksi resursseiksi, jotka eivät pääse työssä käyttöön.
Inhimillistä hävikkiä pohtiva valmennus Turussa nosti esiin uusia, kuuntelevia johtamisen taitoja. Kouluttaja Jukka Rantalan mukaan seurantaa tärkeämpää on kiinnostus ihmisestä.

Liike-elämässä puhutaan hävikistä ja sanotaan, ettei hyvää kauppaa voi olla ilman hävikkiä. Mutta miten suhtaudutaan ihmisistä syntyvään hävikkiin? Otetaanko se yhtä vakavasti kuin fyysinen hävikki?”

Näin kysyi Balentorin kouluttaja Jukka Rantala Turun Radisson Blu Marina Palacessa järjestetyssä Suomen Ekonomien valmennuksessa. Aiheena oli inhimillinen hävikki. Sillä tarkoitetaan työntekijöiden ajatuksia, ideoita, motivaatiota ja pääomaa, jotka eivät pääse työssä esiin ja käyttöön.

”Se on siis tavalla tai toisella henkilöstön resurssien ja kehittymishalun haaskaamista” Rantala kiteyttää.

Huhtikuisen valmennuksen tavoite olikin herätellä osallistujia miettimään, miten inhimillistä hävikkiä voitaisiin vähentää.

Hävikki syntyy alisuoriutumisesta

Inhimillinen hävikki on terminä uusi ja Rantalan itse kehittämä. Inhimillistä hävikkiä syntyy silloin, kun ihmiset alisuoriutuvat työssään. Alisuoriutuminen voi johtua esimerkiksi siitä, että työtehtävä on liian vaativa, töitä on liikaa tai vain omasta tunteesta, että pystyisi johonkin parempaankin.

”Uuden aikakauden johtajien tulee tietää, miten uudet sukupolvet tulevat työmarkkinoille ja miten heidän haluunsa kehittyä voi vastata. Myös kollegana voi kysyä toiselta, voisinko jotenkin auttaa, että saisit itsestäsi enemmän irti.”

Rantala kehottaa nykyjohtajia kannustamaan työntekijöitä entistä enemmän oman tahdon etsintään.

Hän nostaa tahto-käsitteen motivaation rinnalle, koska haluaa kiinnittää huomiota siihen, mikä merkitys henkilön omalla päätöksellä tai valinnalla on työn onnistumiseen. Motivaatioon esimies tai johtaja voi vielä vaikuttaa, mutta tietoisen tahdon kehittäminen on vaikeampaa.

”Oman tahdon etsintä on tärkeämpää kuin motivaatio, joka voi syntyä rahasta, työkaluista tai työkavereista. Työn seurantaa tärkeämpää taas on aito kiinnostus ihmisestä. Se on inhimillisen johtamisen A ja O”, hän muistuttaa.

Oikealla tiellä

Inhimillisestä hävikistä ja johtamisesta puhuminen on Rantalan mielestä ajankohtaista juuri nyt, kun digitalisoituminen muuttaa monen työnkuvaa.

”Puhutaan paljon robotiikasta ja automatisoinnista, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että ihmisissä on voimavaroja ja heistä syntyy hävikkiä, joka jää hyödyntämättä.”

Viisi vuotta esimiestöitä tehnyt Jukka Virko oli yksi Turussa keskusteluun aktiivisesti osallistuneista.

”Asia oli sopivan tiukkaa. Itselleni valmennuksen paras anti oli keskustelussa. Sain siitä hyvää energiaa”, hän toteaa.

Talousjohtajana toimiva Virko oli perehtynyt ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, lean leadershipiin ja esimerkiksi Frank Martelan ajatuksiin jo aiemmin. Hänelle valmennus toi tunteen oikealla tiellä olemisesta. Termeistä eniten ajatuksia herätti psykologinen turvallisuus.

”Se on hyvä käsite. Sillä tarkoitetaan sellaisen turvallisen ympäristön luomista tiimille, jossa uskalletaan puhua hankalista asioista. Ratkaisuvaihtoehtoja voidaan miettiä yhdessä, jolloin jokaisesta tulee ongelmanratkaisija omassa työssään.”

Turvallisuus hukassa

Virko pohtii, että työelämä asettaa tekijöille entistä kovempia vaatimuksia. Hävikkiä syntyy, kun työ ei virtaa tai synnytä tekijälleen merkityksellisyyden, arvostuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Samalla myös johtamisesta on tullut entistä haasteellisempaa. Esimiehen tulisi osata luoda turvallinen ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan.

”Esimiehillä ei ole aina ymmärrystä inhimillisestä näkökulmasta. Myös mediassa on ollut esillä pelolla johtamista. Silloin ei ole ymmärretty sitä, mistä motivaatio syntyy, vaan luullaan, että pieni pelko auttaa. Mutta se ei ole näin ollenkaan.”

Tehokkuutta hyvinvoinnilla

Heli Kokkala lähti mukaan valmennukseen, koska inhimillisen hävikin käsite vaikutti uudelta ja mielenkiintoiselta.

”Mietin, mitä ihmettä se oikein tarkoittaa.”

Kokkala sai päivästä uusia ajatuksia paitsi omaan työhönsä julkisen sektorin ICT-johtajana, myös muiden työn johtamiseen esimiesnäkökulmasta.

”Sain radikaaleja herätyksiä, että miksi ihmeessä tehdään näin. Tuli kirjoitettua muistiinpanoja siitä, että jos aina tehdään asiat niin kuin on ennen tehty, mikään ei muutu. Pitäisi miettiä uudenlaisia tekemisen tapoja ja purkaa vanhoja kaavoja ja rakenteita”, hän pohtii.

Eniten jäi mietityttämään oman tahdon merkitys työhyvinvoinnissa.

”Näistä asioista olisi varmaan hyvä puhua aina, mutta ihmisten huomioon ottaminen on nyt nousussa. On huomattu, että tehokkuus syntyy hyvinvoinnista ja siitä, että tekee sitä mitä haluaa – ei siitä mitä jää viivan alle.”

6.6.2018

Tulevan tapahtumatarjonnan näet osoitteesta www.ekonomit.fi/tapahtumat. Muista pitää omat jäsentietosi ajan tasalla, niin saat sinulle sopivista tapahtumista kutsun sähköpostiisi. Kirjautumalla jäsenpalveluumme pääset katselemaan menneiden tapahtumien ja webinaarien tallenteita ja striimejä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013