( Hyvinvointi )

Muista huoltaa myös aivojasi

Teksti: Olli Manninen
Kuva: Atte Lakinnoro
Fyysisen kunnon ylläpitäminen tai terveellisen ruokavalion noudattaminen on meille itsestään selvää, mutta laiminlyömme aivojemme huollon. Aivoja kannattaa treenata aktiivisesti, mutta myös muistaa antaa niiden levätä.

Nykyajan työelämä ei todellakaan hemmottele aivoja. Töiden projektimaisuus, toiminnan lyhytjänteisyys, nopeat muutokset tai jatkuvasti vaihtuvat tiimit tekevät työelämästä sirpaleisen sotatantereen, jossa aivomme ovat koko ajan paineistetussa pelkotilassa.

”Aivojen tehdasasetuksiin kuuluu, että ne ratkovat jatkuvasti omia ja toisten ongelmia. Ylikuormitetussa ja ristiriitaisessa ympäristössä aivomme menevät stressitilaan, jumiutuvat ja kadottavat ajattelun fokuksen. Pelko ottaa aivoistamme vallan, ja meidän on vaikea tehdä järkeviä ratkaisuja. Pakenemme, taistelemme tai torjumme tilanteita”, kuvailee valmentaja Virpi Haverinen ToimintaKonseptista.

Haverisen mielestä tällaista pelkokerrointa on työyhteisöissä nykyaikana aivan liikaa.

”Se johtaa helposti ylilyönteihin. Omasta ideasta pidetään kynsin hampain kiinni, osaamista ei jaeta, reagoidaan tunteella tai eliminoidaan tunnerekisteri siitä hetkestä kun astutaan työpaikalle”, Haverinen lisää.

Haverisen valmentajakollega Sari Laitinen toteaa, että työyhteisöissä on onneksi nyt alettu havahtua siihen, mistä menestyvät organisaatiot on tehty. Menestys ei synny tehokkaimmista teknologisista työkaluista tai kontrolloivasta johtamiskulttuurista, vaan vapaammasta itseohjautuvasta työkulttuurista, jossa työntekijät saavat ottaa enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään, ja jossa uskalletaan olla avoimia ja pyytää sekä antaa apua.

”Organisaatioiden menestyksen kannalta työntekijöiden sitoutuminen on kaiken lähtökohta. Saavatko tavoitteet ihon kananlihalle eli koetaanko työ merkitykselliseksi? Tehdäänkö oikeita asioita vai asioita oikein? Mahdollistetaanko tuloksellinen yhteistyö? Tuetaanko vastuunottoa ja itsensä johtamista?”, Laitinen kysyy.

Haverinen muistuttaa kuitenkin ylisitoutumisen vaaroista.

”Olemme usein ylitunnollisia ja työskentelemme sata lasissa koko ajan. On osattava hellittää ylikuormituksen hetkillä. Itsensä johtaminen on myös kykyä huolehtia itsestään ja olla itselleen armollinen”, Haverinen lisää.

Katso peiliin ja haasta itsesi

Haverisen ja Laitisen ToimintaKonsepti on kehittänyt valmennuspaketin, joka yhdistää oivaltavalla tavalla neurotieteiden tuoreimmat tulokset, Daniel Golemanin sosiaaliset ja tunnetaidot, mindfulness-ajattelun sekä paineensietokykyä mittaavan ja kehittävän resilienssin ja vuorovaikutustaidot.

”Lähdemme valmennuksissa liikkeelle usein hyvinkin yksinkertaisista perustaidoista. Treenaamme omaa ajattelua ja tunnetaitoja erilaisilla harjoituksilla. Kun osaa ohjata omaa ajatteluaan, reagointitapojaan ja toimintaansa eli johtaa itseään, on se samalla hyvä lähtökohta myös esimiestyölle. On sanottu, että tulevaisuudessa itsensä johtaminen on ainoa johtamisen laji, mitä työelämässä tarvitaan”, Laitinen sanoo.

Projektimaisessa työelämässä kyky johtaa itseään on myös kilpailuvaltti, koska projektit ja tiimit vaihtuvat koko ajan.

Haverisen mukaan meidän on aika katsoa peiliin ja haastaa itsemme. Olemme ulkoistaneet terveyteen, ravintosuosituksiin tai liikuntaan liittyvän asiantuntijuuden, mutta itsensä johtamisesta meidän on otettava itse vastuu.

”Aivojen treenaaminen on keskeinen osa itsemme johtamisen kehittämistä. Opimme ymmärtämään, miksi käyttäydymme tietyissä tilanteissa niin kuin teemme. Samalla oivallamme, että kaikki muut eivät välttämättä ajattelekaan samalla tavalla kuin me”, Haverinen kertoo.

”Useat organisaatiot hakevat nyt valmennusapua oman työkulttuurinsa kehittämiseen. Vaikuttaa siltä, että ammatillisen osaamisen ja pätevyyden kehittämisen rinnalle on entistä enemmän tulossa yhdessä tekemiseen liittyvien asioiden jalostaminen”, Laitinen arvioi.

Uskomukset rajoittavat toimintaamme

ToimintaKonseptin valmennuksiin on osallistunut erikokoisia organisaatioita eri toimialoilta.

”Joillekin osallistujista on yllätys, että ihmistaitojen kehittäminen perustuu koviin tieteellisiin faktoihin ja että näiden taitojen kehittämisellä on myös suora vaikutus liiketoiminnan tulokseen”, Haverinen sanoo.

Työelämää tuntuvat leimaavan tiukassa istuvat uskomukset, kuten että tuottavuus paranee päivää pidentämällä, vanha koira ei opi uusia temppuja tai asiantuntijana ei ole soveliasta kysyä apua muilta.

”Ne rajoittavat toimintaamme ja uteliaisuuttamme kokeilla uusia ratkaisuvaihtoehtoja tai näkökulmia työntekoon. Silloin aivomme toimivat autopilotilla, modernin luolamiehen tai -naisen tehdasasetuksin. Näitä luutuneita ajattelutapoja haluamme valmennuksillamme rikkoa”, Laitinen sanoo.

14.2.2017

Viisi vinkkiä aivojen huoltoon

  • Opettele keskittymään.

  • Hengitä syvään etenkin stressitilanteissa.

  • Pidä mikrotaukoja.

  • Tarkkaile omaa sisäistä puhettasi: näetkö mahdollisuuksia vai uhkia?

  • Suhtaudu itseesi kuin parhaaseen ystävääsi.

Rautaisannos osaamisen kehittämistä

Suomen Ekonomien tämän vuoden teemana on Ytimessä osaaminen. Teema on strategisesti merkityksellinen ja tärkeä. Se viestii monella tasolla ja monesta eri näkökulmasta, että niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin menestys edellyttää osaamista ja osaamisen kehittymisen edellytyksiä. Ekonomi menestyy osaamisellaan, ekonomiyhteisö on houkuttava ja palveleva osaamisellaan, työyhteisöt ja Suomi kansakuntana onnistuvat huippuosaamisellaan.

”Haluamme tarjota Suomen Ekonomien jäsenille eväitä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. ToimintaKonseptin valmennus on yksi osa tämän vuoden monipuolista koulutustarjontaamme”, toteaa Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittämisen asiantuntija Anu Varpenius.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013