( Yhteiskunta )

Muoviala muutospaineessa

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Heli Blåfield
  • Marika Karppinen uskoo, ettei muovin käytöstä voida luopua vielä lähiaikoina. Sen sijaan materiaalin käyttö on muuttumassa.
Keskustelu muovin ympäristöhaitoista käy kuumana. Sinituotteen tuotepäällikkö KTM Marika Karppinen muistuttaa, että ongelmaksi muovi muuttuu vasta sen päätyessä luontoon.

Lehdettömän haapakujan päässä odottaa upea näky.

Edessä avautuu yksi eteläisen Suomen kauneimpia kartanonpihoja: omenapuita, hirsitaloja, tyyniä lampia ja jykevä mutta tyylikäs valkoinen päärakennus. Marraskuisessa harmaudessa tihkuttaa viiltävää räntää, mutta alueen charmia se ei tylsytä.

Ellei tuotepäällikkö Marika Karppinen olisi parkkipaikalla vastassa, luulisi helposti tulleensa väärään paikkaan. Hausjärvellä Erkylän Kartanon entisessä tilanhoitajan mökissä nimittäin sijaitsee Suomen johtavan siivousvälineiden valmistajan, Sinituote Oy:n, toimisto.

”Kesällä juomme usein päiväkahvit tässä omenapuiden varjossa”, Karppinen kertoo.

Hän johdattaa meidät 1850-luvulla rakennettuun punaiseen hirsitaloon. Siinä sijaitsi aikoinaan kartanon väentupa ja kauppa. Nyt talosta löytyy Sinituotteen näyttely- ja kokoustila.

Sinituotteen tarina alkaa sata vuotta taloa myöhemmin. Kolmekymmentä vuotta sitten siitä tuli Brotheruksen suvun omistama perheyritys. Syksyllä 2018 pitkään yritystä johtanut Ilkka Brotherus jäi syrjään ja toimitusjohtajaksi nousi hänen tyttärensä Johanna Hamro-Drotz.

”Yksi omistajaperheen tavoitteista on ollut tuotannon pitäminen Suomessa”, Karppinen kertoo.

Varsinainen tuotanto tapahtuu Kokemäellä, missä koneet muokkaavat muovista siivousvälineitä suomalaiseen tarpeeseen. Muovista syntyvät mopit, tiskiharjat, jääraapat ja mattopiiskat. Metallia käytetään lähinnä moppien varsiin ja pahvia pakkauksiin.

Muovin paikka ei ole luonnossa

Muovilla on tänä päivänä paha maine. Mediassa muovi-sana on saanut lähes syntisen kaiun, ja usein syystäkin: muovijätteen kertyminen esimerkiksi valtameriin on iso ongelma.

Karppisesta keskustelu on kuitenkin monin osin ajautunut vähän väärälle raiteelle.

”Seuraamme avoimin mielin keskustelua. Siinä ei tällä hetkellä ehkä ihan nähdä kokonaisuutta, keskitytään vain muovin pahuuteen. Muovi on erinomainen materiaali oikein käytettynä ja kierrätettynä”, Karppinen sanoo siivousvälineiden ympäröimässä kahvipöydässä.

Muovi on yli satavuotias keksintö, helposti muokattava ja kestävä materiaali, joka taipuu melkeinpä mihin muotoon tahansa. Sen perinteinen raaka-aine on toki fossiilinen öljy, mutta muovia on vaikea syyllistää ilmastonmuutoksesta tai valtamerten öljyvuodoista: muutama prosentti maailman öljyntuotannosta riittää täyttämään tämänhetkisen muovintarpeemme.

Ongelmaksi muovi tulee lähinnä joutuessaan luontoon, Karppinen huomauttaa.

”Vaarallista ei ole muovin käyttäminen, vaan se, mitä sille tehdään käytön jälkeen. Muoville on olemassa kierrätysjärjestelmä, ja kierrättämällä siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa”, hän sanoo.

Muovin kierrätys on Suomessa lähtenyt toden teolla käyntiin viime vuosina. Nykyinen keräysjärjestelmä koskee vain muovipakkauksia, mutta eivät muutkaan muovituotteet Suomessa päädy luontoon. Oikeaoppisesti roska-astiaan heitetty muovi päätyy muun sekajätteen mukana poltettavaksi, ja siitä saadaan energiaa.

”Suomessa ongelma on pieni verrattuna globaaliin tasoon. Suurimmat haasteet ovat esimerkiksi Kaukoidässä, jossa kierrätys on vähäistä”, Karppinen toteaa.

Kierrätysmuovista pulaa

Viime syksynä Sinituote toi markkinoille ensimmäisen sarjan kierrätysmuovisia SINI-siivoustuotteita kuten tiski- ja wc-harjoja. Harjojen varret olivat edellisessä elämässään vaikkapa shampoopulloja tai muita muovipakkauksia. Jo aikaisemmin Sinituote on valmistanut kierrätysmateriaalista jääraappoja.

Karppisen mukaan kierrätysmuovi kiinnostaa kuluttajia, ja yhtiö aikoo lisätä uusiomateriaalien käyttöä. Tuotteissa käytetään monia erilaisia muovilaatuja, eikä kaikkea voi vielä korvata kierrätysmateriaalilla.

”Erilaisia raaka-aineita kokeillaan jatkuvasti, ja varmasti jossain vaiheessa pystymme tuottamaan lähes kaiken kierrätetystä muovista tai muusta muovinomaisesta materiaalista”, Karppinen uskoo.

Oma haasteensa on kierrätysmuovin saatavuus, joka rajoittaa sen käyttöä korkean volyymin tuotteissa. Uusiomuovi aiheuttaa myös ulkonäkörajoitteita. Erivärisistä muovijätteistä tehty raaka-aine on pohjasävyltään harmahtava, eikä siitä saa aikaan kirkkaita värejä.

”Onneksi suomalaiset pitävät pirtsakan harmaista tuotteista”, Karppinen vitsailee tuvan ikkunan harmaassa kajossa.

Karppinen on viihtynyt samassa kartanon pihapiirissä jo 18 vuotta. Nykyisin hän asuu Hausjärvellä kivenheiton päässä kartanosta ja polkee kesäisin töihin polkupyörällä. Lähtöjään nokialainen Karppinen opiskeli markkinointia Turun kauppakorkeakoulussa ja ehti työskennellä kymmenen vuotta vähittäiskaupan parissa Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Hän tuli Sinituotteelle vuonna 2000, kun yhtiöön haettiin henkilöä ”kasvamaan tuotepäälliköksi”.

”Täytin tehtävään vaaditut kriteerit, ja monipuolisuus houkutteli. Pienessä yrityksessä saa tehdä monenlaista, ja välillä tuntuu melkein kuin vaihtaisi työpaikkaa, kun saa jonkin uudenlaisen projektin hoidettavakseen”, Karppinen kertoo.

Materiaaleja kehitetään ja mietitään koko ajan

Keskustelu muovin ympärillä on herättänyt koko toimialan pohtimaan tulevaisuuttaan. Vaikka Kokemäellä muovituotannosta vastaavat tekevät raaka-ainepäätökset, on Karppisenkin oltava kärryillä uusimmista vaihtoehtoisista raaka-aineista, ekologisista ja biohajoavista muoveista sekä esimerkiksi puukuidun mahdollisuuksista.

”Materiaalin valmistajilla on kova paine kehittää ympäristöystävällisempiä muovilaatuja, ja paljon niitä on tulossakin”, Karppinen kertoo.

Rustiikkisessa kartanomiljöössä muuttuva muoviteollisuus tuntuu kaukaiselta, mutta Karppisen työ on enimmäkseen hyvin kiinni ihmisten arjessa. Siivoustuotteissa on pitkälti kyse ihmisten päivittäisistä tarpeista.

”Siivoustarpeet ovat muuttuneet paljon. Aikaa ja säilytystilaa on yhä vähemmän ja yhden hengen talouksia yhä enemmän”, Karppinen selittää.

Kätevyys, käytännöllisyys ja kestävyys ovat kotimaisuuden ohella keskeisiä arvoja, joita yhtiö pyrkii korostamaan tuotekehityksessään ja markkinoinnissaan. Tuotteiden pitäisi kestää useita vuosia, ja vaihto-osiakin on saatavilla. Ajattelu tuntuu päinvastaiselta nykytrendiin nähden: kun muualla panostetaan kertakäyttöisyyteen ja kierrätettävyyteen, muovituotteiden kohdalla keskeistä on kestävyys ja pitkä elinkaari.

Uusien vaihtoehtoisten raaka-aineiden pitäisi pystyä samaan. Sinituotteen laboratoriossa tuotteiden kestävyyttä testataan kokeilla, joissa robotit toistavat samoja liikkeitä tuhansia kertoja, Karppinen kertoo. Esimerkiksi puukuitu häviää vielä työstettävyydessä ja kestävyydessä muoville.

”Vaikkapa Jenni Haukion iltapuvussa puukuitu on paikallaan, mutta monet meidän tuotteemme ovat teknisiä ja vaativia käyttöesineitä”, Karppinen sanoo.

Hän ei usko, että muovi on ihan vielä siirtymässä historiaan. Kertakäyttöisissä tavaroissa sen käyttö vähenee ja muissa tuotteissa pohditaan yhä tarkemmin, millaisia vaihtoehtoisia materiaaleja tai millaisia muoveja on tarjolla.

”En usko, että muovista voidaan luopua kokonaan, mutta täytyy miettiä, miten muovia voidaan tehdä luontoa säästävämmin. Muovin käyttö säilyy, mutta sen muoto muuttuu.”

13.2.2019

KTM Marika Karppinen

  • Syntynyt Helsingissä 1966
  • Nykyinen tehtävä: Tuotepäällikkö, Sinituote Oy
  • Nykyisen tehtävän plussat: Mielenkiintoinen, monipuolinen toimenkuva
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Kaikkeen ei ehdi paneutua syvällisesti
  • Harrastukset: kaikenlainen kuntoliikunta, pianonsoitto, laulu, yhdistystoiminta
  • Perhe: aviomies, 16-vuotiaat kaksospojat ja kaksi aikuista lasta

Muoviteollisuus

  • Suomessa oli vuonna 2015 kaikkiaan 530 muovituotteita – kuten levyjä, profiileja, kalvoja, putkia, rakennusmuoveja ja pakkausmuoveja – valmistavaa yritystä. Kotimaista muoviraaka-ainetta käyttävät myös monet muut yritykset.
  • Muovituotteiden valmistajat työllistävät Suomessa yli 10 000 ihmistä.
  • Suomen muoviteollisuuden tuotteiden jalostusarvo vuonna 2015 oli noin miljardi euroa. Ala on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja saavutti 2018 talouskriisiä edeltäneen tason.
  • Muovin ympäristöhaittojen vähentämiseksi ala panostaa kierrätysjärjestelmän ja uusien biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kehittämiseen.
  • Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään noin 10 % muovisista kuluttajapakkauksista ja 36 % yrityspakkauksista.
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013