( Työelämä )

Muutoksia työsopimuslakiin

Teksti Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, Suomen Ekonomit
Kuva IStockphoto
Työsopimuslakiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta muuttamalla pyritään madaltamaan työllistämiskynnystä ja nostamaan työllisyysastetta.

Työsopimuslain muutosten on esitetty astuvan voimaan vuoden 2017 alussa. Kyse on vielä hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamiseksi. On kuitenkin varsin todennäköistä, että kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa valmistellut lakimuutokset astuvat voimaan suunnitellusti ja alla esitetyssä muodossa.

Määräaikainen työsopimus

Työsopimuslaissa on ensisijaiseksi sopimusmuodoksi asetettu toistaiseksi voimassa oleva eli niin sanottu vakituinen työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työantajan aloitteesta vain, jos siihen on perusteltu syy. Määräaikaisuuden perusteena voidaan pitää esimerkiksi työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua tai muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää seikkaa.

Vuoden 2017 alusta lukien periaate muuttuu siten, että perustellun syyn edellytys työsopimuksen määräaikaisuudelle poistuu pitkäaikaistyöttömien osalta. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman työstä tai työvoimantarpeesta tms. johtuvaa syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden aikana yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa perusteetta solmittavan määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajoitettu yhteen vuoteen. On myös mahdollista sopia useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta, mutta ilman perustetta solmittavia määräaikaisia työsopimuksia voidaan sopia vuoden aikana enintään kolme kappaletta ja niiden yhteen laskettu kesto voi olla enintään yksi vuosi.

Siitä huolimatta, että ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajattu yhteen vuoteen, voidaan työsuhdetta sen jälkeen jatkaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai perustellusta syystä uudella määräaikaisella työsopimuksella. Muutoksen toivotaan antavan vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille väylän takaisin työelämään, sillä selvitysten mukaan Suomessa siirtymä määräaikaisesta työsuhteesta vakituiseen työsuhteeseen on varsin sujuva.

Lakimuutos ei poista työsopimuslaissa työnantajalle asetettua velvoitetta tarjota ensisijaisesti työtä lomautetuille, osa-aikaisille tai työntekijöille, jotka ovat takaisinottovelvoitteen piirissä. Muutoksessa on kyse yksinomaan niistä edellytyksistä, joilla määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä.

Koeaika

Esityksessä ehdotetaan koeajan enimmäiskeston pidentämistä nykyisestä neljän kuukauden jaksosta kuuteen kuukauteen. Lisäksi annetaan työnantajalle mahdollisuus pidentää koeajan kestoa, jos työntekijä on koeajan kuluessa sairauden tai tapaturman aikaansaaman työkyvyttömyyden tai perhevapaan johdosta poissa työpaikalta.

Koeajan pidentämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuva, koeajalle kohdistuva poissaolo kestää yli 30 kalenteripäivää. Työnantajalla on tällöin mahdollisuus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden.

Koeajan pidentäminen työntekijän poissaolotilanteessa ei ole automaatio, vaan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle ennen alkuperäisen koeaikajakson päättymistä. Mahdollisessa erimielisyystilanteessa näyttötaakka ilmoituksen tekemisestä on ilmoitukseen vetoavalla osapuolella.

Työntekijällä ei ole vastaavaa mahdollisuutta päättää koeajan pidentämisestä. Jos työnantaja on käyttänyt oikeuttaan pidentää koeaikaa työntekijän poissaolojen johdosta, niin työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus purkaa työsopimus työnantajan pidentämän koeajan kuluessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa edellä mainittuine pidennyksineen olla enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta sekä enintään kuusi kuukautta. Rajoitukset koskevat alun perin sovitun koeaikajakson ohella työntekijän poissaolojen johdosta mahdollisesti pidennettyä koeaikaa, joten koeajan kokonaiskesto ei saa ylittää puolta määräaikaisen työsopimuksen kestosta, tai kuutta kuukautta.

Työntekijän takaisin ottaminen

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan takaisinottovelvoite on voimassa yhdeksän kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä, jos työntekijä on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisesta, tuotannollisesta tai toiminnan uudelleen järjestelystä johtuvasta syystä irtisanomalleen työntekijälle, jos sillä on työvoiman tarve samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Esityksessä takaisinottovelvoitteen enimmäiskestoa ollaan porrastamassa siten, että yhdeksän kuukauden sijasta velvoite on voimassa neljä kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on takaisinottovelvoite tällöin kuuden kuukauden mittainen.

Takaisinottovelvoitteen kannalta on olennaista, että tarjolla oleva työ on samaa tai samankaltaista, mitä työntekijä on työsuhteen aikana tehnyt. Työnhakijan ei tarvitse olla työtön voidakseen olla työnhakijana TE-toimistossa ja siten aiemman työnantajansa takaisinottovelvoitteen piirissä. Toisaalta takaisinottovelvoite ei koske määräaikaisen työsopimuksen päättymistä, työsuhteen koeaikaista purkamista eikä tilanteita, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu tai purettu hänen henkilöönsä liittyvillä syillä.

19.10.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013