( Kehittyminen )

Näin menestyt digiajassa

Teksti Olli Manninen
Kuvat Mika Soikkeli
Digin huippuasiantuntija Taneli Tikka listasi Ekonomi-lehden pyynnöstä 10 osaamisaluetta, joiden merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä.

”Kehitä digiosaamistasi”, rohkaisee Taneli Tikka. Hän on itse ollut mukana luomassa Suomen innovaatiopoliittisia ratkaisuja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyöryhmässä sekä pääministerin tulevaisuusselonteko -työryhmässä, joka miettii elinkeinoelämän ja työn tulevaisuutta vuoteen 2030 asti. Tikka on vieraillut myös Suomen Ekonomien johdon asiantuntijana ja on yksi ekonomien brändikasvoista.

1. Pyri tavoitteelliseen vuorovaikutukseen

Hyvät vuorovaikutustaidot, keskinäinen riippuvuus toisten osaamisesta ja halu jakaa omaa osaamistaan toisten hyödyksi korostuvat verkottuvassa työssä. Asiantuntijatehtävän onnistuneeseen suorittamiseen tarvitaan nyt keskimäärin kahdeksan muuta ihmistä, jotka osallistuvat työhön tavalla tai toisella. Tulevaisuudessa kontaktien merkitys verkostoissa kasvaa entisestään.

2. Opi johtamaan itseäsi

Digitaalisen viestinnän tehostuminen ja verkkoyhteisöjen keskustelut lisäävät ihmisten kognitiivista kuormaa sekä eri lähteistä tulevaa melua. Työn tehokkuuden kannalta on tärkeää pystyä siivilöimään ja priorisoimaan omaa kognitiivista kuormaansa.

3. Ota systeemiteoria johtamisen ajuriksi

Tulevaisuuden digijohtaja tekee vähemmän itsenäisiä päätöksiä tai käskyttää. Sen sijaan hän mahdollistaa organisaatiossaan toimiville työntekijöille hyvät lähtökohdat työssä menestymiseen. Johtajalta edellytetään systeemiteorian hallintaa ja soveltamista.

4. Luo uusia työnkuvia dataa murskaamalla

Big data avaa kaikilla toimialoilla uusia työnkuvia, jotka edellyttävät kykyä analysoida monipuolisesti saatavilla olevaa tietoa työn tuottavuuden lisäämiseksi. Datatiede ja -analytiikka sekä tilastotiede tulisi saada vahvemmin osaksi ekonomien koulutusta, jotta he osaisivat paremmin mallintaa ja simuloida asioita.

5. Määrittele ongelmat

Nykyinen koulutus tähtää vahvasti ratkaisukeskeisyyteen. Tulevaisuuden monimutkaistuvassa maailmassa ongelmien määrittelyn merkitys korostuu, jotta saadaan kokonaiskuva asioista. Jo nyt arkkitehtien, lääkärien ja oikeustieteilijöiden opinnoissa hyödynnetään tätä näkökulmaa.

6. Ajattele lateraalisesti

Digiajassa tarvitaan rohkeasti erilaisia luovia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Lateraalinen eli laaja-alaisempi, luova ja viitekehyksestä poikkeava ajattelu haastaa suoraviivaisen päättelyn. Lateraalinen ajattelu edellyttää keskittymiskykyä ja tunneälyä sekä kykyä kuunnella toisia ja ymmärtää ristiriitaisiakin näkemyksiä.

7. Korvaa projektinjohdon vesiputousmalli kevyemmällä

Yhä useampi ekonomi työskentelee tulevaisuudessa yrittäjänä tai startup-kulttuurissa. Se vaatii kykyä johtaa toimintaa ja viedä asioita eteenpäin. Projektien hallinnassa vaiheittain etenevä vesiputousmalli korvautuu ketterällä ja kevyellä tavalla toimia, minkä ansiosta voidaan reagoida nopeammin muutoksiin.

8. Visualisoi!

Työtehtävien havainnollistamisessa visualisoinnin ja visuaalisen viestinnän merkitys vahvistuu. Nopearytminen työelämä suosii selkeitä, helposti omaksuttavia ja ymmärrettäviä viestejä.

9. Kehitä digitaalisen median lukutaitoa ja lähdekriittisyyttä

Digitalisaatio tekee viestinnästä helppoa, mikä lisää myös manipuloivaa disinformaatiota. Kyky tarkastella kriittisesti sisältöjä ja ymmärtää viestintuottajien tavoitteet auttaa erottelemaan tosiasiat mielipiteistä. Virheettömän, oikeaoppisen ja loogisen argumentaation merkitys rakentavan dialogin perustana korostuu.

10. Ole avoin työelämän monille poluille

Menestys työelämässä edellyttää joustavaa asennetta urapolun kehittämiseen. Portaittain etenevä uraputki vaihtuu monipolkuiseen työelämään, jossa voi olla samaan aikaan rinnakkain eri työtehtäviä palkansaajana, yrittäjänä tai vapaaehtoistyössä. Kun työtulo syntyy useista eri lähteistä, myös pääomien ja ansiotulojen verotusta joudutaan miettimään uusiksi.

Asiantuntijana jutussa on Taneli Tikka, Teollinen internet -liiketoiminnan johtaja, Tieto.

Taneli Tikan henkilöhaastattelun voit lukea Ekonomin 6/15 verkkolehdestä.

17.2.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013