( Työelämä )

Naisen tie johtajaksi on yhä kiemurainen

Tarja Västilä
iStockphoto
Nainen, ura ja perhe – jo tämä yhtälö on haastava ja vaati melkoisen määrän kalkulointia onnistuakseen. Kun siihen lisätään vielä johtajuus, vaikeusaste moninkertaistuu.

Vaikka 2000-lukua on eletty jo liki viidennes, tuntuu, että yksi asia ei vieläkään ole muuttunut: naiset kokevat uran ja perheen yhdistämisen yhä hankalaksi. Luultavasti tästä syystä naisia on edelleen ylimmässä johdossa vain murto-osa miehiin verrattuna.

Osakesijoitusjohtaja, KTM Eija Koskimiehellä Evli Pankista on vuosikymmenien kokemus kuviosta nainen, johtaja, ura ja perhe.

”Yhtälö on vaikea, mutta ei se ole mahdoton”, hän lohduttaa.

Koskimiehen uran aikana työelämä on harpponut eteenpäin. Nykyisin työaika joustaa, on etätyömahdollisuuksia ja isyysvapaatkin ovat lisääntyneet.

”Kuitenkin tutkimukset kertovat, että naisjohtaja on useimmin lapseton ja miesjohtaja perheellinen. Miesjohtaja kokee perheen tuen tärkeäksi, naisen ura on usein toissijaista. Kriittisin vaihe on se, kun lapset ovat pieniä. Tällöin naiset usein luopuvat ambitiostaan” Koskimies harmittelee, ja jatkaa naurahtaen:

”Kannattaa valita puoliso, joka on valmis tukemaan naisen uraa.”

Paluuohjelma perhevapaalta tulijoille

Fambition Consulting Oy on lähtenyt muuttamaan suomalaista työelämää. Yrityksen nimi paljastaa sen toiminnan ytimen: family ja Koskimiehenkin mainitsema ambition mahtuvat yhteen.

”Perheystävällisestä työelämästä hyötyvät työnantajat, työntekijät, heidän perheensä ja läheisensä sekä koko yhteiskunta”, uskoo yhtiön markkinointistrategi, KTM Laura Rönnholm.

Fambitionin taustalla on Mothers in Business -yhdistys. Kun Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haki uusia tekemisen tapoja kasvun luomiseksi Suomeen, Mothers in Businessa, MiB, pääsi pilotoimaan kokeilua, jossa perhevapaalta palaavien työntekijöiden työnantajat haastettiin huomioimaan palaajien potentiaali. Pilotin pohjalta kehittyi myöhemmin Fambitionin FAM Back -ohjelma.

Fambition erottui viime syksynä MiB:stä omaksi spin-off-yrityksekseen. Yhdistyksen lisäksi sen omistajiin kuuluu seitsemän osaajan monialainen naistiimi: mukana on ekonomeja, diplomi-insinöörejä, valtiotieteilijöitä, HR-ammattilaisia sekä viestinnän ja markkinoinnin taitajia.

Hyvässä yrityksessä johdetaan esimerkillä

Fambition on kiinnostanut ihmisiä alusta alkaen. Asiakkaita on kertynyt niin yrityksistä kuin järjestöistä. Rönnholmin kokemuksen mukaan perheystävällisyys ei ole sukupuoli- eikä sukupolvikysymys, eikä asiakasyritysten koollakaan tunnu olevan merkitystä.

”Hyvissä yrityksissä johdetaan esimerkillä: esimiehetkin hakevat lapsia hoidosta ajoissa, ja isät jäävät hoito- ja isyysvapaille. Käytännöt tuodaan näkyville, ja ne ovat myös kaikkien saatavilla.”

Asenneilmapiiri on muuttunut: yhä useammat isät pyörittävät nykyään myös perheen arkea. Kuitenkin naiset tekevät edelleen kompromisseja uran ja perheen välillä.

”Ihminen on aina kokonaisuus, eri osa-alueet tukevat hyvinvointia. Joustavat työajat, etätyö ja mielekäs työura tuovat motivaatiota, ja nainen jaksaa olla myös äiti. Palavereitakaan ei tarvitse järjestää aamukahdeksalta tai neljältä iltapäivällä.”

Rönnholm pitää hyvänä asiana muun muassa sitä, että esimerkiksi sairaan lapsen hoivapalvelujen tarjonta on lisääntynyt. Lisäksi hän toivoisi mallia otettavan naapurimaasta: Ruotsissa mahdollisuus työskennellä osittaisella hoitovapaalla on tuonut naisia aiempaa nopeammin takaisin työelämään.

Hoivavastuu laajenemaan ikäihmisiin

Naisillakin on vastuu työnteostaan ja työajoistaan sekä rajojen vetämisestä. Puhuminen auttaa.

”Esimiehet eivät voi tietää, haluaako lapsen saanut jäädä kotiin vai tehdä töitä. Sekin pitää kertoa, jos ei halua työskennellä iltaisin tai viikonloppuisin. Työntekijä kaipaa esimiehen tukea eri ratkaisuihin. Jos sitä ei ymmärretä, johtamisessa on ongelmia.”

Kun työkaluina ovat avoimuus, ymmärrys, joustot ja empatia, päästään Rönnholmin mielestä jo pitkälle. Perheystävällinen työelämä vaikuttaa arjen hallintaan, tasapainoiseen perhe-elämään ja siihen, että työpaikka onnistuu houkuttelemaan ja sitouttamaan parhaat osaajat.

Fambitionissa nähdään perhekäsite laajasti. Hoivavastuu voi koskea lasten lisäksi myös työntekijän ikääntyviä vanhempia.

”Työelämä ei vielä jousta niin, että työntekijä voisi erkaantua hetkeksi hoitamaan vanhempiaan tai vaikkapa ystäväänsä, joka tarvitsee apua. Jos läheiset ovat hankalassa tilanteessa, se vaikuttaa myös työntekijän motivaatioon ja jaksamiseen.”

Rönnholm pitää hyvänä avauksena Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa, jonka konsulttiverkostoon Fambition kuuluu. Pilottiin osallistuu 15 työpaikkaa, joista teleoperaattori DNA on ottanut käyttöön isovanhempainvapaan, viikon palkallisen loman.

Roolit ovat syvällä

Sukupuoliroolit määrittävät työelämässä vielä paljon. Koskimies korostaa opiskeluvalintojen ohjaavan uraa ja perinteiden painavan: johtaminen on maskuliinisesti värittynyttä.

Myös Rönnholmin mukaan naiset jo koulutusvalinnoillaan suuntautuvat muualle kuin liiketoiminnan ytimeen. Hän huomauttaa, että hoivavastuuta kantavien naisten urakehitys on hitaampaa, ja he myös tienaavat vähemmän kuin miehet.

”Naisilla on mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja: naisten työ on yhtä tärkeää kuin miesten. Esimerkiksi ansioon sidottu isyysraha ei tutkimuksen mukaan vaikuta perheen toimeentuloon niin negatiivisesti kuin kuvitellaan. Kaikki naiset eivät halua johtajiksi, mutta kaikkien kykyä edetä pitäisi tukea sukupuolesta riippumatta.”

Aalto Executive MBA -ohjelma kiinnostaa miehiä

Viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi-hanke on työkalu monimuotoisempaan työelämään. Dialogi 2015:n tavoitteena oli naisten urien edistäminen – myös johtotehtäviin asti. Mukaan hankkeeseen lähti kymmenen yritystä sekä yhteistyökumppaneiksi liikkeenjohdon koulutusyritys Aalto University Executive Education ja Aalto-yliopisto.

Aalto EE:n liiketoimintajohtaja Minna Wickholmin mukaan Suomessa on kirittävää. Luvut kertovat: 2016 Helsingin Aalto Executive MBA -ohjelmaan osallistuneista 43 prosenttia oli naisia, tänä vuonna määrä on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Suomi rinnastuu hänen mukaansa Iraniin, jossa vastaavassa Aalto EE:n ohjelmassa mukana olleista 31 prosenttia oli naisia.

”Taiwanissa EMBA-osallistujista naisia oli yhdessä ryhmässä 70 prosenttia, toisessa 52,9. Meilläkin MBA-naispotentiaalin pitäisi olla lähempänä 50 prosenttia”, pohtii Wickholm.

Haasteita rekrytointiin

Dialogi-hankkeen aikana havaittiin useita esteitä naisten uralla etenemiseen.

”Yrityskulttuurit eivät tue tasavertaisia uramahdollisuuksia. Naisten potentiaalia ei tunnisteta eikä tunnusteta. Esimiehen roolina olisi tukea naisten urakehitystä. Koko johdon pitää olla sitoutunut monimuotoiseen yrityskulttuuriin.”

Wickholmin mukaan HR-käytänteiden pitäisi muuttua. Naisille tulisi tarjota haasteita, näytön paikkoja, urapolkuja ja työnkiertoa. Myös mentorointi on hyvä malli edistää työuria. Rekrytoinneissa naisia olisi saatava loppusuoralle. Hakukaan ei saisi suosia yhtä sukupuolta.

”Miksi käytetään niin paljon urheilu- ja sota-aiheista sanastoa, joka tyypillisesti vetoaa enemmän miehiin kuin naisiin?” kommentoi anonyymisti eräs Dialogi-hankkeen osallistujista.

Myös Koskimies peräänkuuluttaa tehtävähakujen monipuolistamista.

”Johtajavalintaprosessi voi olla yksipuolinen. Hakuprosessissa pitäisi haastaa etsimään hyviä naisia johtopaikoille. Kyvykkäitä naisia on. Heidät pitää löytää, ja heidän pitää olla löydettävissä.”

Vaatimaton sukupuoli

Naiset ovat myös itse uriensa esteenä. Yli 70 prosenttia Dialogissa haastatelluista naisista uskoo, että heistä on johtajiksi. Kuitenkin vain 30 prosenttia on sitä mieltä, että molemmilla sukupuolilla on tasavertaiset etenemismahdollisuudet.

”Naisten pitäisi nykyistä rohkeammin ja aktiivisemmin tavoitella johtajan paikkoja. Uran edistäminen ei ole vain työnantajan tehtävä, vaan naisella itsellään on siinä iso rooli”, korostaa Wickholm.

Koskimiehen mukaan naiset tuppaavat vaatimaan itseltään täydellisyyttä: jo ennen hakemista johtopaikalle nainen alkaa miettiä, mahtaako hän täyttää kaikkia hakukriteerejä.

”Epäonnistumisen pelkoon liittyy vaatimattomuus: osaamista ei haluta tuoda riittävästi esille.”

Epävarmuus, vähättely ja itsekriittisyys ovat naisten helmasyntejä, jotka eivät edistä urapolkua. Niinpä Aalto EE:n järjestämä johtajavalmennus Dialogi 2015:een osallistuneiden yritysten naisille pureutui vahvuuksien, itsetuntemuksen, oman persoonan ja johtajapotentiaalin tunnistamiseen.

Tulosta aikaiseksi

Koskimiehen mukaan rahoitusalalla on naisia johtotehtävissä, mutta lukumäärä ei ole kasvanut. Esimerkiksi naissalkunhoitajien ja -analyytikkojen osuus on pysynyt samana vuosikymmeniä.

”Tutkimusten mukaan naisten tekemät sijoitukset tuottavat enemmän kuin miesten. Miehet tekevät enemmän kauppoja, mutta liiallinen itsevarmuus voi johtaa huonoihin päätöksiin.”

Koskimies toteaa, että Suomessa pörssiyhtiöissä on naisia rahoitusjohtajina, mutta vain kahdessa on naistoimitusjohtaja. Muun muassa Norjassa yritysten hallituspaikoissa on lakisääteisiä naiskiintiöitä.

Markkinatutkimusta ja analyyseja tuottava MSCI on analysoinut naisjohtajien vaikutusta kansainvälisten yritysten menestymiseen. Jos hallituksessa on vähintään kolme naista, yritys tekee parempaa tulosta. Vaikutus perustuu siihen, että molempien sukupuolien edustus monipuolistaa päätöksentekoa.

Jos naisia on ylimmässä ja alemmassa johdossa sekä työntekijöinä, vähentää se MSCI:n mukaan henkilöstön vaihtuvuutta ja lisää sitoutuneisuutta. Tälläkin on vaikutusta yrityksen tulokseen.

Puhenaisia estradeille

Koskimies toteaa, että naisjohtajien ihmistaitoja tunneälyineen on alettu jo arvostaa. Naisen ohjaimissa työtyytyväisyys, inhimillisyys ja motivaatio tuntuvat olevan työpaikoilla kohdallaan.

”Naisten vahvuuksina ovat ainakin empaattisuus, kuuntelemisen taito, stressinsietokyky ja kyky organisoida sekä taito tehdä asioita yhtäaikaisesti.”

Wickholm toivoisi, että naisten uratarinoita kerrottaisiin enemmän. Naisten pitäisi näkyä asiantuntijoina mediassa ja seminaareissa. Puhemiehiä riittää, puhenaisia kuullaan harvemmin.

Verkostot vahvuutena

Uudenlaiset verkostot, kuten Mothers in Business ja Facebookin naisverkosto Ompeluseura, ovat vahvistaneet asemaansa naisten yhteisinä, avoimina foorumeina. Rönnholm toteaa, ettei esimerkiksi äitiysvapaa ole välttämättä ammatillinen pysähdyshetki.

”Kokonaisvaltaisen ihmisen elämä koostuu muustakin kuin vaipoista, vaatteista ja soseista. Osaamisesta ja omista kiinnostuksen kohteista halutaan pitää kiinni, eikä uraidentiteetistä luovuta. Verkostoissa naiset kannustavat toisiaan, miehiä unohtamatta.”

Koskimiehenkin mukaan MiB-tyyppiset ryhmät rohkaisevat naisia ottamaan aktiivista roolia uriensa kehittämiseen. Verkostot tarjoavat näkyvän ponnahduslaudan uusiin mahdollisuuksiin.

”Naisjohtajia tarvitaan lisää, mutta monipuolisessa, toimivassa organisaatiossa on naisia, miehiä, nuoria ja kokeneita. Se on paras yhdistelmä”, Koskimies korostaa.

Wickholm patistaa organisaatioita panostamaan työnantajakuvaan ja viestittämään siitä nuorille jo opiskeluvaiheessa.

”Parhaat osaajat hakeutuvat työpaikkoihin, joissa on tilaa erilaisille ihmisille.”

 

Aalto-yliopistoon hyväksyttyjen naisten määrä on laskussa. Lue lisää Ekonomin jutusta.

12.4.2017

Globaalisti naisjohtajien määrä ei kasva

Grant Thorntonin Women in Business -tutkimuksen mukaan nainen hoitaa ylimpiä johtotehtäviä 27 prosentissa suomalaisyrityksistä. Noin 28 prosentissa yrityksistä ei ole naisjohtajia lainkaan.

– Suomessa on kuljettu oikeaan suuntaan: naisjohtajien osuus kaikista johtajista on noussut kaksi prosenttiyksikköä 25 prosentista 27 prosenttiin. Lisäksi niiden yritysten osuus, joissa ei ole lainkaan naisia johtoryhmässä on pudonnut 33 prosentista 28 prosenttiin, toteaa partneri Camilla Viherlaakso Suomen Grant Thorntonilta.

Maailmanlaajuisesti naisten määrä johtotason tehtävissä on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana: vuoden 2016 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan 25 prosenttia korkeimmasta yritysjohdosta oli naisia, kun vuotta aiemmin luku oli 24 prosenttia. Lainkaan naisia johtotehtävissä ei ollut 34 prosentissa yrityksistä. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana nämä luvut eivät ole juurikaan muuttuneet, naisjohtajien määrä ei ole kasvanut.

Suomessa johtotehtävissä toimivien naisten osuus, on vain prosenttityksikön Ruotsia (28 prosenttia) jäljessä. Toisaalta olemme merkittävästi edellä esimerkiksi Saksaa, jossa alle viidennes, vain 18 prosenttia johtotehtävissä toimivista on naisia. Yllättäen Venäjällä ollaan meitä huikeasti edellä: siellä vastaava luku on 47 prosenttia.

Grant Thorntonin Women in Business -raportti on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10 000 yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 36 maasta. Kysely toteutettiin loka-joulukuussa 2016. Tutkimukseen osallistui Suomesta 100 vastaajaa yrityksistä, joiden henkilöstömäärä vaihteli 50–500 henkilön välillä.

Grant Thornton, Women in Business 2017.

Kerro vinkkisi parempaan työelämään

Suomen Ekonomien tavoitteena on työelämä, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, perhevapaisiin ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Keräämme neuvoja ja tarinoita työelämän tasa-arvon edistämiseksi – naisilta ja miehiltä, junioreilta ja konkareilta, työelämää eripuolilta näkeviltä ja kokevilta.

Millaisin pienin arkipäivän teoin ja sanoin, tai suurin urapäätöksin edistämme työelämän tasa-arvoa parhaiten: kollegoina, esimiehinä, puolisoina, ystävinä? Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013