( Peruspohja (2014) )

Nykytaiteen ytimessä

Teksti Tarja Västilä
Kuvat Roope Permanto
  • Maria Saarikoski kertoo, että Kiasman kreikankielinen nimi tarkoittaa risteystä ja dna:n kierteistä yhdistymistä. Nimi sopii ihmisiä yhdistävälle museolle.
  • Saarikoskea kiinnostavat taidemuseoalassa tarinat ja uudenlaiset kokeilut.
Määrätietoiset valinnat veivät Maria Saarikosken nykyiseen työpaikkaansa, tuottajaksi Kiasmaan. Kauppatieteilijä viihtyy talon monipuolisessa kulttuuriympäristössä.

Kiasman aulassa kuhisee. Käynnissä oleva kokoelmanäyttely Meno−paluu sopii vierailijoidenkin teemaksi: monet puhuvat vieraita kieliä.

”Kävijämäärät ovat kasvussa, nykytaide kiinnostaa. Museossa käy 200 000−300 000 ihmistä vuosittain. Suomalaisten lisäksi meillä on paljon ulkomaisia kävijöitä”, summaa Kiasman tuottaja, KTM, FM Maria Saarikoski.

Hän on työskennellyt Kiasmassa kuusi vuotta.

”Kun museo haki määräaikaista tuottajaa, olin korvatulehdusta poteneen lapsen kanssa kotona ja huomasin sattumalta hakuilmoituksen. Olin aina halunnut Kiasmaan töihin. Isossa talossa osaamistaan pystyy hyödyntämään monipuolisesti.”

Kaikki osaaminen käyttöön

Määrätietoisuudella on pitkät juuret. Kouluaikoinaan Saarikoski oli kuvataidepainotteisella luokalla, mutta tie vei lukemaan kauppatieteitä. Markkinoinnin ohella hän opiskeli taidehistoriaa ja arkkitehtuuria.

”Suomen Ekonomeissa olin töissä kymmenisen vuotta kylteriyhdyshenkilönä eli kyllinä, opiskelija-asiamiehenä sekä markkinointisuunnittelijana. Osallistuin myös mentorointiohjelmaan: Kalevala Korun entisen toimitusjohtajan, mentorini Marja Usvasalon kanssa pohdimme, miten voisin yhdistää työn ja osaamiseni.”

Saarikoski jatkoi opiskelua Helsingin yliopistossa taidehistoria pääaineenaan. Hän suoritti myös museologian opintoja. Taidealan ja oppaan työkokemusta kertyi Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa.

”Taide on aina ollut lähellä sekä oman tekemisen että teosten katselun kautta. Minua kiinnostaa erityisesti nykytaide, joka tekee näkyviksi ilmiöitä ja epäkohtia. Nykytaiteella on yhteiskunnallista merkitystä.”

Koko yhteiskunnan Kiasma

Vuonna 2014 muodostettu julkisoikeudellinen säätiö Kansallisgalleria pyörittää Ateneumin taidemuseota, Nykytaiteen museo Kiasmaa ja Sinebrychoffin taidemuseota. Kymmenien tuhansien teosten taidekokoelma on kansallisomaisuutta.

Nykytaiteen museolla on lisäksi itsenäinen Kiasma Tukisäätiö, joka tukee taloudellisesti näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä kasvattaa teoskokoelmaa. Kiasman ystävät -yhdistykseltä saadaan taidelahjoituksia sekä vapaaehtoistyövoimaa.

Saarikosken mukaan rahoittajien, kuten alan säätiöiden, ja mediapartnereiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Kiasman toimintaa.

Kumppanuuksia solmitaan myös yritysten kanssa. Saarikosken mukaan ne haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta ja tulla lähelle sisältöjä. Yhtenä esimerkkinä on taideprojekti, joka toteutettiin Kiasman taannoisen yhteistyökumppanin markkinointiosastolla.

”Taiteilija Pilvi Takala esiintyi tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Deloitten harjoittelijana, joka alkoi vähitellen käyttäytyä oudosti. Hän istui päivän pöydän ääressä tekemättä mitään tai matkusti tuntikausia hissillä, mikä herätti työtovereissa hämmennystä, ärtymystä ja huolta. Takala taltioi reaktioita piilokameroilla.”

Installaatioteos The Trainee on syksyllä esillä Takalan näyttelyssä Kiasmassa.

Oma paikka on yleisötyötiimissä

Tuottajana Saarikoski on osa neljän hengen yleisötyötiimiä, jonka työsarkaa ovat tapahtumatuotanto sekä lasten ja nuorten ohjelmisto. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

”Kiasman taidekasvattajat ohjasivat keväällä sata taidepajaa päiväkodeissa. Syksyllä jatkuvat Kiasma Kids -kierrokset. Lisäksi koulutamme varhaiskasvattajia, ja meillä on ideoitu tehtäväpaketti päiväkodeille.”

Tokaluokkalaisten taideretki toteutetaan syksyllä seitsemättä kertaa. Helsingin juhlaviikot tuottaa tapahtuman yhteistyössä Kiasman, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon ja Aalto ARTSin kanssa.

Saarikoski vastaa osaltaan myös näyttelyiden avajaisohjelmista ja tapahtumaohjelmistosta sekä tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa niin talon sisällä kuin ulkopuolella.

”Helsingin juhlaviikoilla Kiasmassa on toteutettu kahdesti ranskalaisen Meriam Korichin konseptoima Filosofian yö, jossa oli ensimmäisenä vuotena yli 5 000 kävijää. ARS 17 -näyttelyn pääyhteistyökumppanin Microsoftin kanssa järjestimme museossa läpi yön kestäneen hackathonin, jonka aikana taiteilija- ja kehittäjätiimit loivat vuorovaikutteisia objekteja.”

Tapahtumat ovat nyt pinnalla

Oman kiinnostuksen lisäksi Saarikosken työvelvollisuuksiin kuuluu seurata, mitä alalla tapahtuu kansainvälisesti.

”Tapahtumallisuus on kasvussa. Taidemuseo on paikka, jossa voi keskittyä teoksiin rauhassa, mutta luomme myös uudenlaisia, yllätyksellisiä tapahtumasisältöjä.”

Yhteistyötä tehdään paljon taiteilijoiden kanssa. Brasilialaisen Ernesto Neton näyttelyssä oli äänimaestro Tuomas Norvion suunnittelemia Rituaalitila-konsertteja, joissa yhdistyivät äänimaisema, musiikki ja tanssi.

”Kiasman 15-vuotissyntymäpäiväksi tilasimme performanssin kokoelmataiteilijaltamme, ruotsalaiselta Jacob Dahlgrenilta, joka pukeutuu aina raitapaitaan. Our body might not accept a central viewpoint -teosta varten keräsimme yhteistyössä UFF:n kanssa raidallisia paitoja, joita kävijät saivat vaihtaa päälleen. Teos tuotettiin yhteistyössä yleisön kanssa.”

Proaktiivisuus moottorina

Saarikoskea kiinnostavat taidemuseoalassa tarinat ja uudenlaiset kokeilut. Hän myöntää olevansa kutsumusammatissa, kuten suuri osa kulttuuriväestä. Tuottaja on myös luottamusmies, joksi häntä pyydettiin taustansa eli liittokokemuksensa takia.

”Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin, jotta kaikki voisivat hyvin.”

Liiketoimintaosaamisesta on hyötyä arkisessa aherruksessa. Se on vaikuttanut Saarikosken tapaan toimia ja tehdä asioita systemaattisesti.

”Kauppatieteiden ansiosta projektiosaaminen on hallussa. Markkinointi oli pääaineeni, ja tietyllä tavalla kaikki, mitä museo tekee, voidaan nähdä markkinointina. Vaikka en ole mukana johtoryhmätyöskentelyssä, on hyvä ymmärtää myös budjetteja.”

Opintojen perua ovat myös alalla tärkeät proaktiivisuus ja verkostoituminen. Omassa toiminnassaan Saarikoski pyrkii henkilökohtaiseen tuottavuuteen: hän pystyy tekemään asioita nopeasti sekä hallitsemaan isoja kokonaisuuksia.

”Monialainen osaaminen on tärkeää, sillä henkilöresurssit ovat niukat. Haluan tarttua moneen asiaan, tehdä ne hyvin sekä kehittää toimintaa ja kehittyä itsekin.”

13.9.2018

Museoala

  • Suomessa on noin tuhat museota, joista 61 on taidemuseoita.
  • Vuonna 2017 museokäyntejä oli yli seitsemän miljoonaa, mikä on kaikkien aikojen käyntiennätys Suomessa. Museokortti on vaikuttanut suosioon.
  • Taidemuseoiden kävijämäärä oli 2,3 miljoonaa − viimeisenä viitenä vuotena määrä on kasvanut liki miljoonalla. Ateneum houkutteli eniten väkeä. Toisena oli Kiasma ja kolmantena Helsingin taidemuseo HAM.
  • Museoissa oli opastuksia yli 62 000, työpajoja liki 10 000, yleisötapahtumia yli 7 000 ja vaihtuvia näyttelyitä yli tuhat.
  • Alalla työskentelee noin 2 600 henkilöä, päätoimisesti 1 900. Museoammattilaisia on tuhatkunta, lisäksi on määrä- ja osa-aikaisia sekä tuntityöntekijöitä.
  • Museoalan ammattiliittoon kuuluu noin 1 700 jäsentä.
  • Museologiaa, arkeologiaa, historiaa, kansatiedettä, kulttuuri- ja taidehistoriaa voi opiskella yliopistoissa.
  • Vakityön saaminen on vaikeaa. Uusia työpaikkoja ei juurikaan perusteta, ja vaihtuvuus alalla on vähäistä.

Lähteet: Museovirasto, Museoalan ammattiliitto

Maria Saarikoski

  • Syntynyt 1981
  • Kauppatieteiden ja filosofian maisteri
  • Tuottaja, Kiasma
  • Nykyisen tehtävän plussat: monipuolisuus, jatkuva muutos, yhteistyö luovien ihmisten kanssa
  • Nykyisen tehtävän miinukset: kiireen tuntu, aika ei riitä kaikkeen
  • Perhe: 9-vuotias tytär
  • Harrastukset: luova kirjoittaminen, jalka- ja koripallo, juoksu
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013