( Kansainvälisyys )

Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Lehtikuva, Thinkstock, Ville Rinne
  • "Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit", Olli Rehn muistuttaa.
  • Kuvassa Mikkelin kaupunkisiluetti.
  • Kuvassa Frankfurtin kaupunkisiluetti.
Eurovaalien kynnyksellä kuohuu sekä taloudessa että Euroopan reunoilla. Neljäkymmentä vuotta Eurooppa-politiikkaa seurannut ja 15 vuotta sen tekijänä toiminut Olli Rehn katsoo EU:n tulevaisuutta sekä talous- ja raha-asiain komissaarin että eurovaaliehdokkaan silmin.

Olli Rehn istuu Euroopan komission edustuston syvänsinisessä alcantarasohvassa rennosti paita hihaisillaan. Maaliskuinen valo siivilöityy säleverhojen välistä viiruina EU:n lipun laskoksiin. Saan kuulla tarinan.

”Mikkelissä meillä oli jalkapallojunnujen jouk kueiden niminä eurooppalaiset huippuseurat. Kun aloitin jalkapallokoulussa kuusivuotiaana vuonna 1968, joukkueeni oli Manchester United. Juniori urani huipentuma oli Mikkelin Eurooppa-liigan mestaruus Real Madridin kapteenina vuonna 1973. Silloin jäin myös eläkkeelle niistä peleistä”, Rehn muistelee.

Rehn väittää puolitosissaan, että Eurooppa-kiinnostus juontaa juurensa juuri tuonne, 1960-luvun mikkeliläisille pallokentille.

Eteläeurooppalainen ja saksalaisperäinen talouskulttuuri kohtaavat

Kun Eurooppa on selviämässä kriisivuosistaan ja eurovaalit häämöttävät, on valtiomiesmäisesti harmaantunut talous- ja raha-asiain komissaari huolissaan. Nykyisten ja tulevien päättäjien pöydillä on Euroopan tulevaisuuden kannalta isoja asioita.

”Meillä on kolme suurta asiaa ratkottavina: talouden tasapainottaminen, kestävän ympäristö- ja energiapolitiikan kehittäminen sekä yhteisen eurooppalaisen äänen luominen kansainvälisillä foorumeilla.”

Talous on Rehnin ajatuksissa päällimmäisinä jo viran puolesta.

”Tärkein asia suomalaisille ja koko Euroopalle on, että onnistumme vahvistamaan elpyneen talouden perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Eurooppa ei kuitenkaan ole monoliittinen talousalue, vaikka taloudellista yhteistyötä on harjoiteltu aina vuoden 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta saakka. Talouden elvyttäminen etenee kahta erilaista talouskulttuuria yhteen sovit tamalla.

”Meillä on yhtäältä saksalaisperäinen vakauden kulttuuri ja toisaalta eteläeurooppalainen solidaarisuuden kulttuuri. Minun tehtäväni on hakea synteesiä, joka toimii koko Euroopan puolesta. Periaat teeni on ollut huolehtia vakaudesta ja sen pohjalta katsoa, voidaanko edetä solidaarisuuden suuntaan. Samalla pitää huolehtia, ettei synny moraalikatoa tai vapaamatkustamista.”

Suomi on luontaisesti tiiviissä yhteistyössä Saksan kanssa.

”Mutta tällä hetkellä EU:n raha- ja talouspolitiikassa Suomen intressit ovat lähellä eteläisen Euroopan maita. Suomen kannalta on tärkeää, että euroalueen tasapainottuminen jatkuu, eikä valuutta kurssi ainakaan vahvistu.”

Irti liiasta sääntelystä

Kun keskustelu kääntyy EU-kriittisyyteen, Rehnkin ilmoittautuu kuuluvansa joukkoon. Kriittiset kannat liittyvät talouden ohjaukseen.

”Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa vähentämällä liiallista sääntelyä ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Lainsäädäntöä yksinkertaistamalla vapautetaan yrittäjyys ja luovuus taloudelliseen toimeliaisuuteen.”

Rehnin mukaan EU:n pitää ohjata talouden ja yritystoiminnan isoja linjoja, mutta yksityiskohdissa liiallista säätelyä ei saa lisätä – päinvastoin: jo olemassa olevaa sääntöviidakkoa tulisi purkaa. Samalla on huolehdittava, ettei tuleva EU-säätely kiristä yritysten toimintaa.

”EU:n pitää luottaa kansalliseen päätöksentekokykyyn sekä ihmisten ja yritysten harkintakykyyn.”

Lisää vihreää energiaa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikalla on ollut kolme näkökulmaa: vastataan ilmastomuutoksen haasteeseen, toimitaan kustannustehokkaasti eurooppalaisen teollisuuden näkökulmasta ja onnistutaan hyödyntämään vihreän teollisuuden mahdollisuudet. Näistä on konkretisoitunut numeeriset tavoitteet: päästötavoite, uusiutuvien energioiden tavoite ja energiatehokkuustavoite. Nyt komission tavoitteena on keskittää kaikki toimet päästötavoitteiden saavut tamiseksi, joka on tärkein keino ilmasto muutoksen ehkäisyssä.

”Valmisteilla olevan energia- ja ympäristöpaketin tavoitteena on saavuttaa päästöissä kunniahimoiset tavoitteet kustannustehokkaasti ja niin, että toimet tukevat eurooppalaisen teollisuuden kehittymistä.”

EU:n laajuinen uusiutuvien energialähteiden tavoite mahdollistaa jäsenmaille kustannustehokkaan tavan saavuttaa päästötavoite. Tukien painopistettä siirretään tuotantotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita ja tukee alan teollisuutta.

”Suomen kannalta uusi lähestymistapa on hyvä muun muassa siksi, että Suomi on yksi edistyneimpiä maita uusiutuvien energialähteiden käytössä.”

Energiatehokkaat tuotantomenetelmät, uusiu tuvat energiamuodot ja koko cleantech-ala ovat suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tämän ovat oivaltaneet muun muassa uusille urille suuntaavat metsä- ja energiayhtiöt sekä niille teknologiaa tuottavat yritykset.

Yksi eurooppalainen ääni

Eurooppalaiset valtiot eivät aina löydä yhteistä näkemystä keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. Tämä nähtiin niin arabikevään aikana kuin maaliskuun alun Ukrainan kriisin aikana, kun EU-mailla oli eriävät näkemykset pakotteiden määrästä ja laadusta.

Yhteistä ääntä on viime vuosina haettu myös globaaleissa talouspolitiikan neuvottelupöydissä kuten G7:ssä, G20:ssä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

EU:n roolin vahvistaminen on ollut osa Rehnin työtä.

”Olen viime vuosina edustanut EU:ta sekä kansainvälisen valuuttarahaston että G20:n ministerikokouksissa. Näiden vuosien aikana olemme hiljalleen onnistuneet vahvistamaan koordinaatiota EU:n ja sen suurimpien jäsenmaiden välillä.”

Koordinaation parantaminen ei yksin riitä.

”Seuraava vaihe on se, että onnistumme vahvistamaan EU:n roolia instituutiona. Tämä tehdään sekä kansainvälisen turvallisuuden saralla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa että taloudessa kuten G7:ssä ja G20:ssä.”

Myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa kaivataan nykyistä selkeämpää euroalueen ääntä, sillä tällä hetkellä euromaat ovat sekalaisissa maaryh missä, joissa esimerkiksi Suomi kuuluu pohjois maiseen ryhmään ja Espanja on Venezuelan kanssa samassa ryhmässä.

”Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit.”

olli rehn 35 374x500 Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Haaste populismille

Erilaiset ääriliikkeet ja eurovastaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopan kaikilla kolkilla. Miten näiden liikkeiden asema muuttuu tulevissa vaaleissa?

”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.”

Rehnin ehdokkuus europarlamenttiin lähtee osaksi populististen ja eurovastaisten liikkeiden haastamisesta.

”Kansalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja näin saatujen näkemysten avulla voimme parhaiten vastata populististen ryhmien haasteeseen. Ne eivät tuo varteenotettavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja pöytään, sillä populismi on eri asia kuin kansan valta. Populismi on pohjimmiltaan pelkkää nihilismiä, jossa mikkään ei ole mittään”, Rehn täräyttää.

Suomen oltava yhteisöllinen ja rakentava

Onko Suomi edelleen EU:ssa luokan paras oppilas?

”Luokan paras oppilas ei välttämättä ole mallioppilas. Suomelle paras linja on yhteisöllinen, rakentava ja tarvittaessa kriittinen linja. Suomen on järkevää ajaa yhteistä eurooppalaista etua, koska niin keräämme poliittista pääomaa myös Suomen omien asioiden ajamiseen silloin kuin meille tärkeitä asioita on päätöksenteossa.”

Näin ei ole viime vuosina aina toimittu.

”Ei pidä opettaa muita tavalla, joka herättää kielteistä vastakaikua. Eurokriisin aikana Suomen toiminta toi mieleen eteläpohjalaisen sananlaskun Moon meiltä ja muut on meirän krannista (naapuri). Minä ajattelen, että yhteistyössä viisaampi linja on Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

Pitkänlinjan jalkapalloilija tarkentaa vielä pallopelin vertauksella.

”Suomen on parempi olla kentällä pelintekijä kuin sooloilija.”

Uusia jäsenmaita?

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen europerheeseen on euromaita jakava iso kysymys. EU on kuitenkin viisastunut uusien jäsenmaiden valinnassa.

Eurokriisin puhjetessa vuonna 2008 EU:lla ei ollut keinoja valvoa jäsenmaidensa talouksia, vaan lukujen hyväksyminen perustui luottamukseen. Tämä osoittautui muun muassa Kreikan osalta virheeksi.

”2010 keväällä valmistelimme komissiossa lakiesityksen Euroopan tilastolaitos Eurostatin tarkastusvaltuuksista jäsenmaiden tilinpitoon. Vuodesta 2011 lähtien Eurostat on tarkastanut Kreikan taloudenpidon ja arvioinut, että muiden maiden taloustilastot ovat luotettavia.”

Kriisistä on opittu myös se, ettei pelkkä lukujen tarkastelu riitä.

”On tärkeää, että inflaation, alijäämän ja muiden kvantitatiivisten mittareiden ohella arvioimme kansantalouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Muun muassa Viron ja Latvian kanssa teimme tällaisen arvion ja vastaavanlaista teemme nyt Liettuan kanssa.”

Euroopan unionin merkittävin vaikutusvalta jäsenvaltioiden asioihin on jäsenneuvotteluiden aikana, jolloin jäsenyyskriteeristä on tärkeää pitää kiinni. Ongelmallista on sen sijaan jäsenyysaika, jos jäsenvaltio ei silloin noudata sitoumuksiaan. Esimerkiksi Unkarin osalta ongelmat ovat syntyneet paljolti jäseneksi liittymisen jälkeen.

Tähän mennessä EU:lla on ollut mahdollisuus soveltaa ongelmatilanteissa Lissabonin sopimuksen mukaisia sanktioita, jotka veisivät jäsenvaltiolta merkittävästi sen oikeuksia. Näitä valtuuksia jäsenvaltiot eivät ole halunneet käyttää.

Miten EU voi puuttua jäsenten demokratiavajeeseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja vähemmistöjen syrjintään?

”Tämä on yksi selkeä puute EU:n päätöksen teossa. Se tulee olemaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä seuraavana toimikautena sekä komission että parlamentin työssä.”

Sisimmiltään yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kun haastatteluaika käy kohti loppuaan, on vielä kysyttävä, mikä innostaa hänet joka aamu töihin.

”Olen pohjimmiltani maailmanparantaja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulla veressä. Pyrin rakentamaan osaamisen ja yrittäjyyden yhteiskuntaa, jossa ihminen ja luonto ovat sopusoinnussa.”

Entä missä akut latautuvat?

”Se käy parhaiten viikoittaisissa futistreeneissä. Samalla on hyvä tyhjentää päätä, suhteuttaa asioita ja palata kuusivuotiaan pikkupojan tasolle”, Rehn hymähtää.

16.4.2014

Eurovaalit 2014

Suomessa eurovaalien äänestyspäivä on 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5.

Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 edustajaa viisivuotiskaudeksi 2014–2019. Yhteensä uudessa europarlamentissa on 751 jäsentä.

Suomen nykyisistä edustajista pois jäävät vihreiden veteraaniedustaja Satu Hassi ja keskustan ensimmäisen kauden euroedustaja Riikka Pakarinen (ent. Manner). Politiikan kärkinimistä ehdokkaaksi ovat asettuneet muun muassa Alexander Stubb, Merja Kyllönen, Mikael Jungner, Kimmo Kiljunen, Henna Virkkunen, Jussi Halla-aho, Li Andersson, Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen sekä Heidi Hautala.

Europarlamentissa puolueet ovat ryhmittyneet Euroopan tason puolueiksi, joihin kunkin suomalaisen puolueen edustajat kuuluvat.
Lisätietoja näistä ryhmittymistä: http://www.elections2014.eu/fi/european-political-parties.

Euroopan kriisimaat mallina Suomelle

Euroalueen talousongelmat laukaisseet maat, kuten Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali ovat hiljalleen toipumassa pahimmasta kurimuksesta.

”Lainatukea saaneet maat ovat tehneet merkittäviä talouden uudistuksia. Siellä missä lainaohjelmia on pantu määrätietoisesti toimeksi, ne ovat myös toimineet. Irlanti sai talouden kääntymään kolmessa vuodessa. Vienti vetää hyvin, investoinnit, koko kansan talous ja kulutuskysyntä ovat kasvussa. Myös työllisyys kohenee”, Rehn myhäilee selvästi tyytyväisenä.

Mallioppilas Suomi on sen sijaan ajautunut ahdinkoon. Syykin on selvä. Talouden korjausliikkeitä ei ole tehty tarpeeksi eikä ajoissa. Mitä Suomella on edessä?

”Ongelmamaissa onnistuttiin leikkaamaan yksikkötyövoimakustannusten kasvu. Sen sijaan Suomessa, Ranskassa ja Italiassa näin ei ole käynyt. Suomen työmarkkinaratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta tilanteen korjaus vaatii useamman vuoden.”

Vaaliblogeja Sefen sivuilla

SEFE tarjoaa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa sefe.fi–sivuille blogikirjoitus. Jäsenten blogikirjoituksia julkaistaan 5.5. alkaen. Blogin eurovaali kirjoituksista tehdään myös nostoja sefe.fi -etusivulle ja kirjoituksia postataan sosiaalisessa mediassa.

Ääniä Suomesta

Akava, STTK ja SAK sekä lähes kaikki ammattiliitot ovat käynnistäneet maaliskuussa yhteisen EU-kampanjan. Kampanja tarjoaa kevään aikana tietoa ja tunnetta Euroopan unionista koko palkansaajakentälle sekä innostaa ihmisiä äänestämään toukokuun lopulla järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Juuri nyt palkansaajaliikkeen pääteemoista ovat keskustelussa erityisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet sekä työsuojeluun liittyvät kysymykset.

www.aaniasuomesta.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013