( Kansainvälisyys )

Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Lehtikuva, Thinkstock, Ville Rinne
  • "Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit", Olli Rehn muistuttaa.
  • Kuvassa Mikkelin kaupunkisiluetti.
  • Kuvassa Frankfurtin kaupunkisiluetti.
Eurovaalien kynnyksellä kuohuu sekä taloudessa että Euroopan reunoilla. Neljäkymmentä vuotta Eurooppa-politiikkaa seurannut ja 15 vuotta sen tekijänä toiminut Olli Rehn katsoo EU:n tulevaisuutta sekä talous- ja raha-asiain komissaarin että eurovaaliehdokkaan silmin.

Olli Rehn istuu Euroopan komission edustuston syvänsinisessä alcantarasohvassa rennosti paita hihaisillaan. Maaliskuinen valo siivilöityy säleverhojen välistä viiruina EU:n lipun laskoksiin. Saan kuulla tarinan.

”Mikkelissä meillä oli jalkapallojunnujen jouk kueiden niminä eurooppalaiset huippuseurat. Kun aloitin jalkapallokoulussa kuusivuotiaana vuonna 1968, joukkueeni oli Manchester United. Juniori urani huipentuma oli Mikkelin Eurooppa-liigan mestaruus Real Madridin kapteenina vuonna 1973. Silloin jäin myös eläkkeelle niistä peleistä”, Rehn muistelee.

Rehn väittää puolitosissaan, että Eurooppa-kiinnostus juontaa juurensa juuri tuonne, 1960-luvun mikkeliläisille pallokentille.

Eteläeurooppalainen ja saksalaisperäinen talouskulttuuri kohtaavat

Kun Eurooppa on selviämässä kriisivuosistaan ja eurovaalit häämöttävät, on valtiomiesmäisesti harmaantunut talous- ja raha-asiain komissaari huolissaan. Nykyisten ja tulevien päättäjien pöydillä on Euroopan tulevaisuuden kannalta isoja asioita.

”Meillä on kolme suurta asiaa ratkottavina: talouden tasapainottaminen, kestävän ympäristö- ja energiapolitiikan kehittäminen sekä yhteisen eurooppalaisen äänen luominen kansainvälisillä foorumeilla.”

Talous on Rehnin ajatuksissa päällimmäisinä jo viran puolesta.

”Tärkein asia suomalaisille ja koko Euroopalle on, että onnistumme vahvistamaan elpyneen talouden perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Eurooppa ei kuitenkaan ole monoliittinen talousalue, vaikka taloudellista yhteistyötä on harjoiteltu aina vuoden 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta saakka. Talouden elvyttäminen etenee kahta erilaista talouskulttuuria yhteen sovit tamalla.

”Meillä on yhtäältä saksalaisperäinen vakauden kulttuuri ja toisaalta eteläeurooppalainen solidaarisuuden kulttuuri. Minun tehtäväni on hakea synteesiä, joka toimii koko Euroopan puolesta. Periaat teeni on ollut huolehtia vakaudesta ja sen pohjalta katsoa, voidaanko edetä solidaarisuuden suuntaan. Samalla pitää huolehtia, ettei synny moraalikatoa tai vapaamatkustamista.”

Suomi on luontaisesti tiiviissä yhteistyössä Saksan kanssa.

”Mutta tällä hetkellä EU:n raha- ja talouspolitiikassa Suomen intressit ovat lähellä eteläisen Euroopan maita. Suomen kannalta on tärkeää, että euroalueen tasapainottuminen jatkuu, eikä valuutta kurssi ainakaan vahvistu.”

Irti liiasta sääntelystä

Kun keskustelu kääntyy EU-kriittisyyteen, Rehnkin ilmoittautuu kuuluvansa joukkoon. Kriittiset kannat liittyvät talouden ohjaukseen.

”Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa vähentämällä liiallista sääntelyä ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Lainsäädäntöä yksinkertaistamalla vapautetaan yrittäjyys ja luovuus taloudelliseen toimeliaisuuteen.”

Rehnin mukaan EU:n pitää ohjata talouden ja yritystoiminnan isoja linjoja, mutta yksityiskohdissa liiallista säätelyä ei saa lisätä – päinvastoin: jo olemassa olevaa sääntöviidakkoa tulisi purkaa. Samalla on huolehdittava, ettei tuleva EU-säätely kiristä yritysten toimintaa.

”EU:n pitää luottaa kansalliseen päätöksentekokykyyn sekä ihmisten ja yritysten harkintakykyyn.”

Lisää vihreää energiaa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikalla on ollut kolme näkökulmaa: vastataan ilmastomuutoksen haasteeseen, toimitaan kustannustehokkaasti eurooppalaisen teollisuuden näkökulmasta ja onnistutaan hyödyntämään vihreän teollisuuden mahdollisuudet. Näistä on konkretisoitunut numeeriset tavoitteet: päästötavoite, uusiutuvien energioiden tavoite ja energiatehokkuustavoite. Nyt komission tavoitteena on keskittää kaikki toimet päästötavoitteiden saavut tamiseksi, joka on tärkein keino ilmasto muutoksen ehkäisyssä.

”Valmisteilla olevan energia- ja ympäristöpaketin tavoitteena on saavuttaa päästöissä kunniahimoiset tavoitteet kustannustehokkaasti ja niin, että toimet tukevat eurooppalaisen teollisuuden kehittymistä.”

EU:n laajuinen uusiutuvien energialähteiden tavoite mahdollistaa jäsenmaille kustannustehokkaan tavan saavuttaa päästötavoite. Tukien painopistettä siirretään tuotantotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita ja tukee alan teollisuutta.

”Suomen kannalta uusi lähestymistapa on hyvä muun muassa siksi, että Suomi on yksi edistyneimpiä maita uusiutuvien energialähteiden käytössä.”

Energiatehokkaat tuotantomenetelmät, uusiu tuvat energiamuodot ja koko cleantech-ala ovat suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tämän ovat oivaltaneet muun muassa uusille urille suuntaavat metsä- ja energiayhtiöt sekä niille teknologiaa tuottavat yritykset.

Yksi eurooppalainen ääni

Eurooppalaiset valtiot eivät aina löydä yhteistä näkemystä keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. Tämä nähtiin niin arabikevään aikana kuin maaliskuun alun Ukrainan kriisin aikana, kun EU-mailla oli eriävät näkemykset pakotteiden määrästä ja laadusta.

Yhteistä ääntä on viime vuosina haettu myös globaaleissa talouspolitiikan neuvottelupöydissä kuten G7:ssä, G20:ssä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

EU:n roolin vahvistaminen on ollut osa Rehnin työtä.

”Olen viime vuosina edustanut EU:ta sekä kansainvälisen valuuttarahaston että G20:n ministerikokouksissa. Näiden vuosien aikana olemme hiljalleen onnistuneet vahvistamaan koordinaatiota EU:n ja sen suurimpien jäsenmaiden välillä.”

Koordinaation parantaminen ei yksin riitä.

”Seuraava vaihe on se, että onnistumme vahvistamaan EU:n roolia instituutiona. Tämä tehdään sekä kansainvälisen turvallisuuden saralla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa että taloudessa kuten G7:ssä ja G20:ssä.”

Myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa kaivataan nykyistä selkeämpää euroalueen ääntä, sillä tällä hetkellä euromaat ovat sekalaisissa maaryh missä, joissa esimerkiksi Suomi kuuluu pohjois maiseen ryhmään ja Espanja on Venezuelan kanssa samassa ryhmässä.

”Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit.”

olli rehn 35 374x500 Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Haaste populismille

Erilaiset ääriliikkeet ja eurovastaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopan kaikilla kolkilla. Miten näiden liikkeiden asema muuttuu tulevissa vaaleissa?

”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.”

Rehnin ehdokkuus europarlamenttiin lähtee osaksi populististen ja eurovastaisten liikkeiden haastamisesta.

”Kansalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja näin saatujen näkemysten avulla voimme parhaiten vastata populististen ryhmien haasteeseen. Ne eivät tuo varteenotettavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja pöytään, sillä populismi on eri asia kuin kansan valta. Populismi on pohjimmiltaan pelkkää nihilismiä, jossa mikkään ei ole mittään”, Rehn täräyttää.

Suomen oltava yhteisöllinen ja rakentava

Onko Suomi edelleen EU:ssa luokan paras oppilas?

”Luokan paras oppilas ei välttämättä ole mallioppilas. Suomelle paras linja on yhteisöllinen, rakentava ja tarvittaessa kriittinen linja. Suomen on järkevää ajaa yhteistä eurooppalaista etua, koska niin keräämme poliittista pääomaa myös Suomen omien asioiden ajamiseen silloin kuin meille tärkeitä asioita on päätöksenteossa.”

Näin ei ole viime vuosina aina toimittu.

”Ei pidä opettaa muita tavalla, joka herättää kielteistä vastakaikua. Eurokriisin aikana Suomen toiminta toi mieleen eteläpohjalaisen sananlaskun Moon meiltä ja muut on meirän krannista (naapuri). Minä ajattelen, että yhteistyössä viisaampi linja on Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

Pitkänlinjan jalkapalloilija tarkentaa vielä pallopelin vertauksella.

”Suomen on parempi olla kentällä pelintekijä kuin sooloilija.”

Uusia jäsenmaita?

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen europerheeseen on euromaita jakava iso kysymys. EU on kuitenkin viisastunut uusien jäsenmaiden valinnassa.

Eurokriisin puhjetessa vuonna 2008 EU:lla ei ollut keinoja valvoa jäsenmaidensa talouksia, vaan lukujen hyväksyminen perustui luottamukseen. Tämä osoittautui muun muassa Kreikan osalta virheeksi.

”2010 keväällä valmistelimme komissiossa lakiesityksen Euroopan tilastolaitos Eurostatin tarkastusvaltuuksista jäsenmaiden tilinpitoon. Vuodesta 2011 lähtien Eurostat on tarkastanut Kreikan taloudenpidon ja arvioinut, että muiden maiden taloustilastot ovat luotettavia.”

Kriisistä on opittu myös se, ettei pelkkä lukujen tarkastelu riitä.

”On tärkeää, että inflaation, alijäämän ja muiden kvantitatiivisten mittareiden ohella arvioimme kansantalouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Muun muassa Viron ja Latvian kanssa teimme tällaisen arvion ja vastaavanlaista teemme nyt Liettuan kanssa.”

Euroopan unionin merkittävin vaikutusvalta jäsenvaltioiden asioihin on jäsenneuvotteluiden aikana, jolloin jäsenyyskriteeristä on tärkeää pitää kiinni. Ongelmallista on sen sijaan jäsenyysaika, jos jäsenvaltio ei silloin noudata sitoumuksiaan. Esimerkiksi Unkarin osalta ongelmat ovat syntyneet paljolti jäseneksi liittymisen jälkeen.

Tähän mennessä EU:lla on ollut mahdollisuus soveltaa ongelmatilanteissa Lissabonin sopimuksen mukaisia sanktioita, jotka veisivät jäsenvaltiolta merkittävästi sen oikeuksia. Näitä valtuuksia jäsenvaltiot eivät ole halunneet käyttää.

Miten EU voi puuttua jäsenten demokratiavajeeseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja vähemmistöjen syrjintään?

”Tämä on yksi selkeä puute EU:n päätöksen teossa. Se tulee olemaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä seuraavana toimikautena sekä komission että parlamentin työssä.”

Sisimmiltään yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kun haastatteluaika käy kohti loppuaan, on vielä kysyttävä, mikä innostaa hänet joka aamu töihin.

”Olen pohjimmiltani maailmanparantaja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulla veressä. Pyrin rakentamaan osaamisen ja yrittäjyyden yhteiskuntaa, jossa ihminen ja luonto ovat sopusoinnussa.”

Entä missä akut latautuvat?

”Se käy parhaiten viikoittaisissa futistreeneissä. Samalla on hyvä tyhjentää päätä, suhteuttaa asioita ja palata kuusivuotiaan pikkupojan tasolle”, Rehn hymähtää.

16.4.2014

Eurovaalit 2014

Suomessa eurovaalien äänestyspäivä on 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5.

Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 edustajaa viisivuotiskaudeksi 2014–2019. Yhteensä uudessa europarlamentissa on 751 jäsentä.

Suomen nykyisistä edustajista pois jäävät vihreiden veteraaniedustaja Satu Hassi ja keskustan ensimmäisen kauden euroedustaja Riikka Pakarinen (ent. Manner). Politiikan kärkinimistä ehdokkaaksi ovat asettuneet muun muassa Alexander Stubb, Merja Kyllönen, Mikael Jungner, Kimmo Kiljunen, Henna Virkkunen, Jussi Halla-aho, Li Andersson, Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen sekä Heidi Hautala.

Europarlamentissa puolueet ovat ryhmittyneet Euroopan tason puolueiksi, joihin kunkin suomalaisen puolueen edustajat kuuluvat.
Lisätietoja näistä ryhmittymistä: http://www.elections2014.eu/fi/european-political-parties.

Euroopan kriisimaat mallina Suomelle

Euroalueen talousongelmat laukaisseet maat, kuten Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali ovat hiljalleen toipumassa pahimmasta kurimuksesta.

”Lainatukea saaneet maat ovat tehneet merkittäviä talouden uudistuksia. Siellä missä lainaohjelmia on pantu määrätietoisesti toimeksi, ne ovat myös toimineet. Irlanti sai talouden kääntymään kolmessa vuodessa. Vienti vetää hyvin, investoinnit, koko kansan talous ja kulutuskysyntä ovat kasvussa. Myös työllisyys kohenee”, Rehn myhäilee selvästi tyytyväisenä.

Mallioppilas Suomi on sen sijaan ajautunut ahdinkoon. Syykin on selvä. Talouden korjausliikkeitä ei ole tehty tarpeeksi eikä ajoissa. Mitä Suomella on edessä?

”Ongelmamaissa onnistuttiin leikkaamaan yksikkötyövoimakustannusten kasvu. Sen sijaan Suomessa, Ranskassa ja Italiassa näin ei ole käynyt. Suomen työmarkkinaratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta tilanteen korjaus vaatii useamman vuoden.”

Vaaliblogeja Sefen sivuilla

SEFE tarjoaa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa sefe.fi–sivuille blogikirjoitus. Jäsenten blogikirjoituksia julkaistaan 5.5. alkaen. Blogin eurovaali kirjoituksista tehdään myös nostoja sefe.fi -etusivulle ja kirjoituksia postataan sosiaalisessa mediassa.

Ääniä Suomesta

Akava, STTK ja SAK sekä lähes kaikki ammattiliitot ovat käynnistäneet maaliskuussa yhteisen EU-kampanjan. Kampanja tarjoaa kevään aikana tietoa ja tunnetta Euroopan unionista koko palkansaajakentälle sekä innostaa ihmisiä äänestämään toukokuun lopulla järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Juuri nyt palkansaajaliikkeen pääteemoista ovat keskustelussa erityisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet sekä työsuojeluun liittyvät kysymykset.

www.aaniasuomesta.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013