( Kansainvälisyys )

Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Lehtikuva, Thinkstock, Ville Rinne
  • "Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit", Olli Rehn muistuttaa.
  • Kuvassa Mikkelin kaupunkisiluetti.
  • Kuvassa Frankfurtin kaupunkisiluetti.
Eurovaalien kynnyksellä kuohuu sekä taloudessa että Euroopan reunoilla. Neljäkymmentä vuotta Eurooppa-politiikkaa seurannut ja 15 vuotta sen tekijänä toiminut Olli Rehn katsoo EU:n tulevaisuutta sekä talous- ja raha-asiain komissaarin että eurovaaliehdokkaan silmin.

Olli Rehn istuu Euroopan komission edustuston syvänsinisessä alcantarasohvassa rennosti paita hihaisillaan. Maaliskuinen valo siivilöityy säleverhojen välistä viiruina EU:n lipun laskoksiin. Saan kuulla tarinan.

”Mikkelissä meillä oli jalkapallojunnujen jouk kueiden niminä eurooppalaiset huippuseurat. Kun aloitin jalkapallokoulussa kuusivuotiaana vuonna 1968, joukkueeni oli Manchester United. Juniori urani huipentuma oli Mikkelin Eurooppa-liigan mestaruus Real Madridin kapteenina vuonna 1973. Silloin jäin myös eläkkeelle niistä peleistä”, Rehn muistelee.

Rehn väittää puolitosissaan, että Eurooppa-kiinnostus juontaa juurensa juuri tuonne, 1960-luvun mikkeliläisille pallokentille.

Eteläeurooppalainen ja saksalaisperäinen talouskulttuuri kohtaavat

Kun Eurooppa on selviämässä kriisivuosistaan ja eurovaalit häämöttävät, on valtiomiesmäisesti harmaantunut talous- ja raha-asiain komissaari huolissaan. Nykyisten ja tulevien päättäjien pöydillä on Euroopan tulevaisuuden kannalta isoja asioita.

”Meillä on kolme suurta asiaa ratkottavina: talouden tasapainottaminen, kestävän ympäristö- ja energiapolitiikan kehittäminen sekä yhteisen eurooppalaisen äänen luominen kansainvälisillä foorumeilla.”

Talous on Rehnin ajatuksissa päällimmäisinä jo viran puolesta.

”Tärkein asia suomalaisille ja koko Euroopalle on, että onnistumme vahvistamaan elpyneen talouden perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Eurooppa ei kuitenkaan ole monoliittinen talousalue, vaikka taloudellista yhteistyötä on harjoiteltu aina vuoden 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta saakka. Talouden elvyttäminen etenee kahta erilaista talouskulttuuria yhteen sovit tamalla.

”Meillä on yhtäältä saksalaisperäinen vakauden kulttuuri ja toisaalta eteläeurooppalainen solidaarisuuden kulttuuri. Minun tehtäväni on hakea synteesiä, joka toimii koko Euroopan puolesta. Periaat teeni on ollut huolehtia vakaudesta ja sen pohjalta katsoa, voidaanko edetä solidaarisuuden suuntaan. Samalla pitää huolehtia, ettei synny moraalikatoa tai vapaamatkustamista.”

Suomi on luontaisesti tiiviissä yhteistyössä Saksan kanssa.

”Mutta tällä hetkellä EU:n raha- ja talouspolitiikassa Suomen intressit ovat lähellä eteläisen Euroopan maita. Suomen kannalta on tärkeää, että euroalueen tasapainottuminen jatkuu, eikä valuutta kurssi ainakaan vahvistu.”

Irti liiasta sääntelystä

Kun keskustelu kääntyy EU-kriittisyyteen, Rehnkin ilmoittautuu kuuluvansa joukkoon. Kriittiset kannat liittyvät talouden ohjaukseen.

”Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa vähentämällä liiallista sääntelyä ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Lainsäädäntöä yksinkertaistamalla vapautetaan yrittäjyys ja luovuus taloudelliseen toimeliaisuuteen.”

Rehnin mukaan EU:n pitää ohjata talouden ja yritystoiminnan isoja linjoja, mutta yksityiskohdissa liiallista säätelyä ei saa lisätä – päinvastoin: jo olemassa olevaa sääntöviidakkoa tulisi purkaa. Samalla on huolehdittava, ettei tuleva EU-säätely kiristä yritysten toimintaa.

”EU:n pitää luottaa kansalliseen päätöksentekokykyyn sekä ihmisten ja yritysten harkintakykyyn.”

Lisää vihreää energiaa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikalla on ollut kolme näkökulmaa: vastataan ilmastomuutoksen haasteeseen, toimitaan kustannustehokkaasti eurooppalaisen teollisuuden näkökulmasta ja onnistutaan hyödyntämään vihreän teollisuuden mahdollisuudet. Näistä on konkretisoitunut numeeriset tavoitteet: päästötavoite, uusiutuvien energioiden tavoite ja energiatehokkuustavoite. Nyt komission tavoitteena on keskittää kaikki toimet päästötavoitteiden saavut tamiseksi, joka on tärkein keino ilmasto muutoksen ehkäisyssä.

”Valmisteilla olevan energia- ja ympäristöpaketin tavoitteena on saavuttaa päästöissä kunniahimoiset tavoitteet kustannustehokkaasti ja niin, että toimet tukevat eurooppalaisen teollisuuden kehittymistä.”

EU:n laajuinen uusiutuvien energialähteiden tavoite mahdollistaa jäsenmaille kustannustehokkaan tavan saavuttaa päästötavoite. Tukien painopistettä siirretään tuotantotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita ja tukee alan teollisuutta.

”Suomen kannalta uusi lähestymistapa on hyvä muun muassa siksi, että Suomi on yksi edistyneimpiä maita uusiutuvien energialähteiden käytössä.”

Energiatehokkaat tuotantomenetelmät, uusiu tuvat energiamuodot ja koko cleantech-ala ovat suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tämän ovat oivaltaneet muun muassa uusille urille suuntaavat metsä- ja energiayhtiöt sekä niille teknologiaa tuottavat yritykset.

Yksi eurooppalainen ääni

Eurooppalaiset valtiot eivät aina löydä yhteistä näkemystä keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. Tämä nähtiin niin arabikevään aikana kuin maaliskuun alun Ukrainan kriisin aikana, kun EU-mailla oli eriävät näkemykset pakotteiden määrästä ja laadusta.

Yhteistä ääntä on viime vuosina haettu myös globaaleissa talouspolitiikan neuvottelupöydissä kuten G7:ssä, G20:ssä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

EU:n roolin vahvistaminen on ollut osa Rehnin työtä.

”Olen viime vuosina edustanut EU:ta sekä kansainvälisen valuuttarahaston että G20:n ministerikokouksissa. Näiden vuosien aikana olemme hiljalleen onnistuneet vahvistamaan koordinaatiota EU:n ja sen suurimpien jäsenmaiden välillä.”

Koordinaation parantaminen ei yksin riitä.

”Seuraava vaihe on se, että onnistumme vahvistamaan EU:n roolia instituutiona. Tämä tehdään sekä kansainvälisen turvallisuuden saralla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa että taloudessa kuten G7:ssä ja G20:ssä.”

Myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa kaivataan nykyistä selkeämpää euroalueen ääntä, sillä tällä hetkellä euromaat ovat sekalaisissa maaryh missä, joissa esimerkiksi Suomi kuuluu pohjois maiseen ryhmään ja Espanja on Venezuelan kanssa samassa ryhmässä.

”Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit.”

olli rehn 35 374x500 Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Haaste populismille

Erilaiset ääriliikkeet ja eurovastaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopan kaikilla kolkilla. Miten näiden liikkeiden asema muuttuu tulevissa vaaleissa?

”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.”

Rehnin ehdokkuus europarlamenttiin lähtee osaksi populististen ja eurovastaisten liikkeiden haastamisesta.

”Kansalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja näin saatujen näkemysten avulla voimme parhaiten vastata populististen ryhmien haasteeseen. Ne eivät tuo varteenotettavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja pöytään, sillä populismi on eri asia kuin kansan valta. Populismi on pohjimmiltaan pelkkää nihilismiä, jossa mikkään ei ole mittään”, Rehn täräyttää.

Suomen oltava yhteisöllinen ja rakentava

Onko Suomi edelleen EU:ssa luokan paras oppilas?

”Luokan paras oppilas ei välttämättä ole mallioppilas. Suomelle paras linja on yhteisöllinen, rakentava ja tarvittaessa kriittinen linja. Suomen on järkevää ajaa yhteistä eurooppalaista etua, koska niin keräämme poliittista pääomaa myös Suomen omien asioiden ajamiseen silloin kuin meille tärkeitä asioita on päätöksenteossa.”

Näin ei ole viime vuosina aina toimittu.

”Ei pidä opettaa muita tavalla, joka herättää kielteistä vastakaikua. Eurokriisin aikana Suomen toiminta toi mieleen eteläpohjalaisen sananlaskun Moon meiltä ja muut on meirän krannista (naapuri). Minä ajattelen, että yhteistyössä viisaampi linja on Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

Pitkänlinjan jalkapalloilija tarkentaa vielä pallopelin vertauksella.

”Suomen on parempi olla kentällä pelintekijä kuin sooloilija.”

Uusia jäsenmaita?

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen europerheeseen on euromaita jakava iso kysymys. EU on kuitenkin viisastunut uusien jäsenmaiden valinnassa.

Eurokriisin puhjetessa vuonna 2008 EU:lla ei ollut keinoja valvoa jäsenmaidensa talouksia, vaan lukujen hyväksyminen perustui luottamukseen. Tämä osoittautui muun muassa Kreikan osalta virheeksi.

”2010 keväällä valmistelimme komissiossa lakiesityksen Euroopan tilastolaitos Eurostatin tarkastusvaltuuksista jäsenmaiden tilinpitoon. Vuodesta 2011 lähtien Eurostat on tarkastanut Kreikan taloudenpidon ja arvioinut, että muiden maiden taloustilastot ovat luotettavia.”

Kriisistä on opittu myös se, ettei pelkkä lukujen tarkastelu riitä.

”On tärkeää, että inflaation, alijäämän ja muiden kvantitatiivisten mittareiden ohella arvioimme kansantalouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Muun muassa Viron ja Latvian kanssa teimme tällaisen arvion ja vastaavanlaista teemme nyt Liettuan kanssa.”

Euroopan unionin merkittävin vaikutusvalta jäsenvaltioiden asioihin on jäsenneuvotteluiden aikana, jolloin jäsenyyskriteeristä on tärkeää pitää kiinni. Ongelmallista on sen sijaan jäsenyysaika, jos jäsenvaltio ei silloin noudata sitoumuksiaan. Esimerkiksi Unkarin osalta ongelmat ovat syntyneet paljolti jäseneksi liittymisen jälkeen.

Tähän mennessä EU:lla on ollut mahdollisuus soveltaa ongelmatilanteissa Lissabonin sopimuksen mukaisia sanktioita, jotka veisivät jäsenvaltiolta merkittävästi sen oikeuksia. Näitä valtuuksia jäsenvaltiot eivät ole halunneet käyttää.

Miten EU voi puuttua jäsenten demokratiavajeeseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja vähemmistöjen syrjintään?

”Tämä on yksi selkeä puute EU:n päätöksen teossa. Se tulee olemaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä seuraavana toimikautena sekä komission että parlamentin työssä.”

Sisimmiltään yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kun haastatteluaika käy kohti loppuaan, on vielä kysyttävä, mikä innostaa hänet joka aamu töihin.

”Olen pohjimmiltani maailmanparantaja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulla veressä. Pyrin rakentamaan osaamisen ja yrittäjyyden yhteiskuntaa, jossa ihminen ja luonto ovat sopusoinnussa.”

Entä missä akut latautuvat?

”Se käy parhaiten viikoittaisissa futistreeneissä. Samalla on hyvä tyhjentää päätä, suhteuttaa asioita ja palata kuusivuotiaan pikkupojan tasolle”, Rehn hymähtää.

16.4.2014

Eurovaalit 2014

Suomessa eurovaalien äänestyspäivä on 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5.

Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 edustajaa viisivuotiskaudeksi 2014–2019. Yhteensä uudessa europarlamentissa on 751 jäsentä.

Suomen nykyisistä edustajista pois jäävät vihreiden veteraaniedustaja Satu Hassi ja keskustan ensimmäisen kauden euroedustaja Riikka Pakarinen (ent. Manner). Politiikan kärkinimistä ehdokkaaksi ovat asettuneet muun muassa Alexander Stubb, Merja Kyllönen, Mikael Jungner, Kimmo Kiljunen, Henna Virkkunen, Jussi Halla-aho, Li Andersson, Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen sekä Heidi Hautala.

Europarlamentissa puolueet ovat ryhmittyneet Euroopan tason puolueiksi, joihin kunkin suomalaisen puolueen edustajat kuuluvat.
Lisätietoja näistä ryhmittymistä: http://www.elections2014.eu/fi/european-political-parties.

Euroopan kriisimaat mallina Suomelle

Euroalueen talousongelmat laukaisseet maat, kuten Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali ovat hiljalleen toipumassa pahimmasta kurimuksesta.

”Lainatukea saaneet maat ovat tehneet merkittäviä talouden uudistuksia. Siellä missä lainaohjelmia on pantu määrätietoisesti toimeksi, ne ovat myös toimineet. Irlanti sai talouden kääntymään kolmessa vuodessa. Vienti vetää hyvin, investoinnit, koko kansan talous ja kulutuskysyntä ovat kasvussa. Myös työllisyys kohenee”, Rehn myhäilee selvästi tyytyväisenä.

Mallioppilas Suomi on sen sijaan ajautunut ahdinkoon. Syykin on selvä. Talouden korjausliikkeitä ei ole tehty tarpeeksi eikä ajoissa. Mitä Suomella on edessä?

”Ongelmamaissa onnistuttiin leikkaamaan yksikkötyövoimakustannusten kasvu. Sen sijaan Suomessa, Ranskassa ja Italiassa näin ei ole käynyt. Suomen työmarkkinaratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta tilanteen korjaus vaatii useamman vuoden.”

Vaaliblogeja Sefen sivuilla

SEFE tarjoaa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa sefe.fi–sivuille blogikirjoitus. Jäsenten blogikirjoituksia julkaistaan 5.5. alkaen. Blogin eurovaali kirjoituksista tehdään myös nostoja sefe.fi -etusivulle ja kirjoituksia postataan sosiaalisessa mediassa.

Ääniä Suomesta

Akava, STTK ja SAK sekä lähes kaikki ammattiliitot ovat käynnistäneet maaliskuussa yhteisen EU-kampanjan. Kampanja tarjoaa kevään aikana tietoa ja tunnetta Euroopan unionista koko palkansaajakentälle sekä innostaa ihmisiä äänestämään toukokuun lopulla järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Juuri nyt palkansaajaliikkeen pääteemoista ovat keskustelussa erityisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet sekä työsuojeluun liittyvät kysymykset.

www.aaniasuomesta.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013