( Kehittyminen )

Omien kykyjen tunteminen avaa ovia

Teksti Salla Salokanto
Kuvat iStockphoto
Palkkaneuvottelut ja uuden työpaikan etsintä helpottuvat, kun osaamisestaan osaa kertoa koulutusta ja nimikettä enemmän. Ammatillinen itsetuntokin yleensä kohenee.

Osaamisen kartoittamisessa huomio kiinnitetään kokonaisuuteen. Harhateille päätyy, jos osaamistaan, taitojaan, persoonallisuuttaan ja kiinnostuksen kohteitaan käsittelee kuin ne eivät liittyisi toisiinsa. Aalto-yliopiston tutkijan, kouluttajan ja transformaatioprosessien asiantuntijan Outi Häggin mukaan kysymys on siitä, mitä puoltaan ihminen milloinkin nostaa esiin.

”Saman ihmisen osaaminen näyttää eri tilanteissa erilaiselta”, hän kertoo. ”Se, kenen ja millaisten asioiden kanssa on tekemisissä, määrittää, mitä asioita omasta kokonaispaketista painottaa.”

Jokaiselle on elämän varrella kertynyt omanlaisensa osaamisvaranto, josta ammennetaan eri tilanteissa hyödyllisiä taitoja. Varantonsa tunteminen helpottaa tilanteeseen sopivaa taitojen sanoittamista ja niiden tuomista esille työelämän murrosvaiheissa, kuten palkkakeskusteluissa ja työpaikkaa vaihdettaessa. Kykyjen tunteminen kohottaa myös itsetuntoa ja auttaa esimerkiksi yrittäjää tunnistamaan, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ostaa muualta.

Kynällä ja paperilla alkuun

Omien taitojen kartoittaminen on helppo aloittaa kirjaamalla asioita paperille vaikka miellekartaksi tai taulukoksi. Ajatuksia voi herätellä myös tutustumalla osaamisen eri osa-alueisiin tai tarkastelemalla vapaa-aikaansa: harrastuksiin käyttää yleensä aikaa mielellään, ja ne monipuolistavat omaa osaamista kuin varkain.

Outi Hägg suosittelee myös itsetuntemusta lisääviä kursseja ja koulutuksia, joilla oppii itsestään yleensä joka kerta jotain uutta.

”Ne eivät ole ajanhukkaa, eikä niistä varmasti ole haittaa. Hyöty sen sijaan voi olla suuri.”

Laajemmassa kuvassa osaamisen rajat hahmottuvat uusia asioita kokeilemalla. Piilevät ominaisuudet tulevat esiin uusissa harrastuksissa, ihmisten keskellä ja mukavuusalueen rajat ylittävissä tilanteissa. Kokeilemalla rohkeasti uutta voi itsestään löytää yllättäviä puolia. Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman kehottaa myös kuuntelemaan ympäristöä.

”Kollegoilta ja tuttavilta kysymällä voi saada arvokkaita ajatuksia”, hän muistuttaa.

Älä piiloudu tittelien taakse

Kun osaamistaan pukee sanoiksi esimerkiksi työhakemukseen, täsmällisyys ja yksinkertaisuus ovat valttia. Monitulkintaiset käsitteet tai yleiset tutkinnot eivät kerro vastaanottajalle riittävästi. Ammattinimikkeiden sisältö taas vaihtelee työnantajasta toiseen. Siksi tehtävät pitäisi avata taitoja, ei titteleitä käyttäen. Ekonomi voisi puhua myös esimerkiksi itsensä johtamisesta tai ongelmien havaitsemisen taidosta. Liian yksinkertaisesti osaamistaan tuskin voi tuoda esiin.

”Osaamisen sanoittaminen ei kuitenkaan tarkoita, että tutkinnot ja nimikkeet pitäisi unohtaa”, Outi Hägg muistuttaa. ”Sen sijaan niiden sisältöä kannattaa täsmentää esimerkiksi konkreettisten esimerkkien kautta.”

Sirja Kulmala-Portman puolestaan vinkkaa, että nimikkeiden taakse kätkeytyvää osaamistaan voi etsiä kuvittelemalla kollegan, jolla on sama koulutus ja nimike sekä samanlainen työtausta kuin itsellä. Luonteessa, kiinnostuksen kohteissa, työskentelytavoissa ja verkostoissa on varmasti silti eroja.

Painopisteen siirtyminen kohti osaamista näkyy jo työnhaussa: tuloaan tekevät esimerkiksi CV:t, joilla tausta on ryhmitelty aiempien työtehtävien sijaan osaamisalueiden ympärille.

”Kovin uniikkia erityisosaamista ei kaikilla silti tarvitse olla. Osaamisista muodostuu joka tapauksessa oma, yksilöllinen kokonaisuutensa. Se on usein aivan riittävää erottautumisen kannalta”, Sirja Kulmala-Portman lohduttaa.

Täydellisyyttä ei odoteta

Osaamisesta kerrottaessa pelätään helposti omien puutteiden paljastumista, mikä voi johtaa peittelyyn ja kulissien taakse piiloutumiseen. Tällöin vaarana on, ettei persoona pääse parhaalla mahdollisella tavalla esiin.

”Omana itsenään oleminen on valloittavaa! Se riisuu aseista”, Hägg sen sijaan sanoo.

Itseään ei siis tarvitse esittää työnantajalle kokonaan sliipattuna, vaan haasteitakin saa olla. Kokeneet rekrytoijat huomaavat liiallisen kaunistelun ja peittelyn. Kiiltävän pinnan sijaan valtteja ovat rehellisyys sekä halu oppia ja kehittää itseään.

”Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ja pystyy puhumaan itsestään sellaisena kuin on, herättää luottamusta. Siinä välittyy vaikutelma, että ei ole mitään luurankoja kaapissa”, Hägg tiivistää.

31.5.2017

Hanki apua!

  • Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen -valmennuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Seuraava koulutus järjestetään 4.10. Joensuussa.

  • Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkovalmennus kestää neljä viikkoa ja toimii myös mobiilisti.

  • Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa voidaan perehtyä syvällisesti valmennettavan osaamisprofiilin.

  • Mentorointiryhmissä käydyissä keskusteluissa niin aktorien kuin mentorienkin käsitys omasta osaamisesta kehittyy.

Lisätietoja koulutuksista sähköpostitse osoitteesta ura@ekonomit.fi ja verkossa Suomen Ekonomien tapahtumakalenterissa.

Ammattitaidon monet tasot

Osaamista tarkastellaan tutkimuksessa ja koulutuksissa usein osa-alueittain. Vaikka osa-alueet käytännössä limittyvät, niiden avulla taitojaan voi tarkastella monesta näkökulmasta. Miltä oma osaamisesi niiden valossa näyttää?

  • Ammattispesifi osaaminen on tietyssä tehtävässä hankittua osaamista, joka liittyy alan käytäntöjen ja prosessien hallintaan. Tällainen osaaminen on syytä sanoittaa myös muuten kuin tutkintojen ja ammattinimikkeiden kautta.

  • Siirrettävää osaamista voi hyödyntää työelämässä ammatista ja tehtävistä riippumatta. Siirrettäviä taitoja ovat esimerkiksi sosiaaliset taidot, kielitaito, liiketoimintaosaaminen ja teknologiataidot.

  • Metakognitiivinen osaaminen, kuten analyyttisyys, uudistumishalu ja kokonaisvaltaisen hahmottamisen taito, korostuu vaativassa asiantuntijatyössä. Metakognitiivisiin taitoihin kuuluvat myös työelämässä keskeiset itsesäätelyn ja itsensä johtamisen taidot.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013