( Kylteri )

Onko digitaalinen koulu mahdollinen?

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Atte Lakinnoro ja Nora Kolari
Ajatus Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu ja yksilöllisemmin räätälöidyt tutkinnot houkuttaisivat varmasti opiskelijoita, mutta ovatko eri kauppatieteelliset yksiköt valmiita yhdistämään resurssinsa?

Suomen Ekonomit heitti keväällä julkisuuteen rohkean avauksen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta. Visiona olisi luoda Suomen kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen yhdistävä yhteinen digitaalinen verkkoalusta, jonka avulla eri kauppatieteellisten yksikköjen opetussisällöt olisivat kaikkien yksikköjen opiskelijoiden käytettävissä.

”Yhteistyön kehittäminen ja resurssien jakaminen hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Nyt olisi hyvä aika pohtia, miten korkeakoulumaailmassa voitaisiin tehokkaammin hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö patistaa korkeakouluja rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Hallitus on ilmoittanut suuntaavansa vuosina 2017–2018 yhteensä noin 105 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisten edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Digitaalinen kauppakorkeakoulu olisi mitä sopivin investointikohde tähän haasteeseen.

Ehdotus herätti runsaasti kiinnostusta ja myönteistä palautetta. Ehdottivatpa jotkut keskusteluun osallistuneet jopa ilmaisia kauppatieteen opintoja niistä kiinnostuneille.

Mikä ettei? Kun digitaalinen vallankumous on mullistanut työelämän ja vapaa-ajan pelisääntöjä, mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman tavan toimia sekä kiinnostavien sisältöjen jaon veloituksetta, niin miksei samaa joustavuutta voisi tuoda myös kauppatieteilijöiden opiskeluun? Jakamistalous on yksi kuumimmista kansainvälisistä ekonomian trendeistä ja loisi varmasti uusia mahdollisuuksia myös akateemisen maailman liiketoimintaan. Kenties digitaalisessa kauppakorkeakoulussa muhii kaivatut koulutuksellisen vientituotteen ainekset.

Rytinää välttäen

Idea digitaalisesta tai virtuaalisesta korkeakoulusta ei ole uusi. Vastaavanlaisia hankkeita on viritelty aiemminkin, mutta ne ovat kaatuneet liian raskaisiin teknisiin ratkaisuihin. Teknologia on kuitenkin kehittynyt harppauksin ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat yleistyneet kansainvälisesti.

Eriksson uskoo, että taival kohti digitaalista kauppakorkeakoulua kulkisi parhaiten askel askeleelta.

”Mitään isoa myllerrystä ei tule viikossa, mutta jo yksittäisten kurssien kohdalla opiskelumahdollisuuksien laajentaminen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen välittömästi”, hän toteaa.

Verkko-opiskelu helpottaisi esimerkiksi työssäkäyvien tai muulla paikkakunnalla asuvien mahdollisuuksia osallistua opiskeluun tai tentteihin. Myös ympärivuotinen opiskelu helpottuisi. Kesäopiskeluun tulisi lisää joustavuutta.

Opettajasta mentori

Pidemmälle vietynä yhteinen digitaalinen verkkoalusta loisi kauppatieteellisen kohtaamispaikan opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös opiskelun kannalta tärkeille sidosryhmille.

”Yhteisellä verkkoalustalla kohtaisivat kotimaiset ja kansainväliset yritykset, mikä synnyttäisi varmasti uusia sisältöjä ja lähentäisi opiskelu- ja työelämää toisiinsa. Alustatalouden kaltaiset uudet liiketoimintamallit tulisivat konkreettisesti osaksi opiskelun arkea”, Eriksson visioi.

Koulutuksen siirtyminen verkkoon muokkaisi väistämättä sekä opettajien että opiskelijoiden rooleja.

”Näen tässä kehityksessä paljon mahdollisuuksia molemmille osapuolille. Opettajille digitaalisuus merkitsee sekä uusia, monipuolisempia sisältöjä että opettajan roolin kasvamista valmentajan tai mentorin kaltaiseksi sparraajaksi, joka tukee opiskelijoita ja auttaa heitä löytämään oikeiden sisältöjen ja opiskelupolkujen äärelle. Opiskelijoilta verkottuva opiskelu vaatii enemmän itseohjautuvuutta ja oman elämän hallintaa”, hän arvioi.

Alueelliset vahvuudet

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja Petri Sahlström suhtautuu maltillisesti keskusteluun yhteisestä Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta.

”Totta kai yhteistyötä on hyvä kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä, mutta en pidä yhtä digitaalista kauppakorkeakoulua realistisena vaihtoehtona. Yhdessä tekemisen rinnalla on yhtä tärkeää kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen omia vahvuusalueita. Alueellista erikoistumista tai toimialaosaamista ei pidä unohtaa”, Sahlström sanoo.

Oulun yliopiston dekaanina toimiva Sahlström uskoo, että Oulun tai Lappeenrannan kaltaisten kauppatieteellisten yksikköjen erikoisosaamista ei kannata uhrata yhteisöllisyyden nimissä sen enempää kuin muidenkaan yksiköiden osaamisalueita.

Nykyistä vahvempi yhteistyö kuitenkin kannattaisi, sillä sen avulla voitaisiin luoda hyviä uusia yhteisiä sisältöjä, välttää päällekkäistä kehittämistä ja kohdentaa voimavaroja omiin erikoisalueisiin.

Hyvänä esimerkkinä konkreettisesta yhteistyöstä hän ottaa esille uuden liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden yliopisto-opiskelijoille, joka käynnistyy ensi vuonna. Muiden alojen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus käsittää kursseja esimerkiksi taloushallinnon, johtamisen, markkinoinnin ja myyntityön sekä taloustieteen perusteisiin.

”Perusliiketoimintaosaamisen opintoihin on valtavasti kysyntää kauppakorkeakoulun ulkopuolelta. Yhteistyönä kehittämämme laadukas kokonaisuus vastaa tähän haasteeseen”, Sahlström sanoo.

Hän pitää pilottihanketta erittäin tärkeänä, sillä tähän asti hänen kokemuksensa opintosisältöjen siirtämisestä verkkoon ovat vaatimattomia.

”Ratkaisut ovat olleet melko välineellisiä eikä niissä ole hirveästi mietitty opiskelukokemusta. Suurta lisäarvoa ei tuo se, että luentomonisteet ovat saatavilla digimuodossa”, Sahlström sanoo.

Opintopolkujen Amazon

Sahlström uskoo kuitenkin, että yliopistomaailman kansainvälistyminen paineistaa yliopistoja miettimään digitaalisia ratkaisuja vakavammin nyt, kun teknologia tarjoaa aiempaa monipuolisempia vaihtoehtoja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.

”Viime vuosina kauppakorkeakoulut ovat kehittyneet aimo harppauksin eteenpäin kansainvälistymisen myötä. Toimintatavat ovat uudistuneet ja digitaalisuudesta on tullut keskeinen osa kursseja. Oppimiskokemusta on nyt mahdollista rikastaa ja aidosti parantaa tekoälyn avulla. Oppimispolkuja on helpompi räätälöidä opiskelijakohtaisesti. Esimerkiksi 200 hengen kurssilla jokaiselle osallistujalle voi rakentaa oman oppimiskurssinsa”, hän sanoo.

Digitaalisuuden hyödyntämisessä opetuksessa on kuitenkin hänen mukaansa saavutettu vasta murto-osa mahdollisuuksista.

”Visioissani digitaalisen korkeakoulun verkkoalusta voisi olla verkkokauppa Amazonin kaltainen älykäs ja oppiva yhteistyökumppani. Samoin kuin verkkokauppa oppii tunnistamaan asiakkaansa ja tarjoamaan hänelle suosituksia, voisi digitaalinen oppimisympäristö opastaa ja neuvoa opiskelijoita opintojen kehittymisessä”, hän sanoo.

Tukipalveluista huolehdittava

Suomen Ekonomien hallituksen opiskelijajäsen Jussi Nieminen suhtautuu hyvin optimistisesti ajatukseen digitaalisesta korkeakoulusta ja arjen opintojen siirtymisestä ainakin osittain verkkoon. Hän on viiden vuoden opiskelunsa aikana voinut seurata digitalisaation tuomia hyötyjä.

”Sähköinen tenttiminen on yleistynyt. Se tuo mukavasti joustoa opiskeluun. Kursseilla käytettävät sähköiset järjestelmät, työskentelyn vuorovaikutusjärjestelmät ja materiaalinjakopäiväkirjat ovat tuoneet digitalisaation opiskeluun. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä”, hän sanoo.

Nieminen mainitsee verkko-opiskelun eduiksi ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, ajanhallinnan tehostamisen ja yksilöllisemmät tutkinnot, mutta uskoo sen edistävän ennen kaikkea vuorovaikutusta eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä.

”Opintojen ei tarvitse rajoittua vain omaan yksikköön, vaan ryhmätyöskentelyä on helppo tehdä yli akateemisten tai maantieteellisten rajojen. Työskentely verkossa valmentaa opiskelijoita samalla aktiivisemmin kansainväliseen tiimityöskentelyyn, mikä on arkea liike-elämässä”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan kauppatieteilijät suhtautuvat pragmaattisesti digitalisaatioon ja näkevät sen hyödyntämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

”Opiskelijat mukautuvat nopeasti uusiin asioihin ja innostuvat uusista tavoista tehdä asioita. Selkeät intuitiiviset järjestelmät, joita voi muokata omien tarpeidensa mukaan, kannustavat ottamaan kaiken hyödyn irti digitaalisista ratkaisuista. Jos pääsee omilla tunnuksilla kirjautumaan uusiin digitaalisiin järjestelmiin, pysyy myös käyttöönoton kynnys matalana”, hän arvioi.

Hän uskoo kuitenkin, että digitaalisten opintosisältöjen yleistyminen merkitsee isoa sopeutumishaastetta niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

”Verkko-opiskelu vaatii opiskelijoilta enemmän oman elämän hallintaa ja suunnitelmallisuutta, mikä edellyttää, että heillä on jatkossakin riittävästi tukipalveluja ja opinto-ohjausta saatavilla. Opettajille sähköisyyteen siirtyminen vaatii varmasti täydennyskoulutusta parhaiden pedagogisten valmiuksien kehittämiseen”, Nieminen sanoo.

Joustavampi verkko-opiskelu tarkoittaisi käytännössä myös sitä, että opiskelijoiden valmistumisajat todennäköisesti nopeutuisivat.

”Se olisi myös kansantalouden kannalta merkityksellistä.”

14.9.2016

Britit ja FutureLearn edellä

Kotimaisesta laadukkaasta koulutusosaamisesta on useaan otteeseen leivottu potentiaalista vientituotetta. Myös Suomen digitaalisen kauppakorkeakoulun yhteydessä jakamistalouteen perustuvan verkkoalustan hyödyntämisessä on nähty ainekset kilpailukykyiselle vientituotteelle.

Mutta olemmeko jo myöhässä globaalista kilpailusta opintosisältöjen viennissä? Useat kansainväliset yliopistot ovat jo vuosia houkutelleet opiskelijoita ympäri maailmaa mahdollisuudella opiskella virtuaalisesti verkossa.

Esimerkiksi kymmenen brittiläisen yliopiston perustama FutureLearn on toiminut verkkoalustana maksuttomille verkkokursseille. FutureLearn-alustalla opintojaan tarjoavat nykyään myös Ison-Britannian ulkopuoliset yliopistot esimerkiksi Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.

”FutureLearn on opiskelualustan lisäksi myös koulutusviennin markkinapaikka, joka on tehnyt yliopistoja tunnetuksi, esitellyt niiden koulutussisältöjä ja toiminut eräänlaisena sisäänheittäjänä houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita suorittamaan brittiyliopistojen tutkintoja paikan päällä fyysisissä yliopistoissa. Nykyisin FutureLearnin kautta suoritettuja kursseja hyväksytään laajasti myös osaksi varsinaisia yliopistotutkintoja”, toteaa Suvi Eriksson.

FutureLearnin kaltaisia kansainvälisiä verkkoalustoja, joissa eri maiden yliopistot tekevät osaamistaan ja koulutussisältöjään tutuiksi, on useita. Suomalaisia yliopistoja niillä ei kuitenkaan juurikaan näy.

Tutustu FutureLearniin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013