( Kylteri )

Opiskelijoiden ääni kuuluviin – mutta miten?

Teksti Sami Turunen
Kuvitus iStockphoto
  • Meri Lindtsröm, Merkantila Klubben rf:n puheenjohtajaja KPV:n jäsen
  • Jari Niemelä, Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja, Ekonomipuheenjohtajien verkoston (EPV) puheenjohtaja sekä opiskelijayhteistö- ja äänimäärätyöryhmän jäsen
  • Tero Kuusisto, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja
  • Aino Laineenoja, Enklaavi Ry:n puheenjohtaja sekä Kylteripuheenjohtajien Verkoston (KPV) varapuheenjohtaja
  • Jyri Heimo, KY:n ja KPV:n puheenjohtaja
Opiskelijayhdistysten äänivalta on puhuttanut Suomen Ekonomeja vuosikausia, ja asia on taas syksyllä liittokokouksen asialistalla. Pitääkö kyltereillä olla sama äänimäärä kuin valmistuneilla ekonomeilla? Entä mikä arvo kyltereillä on Suomen Ekonomien toiminnalle? Kysyimme asiaa kuudelta ekonomiyhdistyksen ja opiskelijayhdistyksen vaikuttajalta.

Opiskelijayhdistysten äänivalta liittokokouksessa on 1 ääni alkavaa 500 jäsentä kohti, kun varsinaisten ekonomiyhdistysten äänimäärä on 1 ääni alkavaa 50 jäsentä kohti. Pitäisikö äänivallan olla molemmilla sama? Opiskelijat eivät maksa liitolle perusjäsenyydestä mitään, miksi heille pitäisi kuulua täysi äänivalta?

Tero Kuusisto, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja: Äänivallan ei tule perustua puhtaasti taloudelliseen panostukseen, mutta sillä on merkitystä – on kuitenkin muistettava, että panostus voi olla myös muuta kuin euroja. Nykyinen äänivallan jakautuminen on kieltämättä epäsopiva ja toivoisin sen muuttuvan tasapuolisemmaksi yhdistysten välillä.

Jari Niemelä, Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja, Ekonomipuheenjohtajien verkoston (EPV) puheenjohtaja sekä opiskelijayhteistyö- ja äänimäärätyöryhmän jäsen: Opiskelijayhteistyön kehittämis- ja äänivaltatoimikunnassa neuvottelemme toimivaa kokonaisratkaisua, jonka on tarkoitus tulla äänestykseen syyskokouksessa. Annan työrauhan työryhmälle.

Aino Laineenoja, Enklaavi Ry:n puheenjohtaja sekä Kylteripuheenjohtajien Verkoston (KPV) varapuheenjohtaja: Kylterien äänivallan pitäisi olla suurempi. Opiskelijat haluavat olla mukana luomassa liittoa, johon tulevaisuudessa liittyvät. Tällä hetkellä meillä on keinoja vaikuttaa välillisesti toimikuntien ja hallituksen opiskelijajäsenten kautta, mutta aito päätösvalta liittokokouksissa on heikko. Edustamme 35 prosenttia Ekonomien jäsenistä 6 prosentin äänimäärällä – mitätön luku verrattuna siihen, kuinka tärkeässä roolissa olemme.

Oikeudenmukaisesta äänimäärästä on käyty hyvää keskustelua, ja vallankaappausta ei olla tekemässä, mutta opiskelijoiden äänimäärä halutaan marginaalisesta vähemmistöstä hieman suuremmaksi vähemmistöksi. Mahdollinen opiskelijoiden äänivallan kasvattaminen tervehdyttäisi myös liiton valtarakenteita ekonomiyhdistysten välillä.

Keskusteluissa jäsenmaksut ovat nousseet esille, mutta en näe sitä avaintekijänä äänivaltakysymyksessä. Päämäärä kaikilla on sama, olimme sitten ekonomeja tai kyltereitä: tavoitteena on tehdä Suomen Ekonomeista entistä parempi liitto – sellainen, johon halutaan liittyä ja jossa halutaan pysyä.

Jyri Heimo, KY:n ja KPV:n puheenjohtaja: Äänivallan tulisi olla molemmilla sama. Kylteri- ja ekonomiyhdistykset ovat liiton jäsenyhdistyksiä, ja molemmilla on merkittävä rooli liiton tulevaisuuden kannalta. Vaikka opiskeluaikana suurin osa kyltereistä ei maksa jäsenmaksua, on kylterijärjestöjen toiminnalla suuri merkitys liiton tulevalle kassavirralle, koska opiskelijajärjestöt tuottavat liitolle maksavia jäseniä.

Meri Lindström, Merkantila Klubben rf:n puheenjohtaja ja KPV:n jäsen: Olemme keskustelleet äänivallan kasvattamisesta koko vuoden, sillä tilanne ei ole tällä hetkellä tasa-arvoinen. Tiedostamme sen, että opiskelijat ovat edelleen opiskelijoita eivätkä vielä ekonomi-sanan mukaisia valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Silti koen, että äänimäärää pitäisi tasata, jotta saamme enemmän sitoutuneita tulevaisuuden jäseniä. Opiskelijat ovat kuitenkin parhaita kertomaan mitä nuoret, vastavalmistuneet ekonomit liitolta tarvitsevat.

Opiskelijat kokevat liiton myös heille kuuluvaksi, enkä koe, että maksaminen olisi perusta sille, että voisi olla mukana vaikuttamassa.

Jarno Kilpinen, Oulun Ekonomien puheenjohtaja: Lähtökohtaisesti on tärkeää, että koko ekonomiyhteisö on mukana kehittämässä yhteistä toimintaamme. On myös tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti. Tavoite opiskelijoiden kohdalta on, että kaikki ovat tulevaisuudessa jäsenmaksun maksavia ekonomeja.

Mikä on kylterien arvo Suomen Ekonomeille? Millaisena opiskelijat tällä hetkellä näkevät liiton?

Tero Kuusisto: Toivoisin opiskelijoiden näkevän Ekonomit järjestönä, johon kuulumalla tuntee saavansa haluamiansa asioita. En näe opiskelijoita vain tulevina ekonomeina, vaan näen heidän arvonsa siinä, että he tuovat uutta näkemystä järjestöön. Se hyödyttää koko jäsenistöä ja ehkä myös muovaa toimintaa parempaan suuntaan.

Jari Niemelä: Opiskelijoiden tilanne ja tarpeet vaihtelevat. Kandivaiheen opiskelijan tarpeet eroavat maisterivaiheen ja nuoren ekonomin tarpeista liiton palvelutarjooman suhteen. Maisterivaiheeseen tulee opiskelijoita runsaasti muilla kuin kauppatieteiden kanditutkinnon taustoilla. Tästä syystä meidän on kohdennettava erilaisia palveluita ja toimintaa kuhunkin opiskelijaryhmään. Voimme tuoda ekonomi-identiteetin kasvumahdollisuuksia ja palveluita tukemaan eri vaiheiden tilanteita.

Arvopohjaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. On syytä selvittää missä vaiheessa liitosta on eniten hyötyä ja mihin resurssimme ovat oikeat. Painopistettä olisi ehkä syytä kohdentaa maisterivaiheeseen ja nuoriin ekonomeihin.

Aino Laineenoja: Kyltereiden arvo on merkittävä jo jäsenhankinnallisista syistä, sillä opiskelijayhdistysten toiminta on yleensä ensimmäinen kontakti liittoon. Kylterihallitukset yhdessä yhdyshenkilöiden eli Kyllien kanssa tekevät arvokasta työtä siinä, että Ekonomit tulisi tutuksi jokaiselle uudelle opiskelijalle, ja että ”ekonomius” muodostuisi osaksi identiteettiä. Jäsenhankinnassa olemme avainasemassa: opiskelijat tavoittaa helposti opiskeluaikana, valmistumisen jälkeen se on hankalampaa.

Kun pohditaan opiskelijoiden arvoa liiton sisällä, tuomme päätöksentekoon erilaista näkökulmaa, ja ennakkoluulottomat ideat yhdessä ekonomien vankan kokemuksen kanssa voivat johtaa hedelmällisiin uudistuksiin.

Opiskelijat tietävät, että Suomen Ekonomit tarjoaa lukuisia palveluita elämän ja uran eri tilanteisiin, mutta yhä on tehtävä työtä, jotta he tuntisivat myös palveluiden konkreettisen sisällön.

Jyri Heimo: Ilman opiskelijoita liitolla ei ole tulevaisuutta. Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden etujärjestö, jonka menestys pohjautuu vahvaan yhteisöön ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Opiskelijoiden silmissä Ekonomit on järkevää työmarkkinapolitiikkaa ajava järjestö, jonka toiminta on ammattimaista ja ajan hermolla. Liiton sisäisissä rakenteissa on kuitenkin kehitettävää.

Meri Lindström: Opiskelijat ovat liiton tulevaisuus! Jos haluaa muuttaa liittoa ja pitää sen nykyaikaisena ja ajankohtaisena, on hyvin tärkeää kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijat eivät välttämättä näe, mitä kaikkea Suomen Ekonomit voi antaa, mutta opintojen loppuvaiheessa he ovat jo enemmän tietoisia tarjonnasta. Tästä syystä on tärkeää kertoa opiskelijoille, että heillä on vaikutusmahdollisuus liitossa. Näin saamme pitkäaikaisia jäseniä, jotka haluavat edistää liiton toimintaa.

Jarno Kilpinen: Kun rakennetaan tulevaisuutta, on tärkeää että kaikki sukupolvet ovat edustettuina, niin vuosien kokemus kuin nuoruuden innovatiivisuus. Tarvitsemme erityisesti myös nuorien, vasta työelämään tulleiden ekonomien mielipiteitä liiton kehitystyössä.

Pystyttäisiinkö äänivallan muutoksella motivoimaan kyltereitä mukaan toimintaan? Ovatko tällaiset hallintoon liittyvät kysymykset opiskelijoille oleellisia?

Tero Kuusisto: Ehkä muutos voi hetkellisesti tuntua motivoivalta, mutta entä seuraavat kylterit? Tai miten nykyiset kylterit tulevina ekonomeina? Asiaa ei tule nähdä vain kyltereiden, vaan koko järjestön näkökulmasta. Näkisin, että yhteinen toiminta, jossa kaikki kokevat saavansa omia asioita yhdessä eteenpäin, on tulevan toiminnan kulmakivi. Hyvät ajatukset menevät läpi, oli äänimäärän suhteen enemmistössä tai vähemmistössä.

Toivoisin asioiden kiinnostavan myös rivijäsentä, sillä hänen kiinnostuksensa ja aktiivisuutensa vaikuttavat myös siihen, millainen järjestö häntä palvelee.

Jari Niemelä: Kyselyssä opiskelija- ja paikallisyhdistyksien hallituksille tuli kiinnostusta ja konkreettisia ehdotuksia paikalliseen yhteiseen toimintaan. Äänivalta-asia lisäisi valtaa opiskelija-aktiiveille, mutta näyttöä sen tuomasta aktivoinnista Suomen Ekonomeihin päin on vaikea löytää.

Uskon opiskelijaa kiinnostavan, saako hän omaan opiskeluvaiheeseensa sopivaa palvelua mieleisellään tavalla.

Kokemukseni mukaan noin kolme vuotta kestävä kandivaihe on aktiivisen opiskelun aikaa. Tällöin verkostoituminen ja ammatillisten perusteiden hankkiminen on keskiössä. Kandivaiheen jälkeen katseet siirtyvät opiskelupaikan ulkopuolelle, mielenkiintoisia ja itselle sopivia työtehtäviä kohti. Suomen Ekonomien tarjooma palvelee luontevimmin tästä vaiheesta eteenpäin. Intensiivinen opiskeluvaihe kestää noin 5 vuotta, sen jälkeen jäsen tarvitsee erilaisia ura-, lakimies-, itsensäkehittämis- ja verkostoitumispalveluita reilun 40 vuoden ajan. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on suotavaa tarkastella kokonaisuutta.

Aino Laineenoja: Uskon, että äänivallan kasvattaminen toisi kyltereille uutta puhtia toimintaan. Vaikka henkilöt ovat vaihtuneet vuosittain, keskustelu äänivallasta on jatkunut kohta vuosikymmenen. Taustalla on opiskelija-aktiivien kokemus siitä, että kylteriyhteisöjen panokseen nähden ansaitsisimme enemmän luottamusta ja vastuuta. Se, että luottamushenkilöillä on hyvä fiilis liiton toiminnasta, motivoi viestimään Suomen Ekonomeista myös jäsenille. Samalla henkilökohtaiset positiiviset tunteet välittyvät esimerkiksi liittokokousedustajalta omalle hallitukselle, toimikunnille sekä rivijäsenille.

Äänivallan mahdollinen kasvattaminen loisi kiinnostusta näihin asioihin. Emme me ole aiemmin kehdanneet edes kertoa jäsenille, että äänivaltamme on kymmenen kertaa pienempi kuin ekonomien.

Jyri Heimo: Äänivallan kasvattamisella olisi opiskelijoita motivoiva vaikutus. Muutos koskettaisi erityisesti kylteriyhteisöjen aktiivisimpia edustajia, eli hallitusta ja hallitusten puheenjohtajia. Näillä henkilöillä on merkittävä rooli kylteriyhteisöjen operatiivisen toiminnan rakentajina ja mielipidejohtajina. Vaikka äänivaltaan ja hallintoon liittyvät kysymykset eivät suoranaisesti kiinnostakaan rivijäsentä, leviävät sekä positiiviset että negatiiviset asenteet hallituksen kautta nopeasti koko yhteisöön ja vaikuttavat siten haluun liittyä ja kiinnostukseen toimia liitossa.

Meri Lindström: Äänivallan muutos motivoisi kyltereitä. Tärkeintä opiskelijoille ja liiton jäsenille on pitkäaikainen jäsenyys. Kaikkien tulee toimia yhdessä ja keksiä pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka auttavat saavuttamaan liiton tavoitteita. Tässä asiassa on siis tärkeää, että opiskelijat kertovat omia mielipiteitään ja voivat äänestää opiskelijoiden – eli tulevaisuuden jäsenten – puolesta. Mutta kaikissa asioissa tarvitaan keskustelua ja eri näkökulmia.

Hallintoon liittyvät kysymykset kiinnostavat joitakin, ei kaikkia. Rivijäsenet ovat valinneet oman ainejärjestönsä puheenjohtajan, joka edustaa heitä KPV:n kautta Suomen Ekonomeissa. Osa jäsenistä ei tiedä, minkätyylisiä päätöksiä liitossa tehdään ja miten ne vaikuttavat jäsenistöön. Osa haluaa olla mukana vain esimerkiksi tapahtumien ja verkostoitumisen takia.

Jarno Kilpinen: Mielestäni tämä ei suoraan kiinnosta rivijäseniä. Sillä voi kuitenkin olla merkitystä aktiivijäsenten kiinnostukseen, ja sitä kautta se voi vaikuttaa viestintään rivijäsenille.

18.10.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013