( Kylteri )

Opiskelijoiden ääni kuuluviin – mutta miten?

Teksti Sami Turunen
Kuvitus iStockphoto
  • Meri Lindtsröm, Merkantila Klubben rf:n puheenjohtajaja KPV:n jäsen
  • Jari Niemelä, Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja, Ekonomipuheenjohtajien verkoston (EPV) puheenjohtaja sekä opiskelijayhteistö- ja äänimäärätyöryhmän jäsen
  • Tero Kuusisto, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja
  • Aino Laineenoja, Enklaavi Ry:n puheenjohtaja sekä Kylteripuheenjohtajien Verkoston (KPV) varapuheenjohtaja
  • Jyri Heimo, KY:n ja KPV:n puheenjohtaja
Opiskelijayhdistysten äänivalta on puhuttanut Suomen Ekonomeja vuosikausia, ja asia on taas syksyllä liittokokouksen asialistalla. Pitääkö kyltereillä olla sama äänimäärä kuin valmistuneilla ekonomeilla? Entä mikä arvo kyltereillä on Suomen Ekonomien toiminnalle? Kysyimme asiaa kuudelta ekonomiyhdistyksen ja opiskelijayhdistyksen vaikuttajalta.

Opiskelijayhdistysten äänivalta liittokokouksessa on 1 ääni alkavaa 500 jäsentä kohti, kun varsinaisten ekonomiyhdistysten äänimäärä on 1 ääni alkavaa 50 jäsentä kohti. Pitäisikö äänivallan olla molemmilla sama? Opiskelijat eivät maksa liitolle perusjäsenyydestä mitään, miksi heille pitäisi kuulua täysi äänivalta?

Tero Kuusisto, Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja: Äänivallan ei tule perustua puhtaasti taloudelliseen panostukseen, mutta sillä on merkitystä – on kuitenkin muistettava, että panostus voi olla myös muuta kuin euroja. Nykyinen äänivallan jakautuminen on kieltämättä epäsopiva ja toivoisin sen muuttuvan tasapuolisemmaksi yhdistysten välillä.

Jari Niemelä, Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja, Ekonomipuheenjohtajien verkoston (EPV) puheenjohtaja sekä opiskelijayhteistyö- ja äänimäärätyöryhmän jäsen: Opiskelijayhteistyön kehittämis- ja äänivaltatoimikunnassa neuvottelemme toimivaa kokonaisratkaisua, jonka on tarkoitus tulla äänestykseen syyskokouksessa. Annan työrauhan työryhmälle.

Aino Laineenoja, Enklaavi Ry:n puheenjohtaja sekä Kylteripuheenjohtajien Verkoston (KPV) varapuheenjohtaja: Kylterien äänivallan pitäisi olla suurempi. Opiskelijat haluavat olla mukana luomassa liittoa, johon tulevaisuudessa liittyvät. Tällä hetkellä meillä on keinoja vaikuttaa välillisesti toimikuntien ja hallituksen opiskelijajäsenten kautta, mutta aito päätösvalta liittokokouksissa on heikko. Edustamme 35 prosenttia Ekonomien jäsenistä 6 prosentin äänimäärällä – mitätön luku verrattuna siihen, kuinka tärkeässä roolissa olemme.

Oikeudenmukaisesta äänimäärästä on käyty hyvää keskustelua, ja vallankaappausta ei olla tekemässä, mutta opiskelijoiden äänimäärä halutaan marginaalisesta vähemmistöstä hieman suuremmaksi vähemmistöksi. Mahdollinen opiskelijoiden äänivallan kasvattaminen tervehdyttäisi myös liiton valtarakenteita ekonomiyhdistysten välillä.

Keskusteluissa jäsenmaksut ovat nousseet esille, mutta en näe sitä avaintekijänä äänivaltakysymyksessä. Päämäärä kaikilla on sama, olimme sitten ekonomeja tai kyltereitä: tavoitteena on tehdä Suomen Ekonomeista entistä parempi liitto – sellainen, johon halutaan liittyä ja jossa halutaan pysyä.

Jyri Heimo, KY:n ja KPV:n puheenjohtaja: Äänivallan tulisi olla molemmilla sama. Kylteri- ja ekonomiyhdistykset ovat liiton jäsenyhdistyksiä, ja molemmilla on merkittävä rooli liiton tulevaisuuden kannalta. Vaikka opiskeluaikana suurin osa kyltereistä ei maksa jäsenmaksua, on kylterijärjestöjen toiminnalla suuri merkitys liiton tulevalle kassavirralle, koska opiskelijajärjestöt tuottavat liitolle maksavia jäseniä.

Meri Lindström, Merkantila Klubben rf:n puheenjohtaja ja KPV:n jäsen: Olemme keskustelleet äänivallan kasvattamisesta koko vuoden, sillä tilanne ei ole tällä hetkellä tasa-arvoinen. Tiedostamme sen, että opiskelijat ovat edelleen opiskelijoita eivätkä vielä ekonomi-sanan mukaisia valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Silti koen, että äänimäärää pitäisi tasata, jotta saamme enemmän sitoutuneita tulevaisuuden jäseniä. Opiskelijat ovat kuitenkin parhaita kertomaan mitä nuoret, vastavalmistuneet ekonomit liitolta tarvitsevat.

Opiskelijat kokevat liiton myös heille kuuluvaksi, enkä koe, että maksaminen olisi perusta sille, että voisi olla mukana vaikuttamassa.

Jarno Kilpinen, Oulun Ekonomien puheenjohtaja: Lähtökohtaisesti on tärkeää, että koko ekonomiyhteisö on mukana kehittämässä yhteistä toimintaamme. On myös tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisesti. Tavoite opiskelijoiden kohdalta on, että kaikki ovat tulevaisuudessa jäsenmaksun maksavia ekonomeja.

Mikä on kylterien arvo Suomen Ekonomeille? Millaisena opiskelijat tällä hetkellä näkevät liiton?

Tero Kuusisto: Toivoisin opiskelijoiden näkevän Ekonomit järjestönä, johon kuulumalla tuntee saavansa haluamiansa asioita. En näe opiskelijoita vain tulevina ekonomeina, vaan näen heidän arvonsa siinä, että he tuovat uutta näkemystä järjestöön. Se hyödyttää koko jäsenistöä ja ehkä myös muovaa toimintaa parempaan suuntaan.

Jari Niemelä: Opiskelijoiden tilanne ja tarpeet vaihtelevat. Kandivaiheen opiskelijan tarpeet eroavat maisterivaiheen ja nuoren ekonomin tarpeista liiton palvelutarjooman suhteen. Maisterivaiheeseen tulee opiskelijoita runsaasti muilla kuin kauppatieteiden kanditutkinnon taustoilla. Tästä syystä meidän on kohdennettava erilaisia palveluita ja toimintaa kuhunkin opiskelijaryhmään. Voimme tuoda ekonomi-identiteetin kasvumahdollisuuksia ja palveluita tukemaan eri vaiheiden tilanteita.

Arvopohjaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. On syytä selvittää missä vaiheessa liitosta on eniten hyötyä ja mihin resurssimme ovat oikeat. Painopistettä olisi ehkä syytä kohdentaa maisterivaiheeseen ja nuoriin ekonomeihin.

Aino Laineenoja: Kyltereiden arvo on merkittävä jo jäsenhankinnallisista syistä, sillä opiskelijayhdistysten toiminta on yleensä ensimmäinen kontakti liittoon. Kylterihallitukset yhdessä yhdyshenkilöiden eli Kyllien kanssa tekevät arvokasta työtä siinä, että Ekonomit tulisi tutuksi jokaiselle uudelle opiskelijalle, ja että ”ekonomius” muodostuisi osaksi identiteettiä. Jäsenhankinnassa olemme avainasemassa: opiskelijat tavoittaa helposti opiskeluaikana, valmistumisen jälkeen se on hankalampaa.

Kun pohditaan opiskelijoiden arvoa liiton sisällä, tuomme päätöksentekoon erilaista näkökulmaa, ja ennakkoluulottomat ideat yhdessä ekonomien vankan kokemuksen kanssa voivat johtaa hedelmällisiin uudistuksiin.

Opiskelijat tietävät, että Suomen Ekonomit tarjoaa lukuisia palveluita elämän ja uran eri tilanteisiin, mutta yhä on tehtävä työtä, jotta he tuntisivat myös palveluiden konkreettisen sisällön.

Jyri Heimo: Ilman opiskelijoita liitolla ei ole tulevaisuutta. Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden etujärjestö, jonka menestys pohjautuu vahvaan yhteisöön ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Opiskelijoiden silmissä Ekonomit on järkevää työmarkkinapolitiikkaa ajava järjestö, jonka toiminta on ammattimaista ja ajan hermolla. Liiton sisäisissä rakenteissa on kuitenkin kehitettävää.

Meri Lindström: Opiskelijat ovat liiton tulevaisuus! Jos haluaa muuttaa liittoa ja pitää sen nykyaikaisena ja ajankohtaisena, on hyvin tärkeää kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijat eivät välttämättä näe, mitä kaikkea Suomen Ekonomit voi antaa, mutta opintojen loppuvaiheessa he ovat jo enemmän tietoisia tarjonnasta. Tästä syystä on tärkeää kertoa opiskelijoille, että heillä on vaikutusmahdollisuus liitossa. Näin saamme pitkäaikaisia jäseniä, jotka haluavat edistää liiton toimintaa.

Jarno Kilpinen: Kun rakennetaan tulevaisuutta, on tärkeää että kaikki sukupolvet ovat edustettuina, niin vuosien kokemus kuin nuoruuden innovatiivisuus. Tarvitsemme erityisesti myös nuorien, vasta työelämään tulleiden ekonomien mielipiteitä liiton kehitystyössä.

Pystyttäisiinkö äänivallan muutoksella motivoimaan kyltereitä mukaan toimintaan? Ovatko tällaiset hallintoon liittyvät kysymykset opiskelijoille oleellisia?

Tero Kuusisto: Ehkä muutos voi hetkellisesti tuntua motivoivalta, mutta entä seuraavat kylterit? Tai miten nykyiset kylterit tulevina ekonomeina? Asiaa ei tule nähdä vain kyltereiden, vaan koko järjestön näkökulmasta. Näkisin, että yhteinen toiminta, jossa kaikki kokevat saavansa omia asioita yhdessä eteenpäin, on tulevan toiminnan kulmakivi. Hyvät ajatukset menevät läpi, oli äänimäärän suhteen enemmistössä tai vähemmistössä.

Toivoisin asioiden kiinnostavan myös rivijäsentä, sillä hänen kiinnostuksensa ja aktiivisuutensa vaikuttavat myös siihen, millainen järjestö häntä palvelee.

Jari Niemelä: Kyselyssä opiskelija- ja paikallisyhdistyksien hallituksille tuli kiinnostusta ja konkreettisia ehdotuksia paikalliseen yhteiseen toimintaan. Äänivalta-asia lisäisi valtaa opiskelija-aktiiveille, mutta näyttöä sen tuomasta aktivoinnista Suomen Ekonomeihin päin on vaikea löytää.

Uskon opiskelijaa kiinnostavan, saako hän omaan opiskeluvaiheeseensa sopivaa palvelua mieleisellään tavalla.

Kokemukseni mukaan noin kolme vuotta kestävä kandivaihe on aktiivisen opiskelun aikaa. Tällöin verkostoituminen ja ammatillisten perusteiden hankkiminen on keskiössä. Kandivaiheen jälkeen katseet siirtyvät opiskelupaikan ulkopuolelle, mielenkiintoisia ja itselle sopivia työtehtäviä kohti. Suomen Ekonomien tarjooma palvelee luontevimmin tästä vaiheesta eteenpäin. Intensiivinen opiskeluvaihe kestää noin 5 vuotta, sen jälkeen jäsen tarvitsee erilaisia ura-, lakimies-, itsensäkehittämis- ja verkostoitumispalveluita reilun 40 vuoden ajan. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä on suotavaa tarkastella kokonaisuutta.

Aino Laineenoja: Uskon, että äänivallan kasvattaminen toisi kyltereille uutta puhtia toimintaan. Vaikka henkilöt ovat vaihtuneet vuosittain, keskustelu äänivallasta on jatkunut kohta vuosikymmenen. Taustalla on opiskelija-aktiivien kokemus siitä, että kylteriyhteisöjen panokseen nähden ansaitsisimme enemmän luottamusta ja vastuuta. Se, että luottamushenkilöillä on hyvä fiilis liiton toiminnasta, motivoi viestimään Suomen Ekonomeista myös jäsenille. Samalla henkilökohtaiset positiiviset tunteet välittyvät esimerkiksi liittokokousedustajalta omalle hallitukselle, toimikunnille sekä rivijäsenille.

Äänivallan mahdollinen kasvattaminen loisi kiinnostusta näihin asioihin. Emme me ole aiemmin kehdanneet edes kertoa jäsenille, että äänivaltamme on kymmenen kertaa pienempi kuin ekonomien.

Jyri Heimo: Äänivallan kasvattamisella olisi opiskelijoita motivoiva vaikutus. Muutos koskettaisi erityisesti kylteriyhteisöjen aktiivisimpia edustajia, eli hallitusta ja hallitusten puheenjohtajia. Näillä henkilöillä on merkittävä rooli kylteriyhteisöjen operatiivisen toiminnan rakentajina ja mielipidejohtajina. Vaikka äänivaltaan ja hallintoon liittyvät kysymykset eivät suoranaisesti kiinnostakaan rivijäsentä, leviävät sekä positiiviset että negatiiviset asenteet hallituksen kautta nopeasti koko yhteisöön ja vaikuttavat siten haluun liittyä ja kiinnostukseen toimia liitossa.

Meri Lindström: Äänivallan muutos motivoisi kyltereitä. Tärkeintä opiskelijoille ja liiton jäsenille on pitkäaikainen jäsenyys. Kaikkien tulee toimia yhdessä ja keksiä pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka auttavat saavuttamaan liiton tavoitteita. Tässä asiassa on siis tärkeää, että opiskelijat kertovat omia mielipiteitään ja voivat äänestää opiskelijoiden – eli tulevaisuuden jäsenten – puolesta. Mutta kaikissa asioissa tarvitaan keskustelua ja eri näkökulmia.

Hallintoon liittyvät kysymykset kiinnostavat joitakin, ei kaikkia. Rivijäsenet ovat valinneet oman ainejärjestönsä puheenjohtajan, joka edustaa heitä KPV:n kautta Suomen Ekonomeissa. Osa jäsenistä ei tiedä, minkätyylisiä päätöksiä liitossa tehdään ja miten ne vaikuttavat jäsenistöön. Osa haluaa olla mukana vain esimerkiksi tapahtumien ja verkostoitumisen takia.

Jarno Kilpinen: Mielestäni tämä ei suoraan kiinnosta rivijäseniä. Sillä voi kuitenkin olla merkitystä aktiivijäsenten kiinnostukseen, ja sitä kautta se voi vaikuttaa viestintään rivijäsenille.

18.10.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013