- 05 : 2017 -

Kuka on oikeasti varakas?

( Yhteiskunta ) Varakkuutta on monenlaista, ja sen mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Asiantuntijatkin välttävät tiukkojen rajojen piirtämistä etenkin, jos asiaa pohditaan kansainvälisestä näkökulmasta.

Lue lisää

Opiskelijoiden ääni kuuluviin – mutta miten?

( Kylteri ) Opiskelijayhdistysten äänivalta on puhuttanut Suomen Ekonomeja vuosikausia, ja asia on taas syksyllä liittokokouksen asialistalla. Pitääkö kyltereillä olla sama äänimäärä kuin valmistuneilla ekonomeilla? Entä mikä arvo kyltereillä on Suomen Ekonomien toiminnalle? Kysyimme asiaa kuudelta ekonomiyhdistyksen ja opiskelijayhdistyksen vaikuttajalta.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Hanna-Leena Hemming

Noin viisi portterilaista pointtia Ekonomeista

There’s no such thing as sustainable competitive advantage”, professori saarnasi minulle aikanaan. Ei maailman muutoksesta voi kukaan jäädä sivuun, vaikka haluaisikin. Omaa kilpailuetua on mietittävä koko ajan, oli kyse sitten yrityksestä tai järjestöstä. Aivan varmasti tämä pätee myös Suomen Ekonomeihin.

Kauppatieteellisistä yksiköistä valmistuu joka vuosi tuhansia uusia ekonomeja. Heistä yhä suurempi osa päätyy asiantuntijatehtäviin. Jäsenkuntamme rakenne muuttuu.

Vastavalmistuneet ekonomit voivat liittyä meidän jäseneksemme tai jonkun toisen liiton jäseniksi uskoen saavansa korkeammalla jäsenmaksulla paremman turvan ja jäsenpalvelut. Tai he voivat olla liittymättä mihinkään ja toivoa, että kaveripiiristä löytyy apu hädän hetkellä.

Googlailemalla voi hakea neuvoja CV:n tekemiseen, palkkavertailuihin tai työlain pykälien tulkintoihin. Työsopimuksiinkin löytyy netistä erilaisia pohjia.

Kanssamme eivät kilpaile ainostaan muut liitot, kaverit ja netti, vaan myös ihan vain käytettävissä oleva aika. Järjestöaktiivit ovat jäsenkunnan sankareita.

Valtteinamme ja kilpailuetunamme ovat olleet toimivat, juuri ekonomeille tarkoitetut palvelut, jotka auttavat pärjäämään työelämässä hyvinä ja huonoina aikoina. Lakipalvelujen kysyntä on valtavan suurta. Tuota kysyntää tyydyttämään olemme kyenneet rakentamaan juuri käynnistyneet eLakipalvelut, joiden avulla jäsenemme saavat mutkattomasti vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Henkilökohtaiset palvelut jatkuvat entisellä tasolla.

Uraneuvojamme ovat jäsenkuntamme käytettävissä hyvinä ja huonoina aikoina, ja edunvalvontaryhmämme pitää herpaantumatta huolen siitä, että ekonomit voisivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa.

Hyvät palvelumme ovat valttejamme myös tulevaisuudessa. Jokaisen jäsenen on voitava tuntea, että liitosta löytyy hänelle tuki pohdittaessa uusia mahdollisuuksia työelämässä sekä turva, jos kaikki ei mene suunnitellusti. Palvelujen laadun on oltava huippua, mutta ne on tuotettava niin tehokkaasti, ettei jäsenmaksumme nouse muita kalliimmaksi. Modernisti ja tehokkaasti toimiva liitto saa jäseniä ja vaikutusvaltaa jäsentensä etujen ajamiseen.

Hanna-Leena Hemming
toiminnanjohtaja

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Venäjän finanssimaailma on vauhdikas

Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa. Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.

Juha-Matti Saksa toivoo yhteistyötä tieteenalojen kesken

Tulevaisuuden kauppakorkeakoulussa korostuvat tutkimus sekä yhteistyö liike-elämän ja eri tieteenalojen kanssa, uskoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Suomi tarvitsee lisää uusia ideoita

Taloudenpuolustuskurssilla etsittiin uutta potkua maamme talouteen. Kasvu edellyttää tulevina vuosina lisää uusia ideoita, joita voi syntyä etenkin tietoa hyödyntäville palvelualoille.

Eroon turhista kilpailukielloista

Pitkän uran tehnyt vahinkotarkastaja Heikki Vaara on kokenut, kuinka kilpailukieltosopimuksesta voi olla harmia, vaikkei se lopulta sitoisikaan. ”Yritysten tulisi käyttää kilpailukieltoa harkiten”, hän sanoo.

Haaveissa yrittäminen – vaikutukset työttömyysturvaasi

Yritystoimintaa aloitettaessa kannattaa myös työttömyysturva suunnitella tarkkaan. Yrittämisen määrästä ja tavasta riippuu, kuinka kannattaa toimia.

Ervasti: Kisa-asetelmia

Kaikissa arvokisoissa järjestetään yleensä karsintakierros. Niin myös Suomen presidentinvaaleissa.

Asiantuntijat muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset muutokset ja kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen kasvattavat järjestöalaa ja kolmatta sektoria. Myös WWF Suomi on ohjattu ammattimaisella johtamisella rivakan kasvun uralle.

Nikolaj Burmeister and Louise Seest: Collaborating with businesses and society

In order to develop relevant research and education in CBS, a systematic and on-going engagement with relevant partners in the business community and public sector is needed.
( SEFEn blogissa )
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
Kannattaako yli viisikymppisiä kouluttaa?

Ehdottomasti kannattaa! Suomen väkiluvusta noin 1,1 miljoonaa on 50-64-vuotiaita, joista nuorimmilla on edessään vielä yli viisitoista vuotta työelämää. Suomi ei voi nousta, ellemme huolehdi näin suuren joukon kompetenssien ajantasaisuudesta.

Työelämässä on meneillään yhtä suuri murros kuin aikanaan oli öljyn tai sähkön käyttöönotto. Tylsä puurtaminen vähenee automatisaation ja robottien myötä, mikä vaikuttaa radikaalisti tapaamme tehdä työtä.

Tulevaisuuden työn sankarit

Muutosten myötä osa nykyisistä työtehtävistä katoaa markkinoilta ja kokonaan uusia töitä syntyy. Työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta ja se taas asettaa suuret haasteet viestintä- ja tunneälytaidoille.

Jatkossa meidän tulee entistä enemmän ymmärtää digitalisaatiota, virtuaalista ja verkottunutta toimintatapaa sekä osata sujuvasti muuntua työtehtäviemme osaamisvaatimuksiin. Meidän on ajateltava kriittisesti sekä etsittävä tietoa ja ratkaistava ongelmia, joten tulevaisuuden työn sankareita ovat oppimis-, yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyiset yksilöt.

Työurien pidentyminen on toinen tärkeä tekijä, joka asettaa vaatimuksia kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiselle. Yritykset tarvitsevat kyvykästä työvoimaa, jotta ne saavuttavat strategiset tavoitteensa. On tärkeää myös tunnistaa, mitä ja miten laajaa osaamista eri tehtävissä tarvitaan.

Parasta ennen -päivää ei ole

Kaikkien ei suinkaan tarvitse olla koodimestareita tai algoritmiakrobaatteja, mutta jokainen tarvitsee ymmärryksen siitä, miten tietojärjestelmät rakentuvat ja toimivat. Jokaisen on oltava valmis jatkuvasti haastamaan itseään ja miettimään luovasti erilaisia tapoja pitää huolta omasta osaamisestaan.

Asiantuntemuksen jatkuva päivittäminen ja uusien työkalujen toimintatapoihin tuomat muutokset synnyttänevät tarpeen nykyistä laajemmalle ja systemaattisemmalle aikuisten täydennyskoulutukselle. Ehkä työyhteisöihin syntyy tulevaisuudessa uusi, yksilöllisen osaamisen kehittäjän ja sparraajan tehtävä. Osaamisen kehittämisessä tärkeintä on oma motivaatio ja into oppia uutta. Oppimisessa ei ole ”parasta ennen” -päiväystä. Myös viisikymppinen työntekijä voi halutessaan kehittyä tietojärjestelmäguruksi.

Motivaatio ratkaisee

Jos haluaa viedä työtään uuteen suuntaan, ensisijainen vastuu on itsellä, ja tätä kehittymishalua hyvä työnantaja luonnollisesti tukee. Omat kehittymistoiveet on hyvä tuoda avoimesti esille esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Mieti siis etukäteen, millä alueella ja tavalla haluat viedä osaamistasi eteenpäin.

On hyvä muistaa, että oppimisesta vain noin 10 prosenttia tapahtuu kursseilla istumalla. Monia asioita voi oppia myös itsenäisen tekemisen kautta esimerkiksi työkierrolla tai menemällä mukaan projekteihin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kyllä, kaikkia työntekijöitä – myös viisikymppisiä – kannattaa kouluttaa työelämän uusiin osaamistarpeisiin. Kehittämisen lähtökohdaksi kannattaa mieluummin valita aito kiinnostus ja oma intohimo kuin syntymävuosi.

Marjut Hallavo
Uravalmentaja

07.12.2017
Suomen korkeakoulu -alustasta vahva pohja elinikäiselle oppimiselle

Suomessa toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Näistä jokainen toimii potentiaalisesti usealla paikkakunnalla, joten Suomen korkeakouluyksiköiden kartan saa näyttämään melkoiselta tilkkutäkiltä. Tämän tilkkutäkin kauhistelu on leimannut myös tänä vuonna käytävää korkeakouluvision nimellä kulkenutta keskustelua Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta. Yleisesti esitetty huoli on, että hajanainen systeemi on tehoton, heikentää kilpailukykyämme ja vie korkeakouluiltamme mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.

Entä jos saisimmekin tuon koko edellä mainitun tilkkutäkin paremmin valjastettua opiskelijoiden ja oppimisen käyttöön kansallisesti, ja samalla vahvistettua yksittäisiä korkeakouluja? Tähän ajatukseen perustuen minä ja kollegani Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista ehdotimme Suomen korkeakoulu -alustamallin perustamista.  Malli sai aiemmin tällä viikolla hyvän vastaanoton Korkeakoulujohdon päivillä. Teimme päivillä käytävää keskustelua varten ehdotuksestamme tiiviin Mitä? Miksi? Miten? -koosteen.alustamalli 300x300 Suomen korkeakoulu  alustasta vahva pohja elinikäiselle oppimiselle

Alustamainen Suomen korkeakoulu ei perustuisi hallintofuusioihin korkeakoulujen välille, vaan kannustaisi niitä jokaista profiloitumaan omiin vahvuuksiinsa, keskittymään korkeaan laatuun ja tarjoamaan joustavia opiskelumahdollisuuksia ilman maantieteen ja organisaatioseinien rajoituksia. Digitaaliset oppimisympäristöt ja tekoälyn hyödyntäminen tuovat aivan uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja oppimiseen. Olisi outoa luoda jokaiseen korkeakouluun omia digitaalisia virityksiä, kun koko kehityksen luonne viittaa toiminnan skaalautumiseen yli aikaisempien rajoitteiden. Kansallinen yhteistyö mahdollistaa mielestäni sen että olemme globaalissa mittakaavassa vahvempia, ja voimme jatkossakin tuottaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja näiden erilaiseen osaamiseen perustuvia tutkintoja.

Maailman ja työelämän nopean kehityksen vaiheessa juuri mikään ei ole varmaa, mutta se on aivan varmaa, että oppimisen tarve ei lopu koskaan. Vuosia olen kuullut juhlapuheita elinikäisen oppimisen tärkeydestä, mutta käytännössä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet jäävät korkeakouluissa täysin perustutkintokoulutuksen varjoon. Ehdottamassamme ratkaisussa jatkuvan oppimisen mahdollisuudet nousisivat korkeakoulujen tehtäväksi siinä missä tutkintokoulutuskin.

Kauppatieteet etujoukoissa kansallisessa opetusyhteistyössä

Minulla on ollut suuri ilo olla mukana, kun kauppatieteet tänä syksynä polkaisivat käyntiin liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden (LITO) hyvin pitkälti alustamallin hengessä. Paketissa tuotetaan 40 opintopisteen verran opintoja kaikkien Suomen kauppakorkeakoulujen voimin ja opintoja voivat suorittaa opiskelijat ympäri Suomen. Opetuksen lisäksi aktiivijoukko on joutunut tekemään pioneerityötä ratkaistessaan yhteistyöopettamisen käytäntöjä. Suomen korkeakoulu -alustamallissa tällainen työnjaon sopiminen ja yhteinen tuottaminen ei olisi poikkeus, vaan normaalia toimintaa.

Suomen korkeakoulu -alustan ajatuksessa ei ole kyse mistään rakettitieteestä. Alustamaisen mallin toteutus vaatisi kuitenkin monenlaisia päätöksiä esimerkiksi rahoituksen osalta. Toivommekin siis laajaa kommentointia ja osallistumista kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Laitahan ihmeessä palautetta joko ihan henkilökohtaisesti tai sitten Twitterissä minulle ja alustaa kanssani ehdottaneille kollegoille (@SuviEriksson, @PirittaJ ja @NiinaJurva, käytä myös hashtagia #korkeakouluvisio).

Keskustelu jatkukoon!

Suvi Eriksson
Koulutuspolitiikan asiantuntija

01.12.2017
Itsejohtaminen vuonna 2017 – keinot ja työkalut

Itsejohtaminen on erottamaton osa tulevaisuuden työelämää. Samalla se on keino kehittää omaa viihtyvyyttämme ja tuloksellisuuttamme – nyt. Tavoitteemme vaatii avukseen työkaluja. Annan sinulle viisi itselleni tärkeintä työkalua, joilla päästä alkuun.

  1. My legacy, my purpose. Itsejohtaminen perustuu määrätietoisuuteen. Kun tiedämme täsmälleen, mitä arvoja tai tarkoitusta edistämme, voimme toimia vapaasti tämän tarkoituksen piirissä. Esimerkiksi Slushissa vapaaehtoiset voivat tehdä lähes mitä tahansa, kunhan se edistää yrittäjien elämää. Mutta mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Mistä haluat sinut muistettavan? Haluan, että määrität itsellesi yhden lauseen, joka on tavoitteenasi. Hae inspiraatiota Yhdysvaltojen suurmiehestä: Lincoln lopetti orjuuden, Kennedy pysäytti Kylmän Sodan. Kirjoita tämä lause ylös ja kysy jokaisen päivän päätteeksi itseltäsi: oletko lähempänä maalia?
  2. Eat the frog. Mark Twainin sanoin: ”Jos tehtäväsi on syödä sammakko, kannattaa se syödä heti aamulla. Jos syötävänä on kaksi sammakkoa, kannattaa aloittaa syöminen suuremmasta.” Toisin sanoen, rakenna päiväsi siten, että tehtävien tärkeys- ja suuruusjärjestys on aleneva. Aloita päivän kriittisimmästä, vaikeimmasta tehtävästä. Ihminen on tuottavuuden ja keskittymisen osalta tehokas vain pari kolme tuntia päivässä. Harkitse tarkasti, mihin nämä tunnit käytät. Kun tärkein tehtävä on ohi, siirry seuraavaksi helpompaan tehtävään. Toista tätä niin, että rentoudut viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa.
  3. To-do listat. Ehdoton työkalu jokaiselle itsensä johtajalle. Miten tarkalleen näitä tulisi käyttää? Suosittelen kahden listan lähestymistapaa. Ensimmäiseen listaan laitat kaiken, mitä sinun ylipäänsä tulee elämässä tehdä: osta pyykinpesuainetta, tee kirjanpitokurssin harjoitukset, vastaa asiakkaan sähköposteihin, lähetä äidille kukkia ym. Nämä on syytä jakaa aihealueittain omiin tarpeisiin peilaten: työ, arki, harrastukset. Toinen lista taas on asioille, jotka sinun tulee tehdä juuri tänään. Tee jokaiselle päivälle oma lista, mieluiten jo edellisenä iltana. Laita listalle asiat, jotka haluat tehdä kyseisenä päivänä valmiiksi. Tärkeintä on, että jokaisessa työtehtävässä on selkeä alku- ja loppupiste. Tämä helpottaa tehtävään tarttumista ja antaa tuntuvamman tyytyväisyyden tunteen sen valmistuttua. Paljonko tällä listalla tulisi olla asioita? Jos et keksi muuta, laita jokaisen päivän listaan ainakin viisi asiaa. Kun saat ne tehtyä, voit päättää riittääkö energiasi muuhun. Joka tapauksessa olet jo onnistunut!
  4. Älypuhelimen käytön tarkoituksenmukaisuus. Puhuin edellisessä blogissani älypuhelimen kumppanuusajatuksesta. Tämä vaatii tarkoituksenmukaisuutta älypuhelimen käytössä. Tätä edistääkseni suosittelen kaikkien paitsi viestisovellusten ilmoitusten ottamista pois käytöstä kokonaan. Uusi Instagram-seuraaja, Tinder-pari tai edes uutisotsikko ei ole huomiosi arvoinen. Itsejohtaminen on autonomiaa, jonka tulee ulottua erityisesti keskittymiskykyysi. Suosittelen myös kaikkien ilmoitusäänten poistamista käytöstä. Mielestäni ainoa puhelimesta kuuluva viestiääni on soittoääni. Puhelimen lähettämät ilmoitusäänet viestivät sinulle: ”ota minut käteesi!” Keskittymiskyky on arvokkain resurssimme ärsykerikkaassa informaatioyhteiskunnassa. Se on menestyksen perusta – älä päästä siitä liian helposti irti.
  5. Two hour rule. https://medium.com/personal-growth/the-2-hour-rule-the-genius-of-einstein-darwin-and-nietzsche-applied-b276acce84c

Olemme saaneet itsellemme suunnan, päämäärän ja työkalut sinne etenemiseen. Mutta miten voimme tarkistaa kulkemamme taipaleen oikeellisuuden? Reflektoimalla! Tähän suosittelen työkaluksi Zat Ranan blogissaan esittelemää kahden tunnin sääntöä. Käytä kerran viikossa kaksi tuntia aikaasi reflektoivaan ajatteluun. Toisin sanoen sulje itsesi tyhjään huoneeseen ilman häiriötekijöitä (puhelin, tietokone, kirjat ym.). Ota mukaan kynä sekä paperia ja pohdi elämääsi parin tunnin verran. Alkuun pääset blogissa olevilla kysymyksillä kuten ”olenko tyytyväinen tämän hetkiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon, haluaisinko muuttaa jotain?” Tärkeintä antia on kuitenkin ajatusten vapaajuoksun tuottamat hedelmät. Kenties löydät itsestäsi jotain ihan uutta – minä löysin.

Itsejohtaminen on yksinkertaista, muttei helppoa. Näillä eväillä pääset alkuun, jonka jälkeen löydät ne omat tärkeimmät keinot. Mikäli jäit kaipaamaan lisää mieltä avartavaa kirjallisuutta, haluan jättää sinulle kolme aihepiirin teosta.

Kirjallisuutta

  • Reinventing organizations – Frederic Laloux, itsejohtamisen kasvava tarve yhteiskunnassa
  • The New SuperLeaderships – Charles Manz, Henry Sims, keinoja itsejohtamisen luomiseen organisaatiossa
  • The Seven Habits of Highly Effective People – Stephen Covey, työkaluja omaan itsejohtamiseen

Antti Poikolainen

Lue myös edellinen blogini itsejohtamisesta

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

24.11.2017
( Ajankohtaista )
PATUSITSIT
 02.02.2018 
Tapahtumat
Tigo Clothing Oy – vaatteita naisille ja miehille
 01.02.2018 
Tapahtumat
Yritysvierailu: Hotel Sveitsi
 31.01.2018 
Tapahtumat
Huonepakopeli
  
Tapahtumat
Kiipeilykokeilu Tampereen Kiipeilykeskuksessa
 30.01.2018 
Tapahtumat
Yritysvierailu Savonlinja Oy
  
Tapahtumat
Ekonomi-lounas
 26.01.2018 
Tapahtumat
Webinar: Find a Job for Summer – Top tips from Career Coaches
  
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013