( Yhteiskunta )

Paremman maailman puolesta

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Tommi Tuomi, Roope Permanto ja Suvi Elo
  • Minna Halme muistuttaa, että ympäristöasioista huolehtiminen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta.
  • Ira van der Pals uskoo, että vastuullisuusasioista huolehtivan yrityksen liiketoiminta on muutenkin vakaalla pohjalla.
  • Kestävät investointiratkaisut edellyttävät ekologisesti positiivista jalanjälkeä. Tähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, Lars Hassel sanoo.
Tuottava kohde ei enää riitä: rahat halutaan sijoittaa myös vastuullisesti. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Millaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on? Ja mistä tietää, onko yritysten ja rahastojen toiminta todella niin kirkasotsaista kuin markkinointipuheissa lupaillaan?

Eettisestä sijoittamisesta puhuttaessa keskustelu vilisee termejä: on eettistä, vastuullista ja vaikuttavuussijoittamista. Kaksi ensimmäistä tahtovat mennä etenkin puhekielessä sekaisin, eikä kolmas ole yleiseen kielenkäyttöön edes ehtinyt – sen verran tuoreesta tulokkaasta on kyse.

”Eettinen sijoittaminen lähti aikanaan liikkeelle Yhdysvalloista, paljolti uskonnollisista yhteisöistä ja säätiöistä. Siinä sijoituskohteet valittiin ensisijaisesti arvopohjan mukaan – usein niin, että tietyt toimialat, kuten pornografia sekä tupakka- ja aseteollisuus, suljettiin pois”, toteaa Minna Halme, vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kun ihmisoikeuskysymykset sekä kestävän kehityksen ongelmat – ilmastonmuutos, veden ja luonnonvarojen riittävyys sekä jäteongelmat – alkoivat nousta suuren yleisön tietoisuuteen, kehittyi aiempaa rationaalisemman, systemaattisemman ja laajemman vastuullisen sijoittamisen ajatus.

”Vastuullisessa sijoittamisessa otetaan huomioon ekologiset, sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät tekijät. Eettisestä sijoittamisesta poiketen sillä pyritään tuotto- ja riskiprofiilin parantamiseen.”

Vastuullisten sijoituskohteiden määrä lisääntyy tasaisesti. Tästä pitää huolen koko ajan kasvava kysyntä.

”Olemme tulleet tilanteeseen, jossa vastuullisuus on must. Se pitää ottaa vakavasti, siitä tulee tietää ja tarjolla pitää olla vastuullisia sijoitustuotteita”, Halme kuvailee.

Vastuullisuudesta vaikuttavuuteen

Kolmas, vielä pidemmälle ulottuva askel vastuullisuuden tiellä on niin sanottu vaikuttavuussijoittaminen (impact investing). Vaikuttavuussijoittamisessa sijoitetaan positiivisia asioita tekeviin yrityksiin.

”Sellaisia voivat olla esimerkiksi tuulivoimaan tai aurinkovoimaan liittyvät ratkaisut tai tuotteet ja palvelut, joiden avulla kehittyvien maiden vähävaraisille ihmisille saadaan puhdasta vettä inhimillisellä hinnalla”, Halme listaa.

Vaikuttavuussijoittaminen pyrkii siis saamaan aikaan jotakin yhteiskunnallisesti tai ekologisesti tärkeää unohtamatta taloudellista kannattavuutta. Se suuntautuu usein uusiin, innovatiivisiin yrityksiin, jotka eivät ole pörssissä.

”Suomessa vaikuttavuussijoittaminen on vielä hyvin marginaalinen ilmiö. Yksittäisen piensijoittajan on vaikea päästä käsiksi näihin sijoituskohteisiin. Muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti jo toinen.”

Rahaston kautta vai suoraan?

Vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneella piensijoittajalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Hän voi sijoittaa joko rahastoihin tai suoraan valitsemiinsa yrityksiin.

Yksinkertaisin vaihtoehto on jokin tavallisen tai investointipankin tarjoamista, vastuullisiksi profiloiduista, rahastoista. Halmeen mukaan näiden kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi ilmasto, puhdas vesi tai jokin kehittyvien markkinoiden vastuuteema.

Rahastot ovat sijoittajan kannalta helppo ja vaivaton valinta. Mitalin kääntöpuolella on hallitsemattomuus: salkuissa on usein isoja, globaaleja yrityksiä, joten rahat lennähtävät herkästi maailmalle. Toisekseen sijoitus ei välttämättä ohjaudu edelläkäyvään ja innovatiiviseen toimintaan. Tämän lisäksi ihmisoikeuksien, lähinnä työolosuhteiden, valvonta voi osoittautua haastavaksi.

”Jos sijoittaja on aidosti kiinnostunut kohteidensa vastuullisuudesta, hänen kannattaa hakea tietoa itse ja sijoittaa suoraan. Hyviä tietolähteitä ovat yritysten vuosikertomukset ja nettisivut, yritysvastuuraportit sekä kestävän kehityksen raportit.”

Määrittelyssä on haasteita

Vastuullisuudelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Niin yritykset kuin sijoittajatkin valitsevat strategiaansa sopivat painopisteet oman harkintansa mukaan.

Valintojen avuksi on laadittu useampia kansainvälisiä ja kansallisia kriteeristöjä. YK:lla on omat vastuullisen sijoittamisen periaatteensa (Principles for Responsible Investment, PRI), joihin toimijat voivat sitoutua ja joita ne voivat kertoa noudattavansa. Niin sanottu ESG-kriteeristö taas listaa keskeisiä ympäristöön (Environment), sosiaaliseen vastuuseen (Social) sekä hyvään hallintotapaan (Governance) liittyviä tekijöitä. Lisäksi alueelliset tai maakohtaiset yhdistykset, kuten Suomessa toimiva Finsif, tuottavat ohjeistoja vastuulliselle sijoittamiselle.

Rahastojen arvioimisen ja vertailemisen avuksi on – ehkä hieman yllättäen – tulossa myös Joutsenmerkki. Tähän työkaluun Halme suhtautuu hienoisella varauksella.

”Vaikuttaa siltä, että Ympäristömerkintälautakunnan Joutsenmerkki perustuu pitkälti poissulkulogiikkaan eli `huonojen´ toimialojen karsimiseen. Tämän logiikan heikkous on siinä, että se arvioi ainoastaan lopputuotetta tai palvelua, ei yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Joka tapauksessa se on ensimmäinen viranomaistaustaisen organisaation ´suositus´, jolla pyritään tarjoamaan piensijoittajalle edes jonkinlaista turvaa.”

Viranomaisvalvonta puuttuu

Vastuullisuuden valvontaan liittyvät käytännöt vaihtelevat sijoittajittain.

”Jokainen sijoittava taho päättää, millaisia asioita sijoituskohteiltaan vaatii. Seuranta perustuu paljolti omavalvontaan: viranomaisvalvontaa ei käytännössä ole”, Halme selventää.

Monet salkunhoitajat ulkoistavat sijoituskohteiden valvonnan konsulteille. Konsultit raportoivat, millaiset ympäristötulokset, sosiaalisen vastuullisuuden tulokset ja hallintotapaan liittyvät tulokset potentiaalisilla yrityksillä on, ja salkunhoitajat tekevät ottamis- tai jättämispäätöksesä saamansa tiedon perusteella.

”Piensijoittajan harteille jää joka tapauksessa iso vastuu. Räikeimmät epäkohdat on varmasti eliminoitu, mutta en ainakaan itse luottaisi siihen, että vastuullisena markkinoidun rahaston taso on automaattisesti erityisen korkea.”

Velvollisuudesta valtiksi

Vielä kymmenen vuotta sitten vastuullisuus saatettiin nähdä lisätöitä aiheuttavana pakkopullana. Ääni kellossa on muuttunut, ja vastuullisuudesta tullut merkittävä yrityskuvan rakentaja sekä laadukkaan toiminnan tae.

”Meillä on paljon tutkimusnäyttöä, jonka mukaan vastuullisuus yrityksen toiminnassa indikoi useimmiten hyvää johtamista”, Halme sanoo.

Vastuullisuuden vaikutusta yritysten tulokseen on tutkittu paljon. Meta-analyysien mukaan se näyttäisi olevan keskimäärin positiivinen.

”Mitä pidemmän aikavälin kannattavuudesta puhutaan, sitä todempaa totta tämä on. Ympäristöasioissa ero on todella selvä. Energiankulutuksen ja jätteen vähentäminen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta – samoin se, kun yritys kehittää uusia liiketoimintamalleja havaittuaan esimerkiksi jonkin ympäristöongelman. Sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvän hallintotavan osalta yhteys yrityksen tulokseen ei ole aivan näin suoraviivainen. ”

Kohti taloudellisempia toimintamalleja

Varoittava esimerkki vastuuttoman toiminnan vaikutuksesta yritysmielikuvaan löytyy autoteollisuudesta. Sen maine ja luotettavuus sai vastikään pahan kolauksen Volkswagenista alkaneen päästöhuijausskandaalin myötä.

Vastuullisuuden ja siitä kummunneiden uusien liiketoimintamallien tarjoamista mahdollisuuksista kertoo puolestaan amerikkalaisen Interface Carpetsin tarina. Vuonna 1973 perustettu, globaalisti toimiva yritys valmistaa toimistojen kokolattiamattoja. Ala oli perinteisesti erittäin jäteintensiivinen: kun joku kohta lattiasta kului, koko matto poistettiin ja vietiin kaatopaikalle. Interface Carpets päätti kuitenkin tehdä asiat toisin – ja tuli samalla muuttaneeksi koko alan käytäntöjä.

”Yritys kehitti liiketoimintamallin, jossa vain kulunut kohta poistettiin ja muut kohdat sävytettiin niin, ettei vaihdosta huomannut. Valmistus- ja kierrätyssysteemi mietittiin uudelleen: polttamisen sijaan vanhat matot käytettiin uusien mattojen raaka-aineena.”

Näillä toimenpiteillä yritys pääsi 80 prosentin materiaalisäästöihin. Samalla koko liiketoimintamalli laitettiin uusiksi: mattopalojen sijasta asiakkaalle alettiin myydä kokonaisvaltaista lattiapalvelua. Asiakas maksoi ylläpidosta kerran tai kaksi vuodessa ja tiesi, että lattia pysyi jatkuvasti hyvässä kunnossa.

Kirkon eläkerahasto näyttää mallia

Kirkon eläkerahasto KER on ollut vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä kohta neljännesvuosisadan ajan. Rahasto toimii nimensä mukaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastona. Noin puolentoista miljardin euron sijoitussalkku on toteutettu rahastoilla ja suorilla sijoituksilla.

”Olemme osa kirkkoa, joten sijoitustoiminnan on oltava kestävää. Vastuullisuus on kulkenut mukana päätöksenteossa alusta lähtien, vuodesta 1991 saakka”, sijoitusjohtaja Ira van der Pals sanoo.

Vastuullisuustekijät on integroitu kaikkeen toimintaan strategiasta yksittäisiin sijoituksiin ja niiden seurantaan saakka. Omistukset käydään läpi kahdesti vuodessa ulkopuolisen konsultin kanssa, ja jos niissä todetaan normirikkomuksia, kyseisten yrityksen kanssa käynnistetään vaikuttamiskeskustelu. Rinnalla seurataan myös toimialoja, joilla ei haluta olla mukana.

”Rahastosijoituksissa yhdellä osuudenomistajalla ei ole kovin suurta mahdollisuutta vaikuttaa rahaston sijoituskohteisiin. Käymme kuitenkin paljon keskusteluja rahastoyhtiöiden kanssa ja pyrimme löytämään yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiit tekemään töitä samojen asioiden eteen kuin Kirkon eläkerahasto.”

Kaikki KERin varainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

”Tämä tarkoittaa, että he ovat sitoutuneet huomioimaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään.”

Arvojen ja bisneksen liitto

Vastuullisuus ei ole pelkästään arvokysymys – sillä pyritään ennen kaikkea riskinhallintaan ja hyvään pitkän aikavälin tuottoon. KERin lupaus ja vastuu eläkkeiden maksamisesta on samanlainen kuin millä tahansa eläkeyhtiöllä, joten myös tuottotavoitteiden on oltava linjassa muiden eläketoimijoiden kanssa.

”Uskomme, että yritykset, jotka hoitavat asiansa hyvin kaikilla ESG:n osa-alueilla, ovat myös kestäviä yrityksiä. Tämä puolestaan heijastuu niiden tuottopotentiaaliin. Vastuullisesti toimivat rahastot ovat nekin osoittautuneet vähintään yhtä hyviksi kuin verrokkiryhmän muut rahastot.”

Ensimmäisen vaikuttavuussijoituksensa KER teki vuonna 2014 ja toisen vuonna 2016. Kyse on mikrolainasijoituksista, joiden avulla erityisesti kehittyvien maiden naisilla on mahdollisuus aloittaa pienimuotoinen liiketoiminta, elättää perheensä ja kustantaa lastensa koulunkäynti.

Vaikka yksittäiset summat ovat pieniä, niiden vaikutus ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämään on merkittävä.

”Näillä kahdella rahastolla on epäsuorasti melkein kymmenen miljoonaa laina-asiakasta neljänkymmenen eri mikrorahoituslaitoksen kautta. Hieman yli prosentti KERin sijoitussalkusta kohdistuu nyt mikrolainasijoituksiin. Niiden avulla voimme samanaikaisesti sekä tehdä hyvää että saavuttaa tuottotavoitteemme.”

Isojen sijoittajien iso vastuu

Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulun rehtorina toiminut laskentatoimen professori Lars Hassel tuntee vaikuttamissijoittamisen kuin omat taskunsa. Hän johti vuosina 2006–2012 Mistran – Ruotsissa toimivan Ympäristöstrategian tutkimussäätiön – rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena olivat kestävät investoinnit erityisesti institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta. Tällä hetkellä Hasselin tutkimuksen kohteena ovat suurten sijoittajien vaikutusmahdollisuudet yritysten ympäristöprofiiliin sekä ihmisoikeus- ja omistajaohjausasioihin.

Palkkiojärjestelmissä parantamisen varaa

Mistran rahoittama tutkimus oli maailmanlaajuisestikin uraauurtava. Se herätti etenkin eläkeyhtiöiden kiinnostuksen, ja hyvästä syystä: eläkeyhtiöiden jos keiden on syytä miettiä sijoituksiaan pitkällä aikavälillä.

Suurilla sijoittajilla on kokoisensa vastuu – ja myös paljon valtaa. Niiden valinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia asioita ja arvoja yritysmaailmassa painotetaan.

”Esimerkiksi norjalainen Utlandsfondet on valinnut parhaat kestävän kehityksen toimijat ja sijoittanut näihin. Ensi vuoden painopisteekseen se on ilmoittanut sijoituskohteidensa palkkausjärjestelmät”, Hassel toteaa.

Tuottoperusteisuus ja kvartaaliajattelu ovat johtaneet palkkiojärjestelmien lyhytjänteisyyteen niin yritys- kuin rahoitusmaailmassakin.

”Kestävät investointiratkaisut edellyttävät ekologisesti positiivista jalanjälkeä. Tähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Niin kauan kuin sijoittaminen on nykyisenlaista lyhyen aikavälin toimintaa, on vaikea kuvitella, miten rahoitusmarkkinat voisivat olla aidosti kestävällä pohjalla.”

Painetta monesta suunnasta

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemat ovat saaneet jalansijaa paitsi kriisien, myös yhteiskunnallisten muutosten myötä.

”Yritysmaailmassa on mukana yhä enemmän naisia. He ovat usein sosiaalisesti suuntautuneempia, minkä ansiosta yritysten halu ottaa näitä asioita huomioon on lisääntynyt.”

Investoijia Hassel kuvaa entistä valveutuneemmiksi. Kansainväliset järjestöt ovat luoneet pohjaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteutumiselle, ja vastuullisuus on integroitu yritysten ja sijoittajien koko toimintaan erilaisin sopimuksin. Myös asiakkaat ja nuoret ammattilaiset edellyttävät yhteistyökumppaneiltaan ja työnantajiltaan yhä vastuullisempaa toimintaa.

”Se, miten kestävällä pohjalla toiminta on, vaihtelee toimialoittain. Korkeiden päästöjen toimialoilla muutos on käynnistetty lainsäädännöllä, mutta kehitys on yleisestikin ottaen suhteellisen positiivista.”

Priimusten löytäminen haastavaa

Vastuullinen sijoittaminen on tullut koko ajan helpommaksi – etenkin, jos sijoittaja tyytyy tiettyjen toimialojen poissulkemiseen sekä pahimpien epäkohtien korjaamiseen. Kestävän kehityksen priimusten löytäminen on piensijoittajalle jo huomattavasti hankalampaa.

”Oblikaatiomarkkinoiden vihreät bondit hakevat tämän tyyppisiä sijoituskohteita. Määrittely on vielä kesken, mutta tavoite on selvä.”

Kehittyvien maiden yksittäisille ihmisille myönnettävät mikro- eli pienlainat ovat yksi esimerkki kestävistä investoinneista. Myös energia-alalta löytyy kiinnostavia kohteita: fossiilisten luonnonvarojen käytöstä ollaan siirtymässä yhä enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin.

Vastuullisissa ja vaikuttamisinvestoinneissa pätevät samat lainalaisuudet kuin muussa sijoittamisessa. Vastuulliset yritykset tapaavat kuitenkin olla vakaalla pohjalla ja siksi hyviä pitkän tähtäimen kohteita.

”Jos vastuullisuus tai kestävä kehitys on sisäistetty ja integroitu yrityksen strategiaan, yrityksen rahoituskulut ovat tutkitusti alhaisempia, markkina-arvo parempi ja kiinnostus sijoittajien kannalta suurempi. Tuoteprofiilien uudistuminen lupailee puolestaan pitkän aikavälin menestystä.”

31.5.2017

Esimerkkejä ESG-kriteereistä

Environment

  • Standardit ja sertifikaatit
  • Ympäristöohjelmat
  • Ilmastonmuutostyöskentely
  • Energiatehokkuus
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Kiertotalous

Social

  • Henkilöstöpolitiikka
  • Ihmisoikeudet
  • Lasten oikeudet
  • Työelämän oikeudet
  • Tuotevastuu
  • Lähiyhteisön huomioiminen

Governance

  • Hallituksen riippumattomuus
  • Hallituksen palkitseminen
  • Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
  • Palkitsemisjärjestelmät
  • Veronmaksu
  • Korruptio- ja lahjontavastainen toiminta
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013