( Yhteiskunta )

Paremman maailman puolesta

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Tommi Tuomi, Roope Permanto ja Suvi Elo
  • Minna Halme muistuttaa, että ympäristöasioista huolehtiminen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta.
  • Ira van der Pals uskoo, että vastuullisuusasioista huolehtivan yrityksen liiketoiminta on muutenkin vakaalla pohjalla.
  • Kestävät investointiratkaisut edellyttävät ekologisesti positiivista jalanjälkeä. Tähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, Lars Hassel sanoo.
Tuottava kohde ei enää riitä: rahat halutaan sijoittaa myös vastuullisesti. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Millaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on? Ja mistä tietää, onko yritysten ja rahastojen toiminta todella niin kirkasotsaista kuin markkinointipuheissa lupaillaan?

Eettisestä sijoittamisesta puhuttaessa keskustelu vilisee termejä: on eettistä, vastuullista ja vaikuttavuussijoittamista. Kaksi ensimmäistä tahtovat mennä etenkin puhekielessä sekaisin, eikä kolmas ole yleiseen kielenkäyttöön edes ehtinyt – sen verran tuoreesta tulokkaasta on kyse.

”Eettinen sijoittaminen lähti aikanaan liikkeelle Yhdysvalloista, paljolti uskonnollisista yhteisöistä ja säätiöistä. Siinä sijoituskohteet valittiin ensisijaisesti arvopohjan mukaan – usein niin, että tietyt toimialat, kuten pornografia sekä tupakka- ja aseteollisuus, suljettiin pois”, toteaa Minna Halme, vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kun ihmisoikeuskysymykset sekä kestävän kehityksen ongelmat – ilmastonmuutos, veden ja luonnonvarojen riittävyys sekä jäteongelmat – alkoivat nousta suuren yleisön tietoisuuteen, kehittyi aiempaa rationaalisemman, systemaattisemman ja laajemman vastuullisen sijoittamisen ajatus.

”Vastuullisessa sijoittamisessa otetaan huomioon ekologiset, sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät tekijät. Eettisestä sijoittamisesta poiketen sillä pyritään tuotto- ja riskiprofiilin parantamiseen.”

Vastuullisten sijoituskohteiden määrä lisääntyy tasaisesti. Tästä pitää huolen koko ajan kasvava kysyntä.

”Olemme tulleet tilanteeseen, jossa vastuullisuus on must. Se pitää ottaa vakavasti, siitä tulee tietää ja tarjolla pitää olla vastuullisia sijoitustuotteita”, Halme kuvailee.

Vastuullisuudesta vaikuttavuuteen

Kolmas, vielä pidemmälle ulottuva askel vastuullisuuden tiellä on niin sanottu vaikuttavuussijoittaminen (impact investing). Vaikuttavuussijoittamisessa sijoitetaan positiivisia asioita tekeviin yrityksiin.

”Sellaisia voivat olla esimerkiksi tuulivoimaan tai aurinkovoimaan liittyvät ratkaisut tai tuotteet ja palvelut, joiden avulla kehittyvien maiden vähävaraisille ihmisille saadaan puhdasta vettä inhimillisellä hinnalla”, Halme listaa.

Vaikuttavuussijoittaminen pyrkii siis saamaan aikaan jotakin yhteiskunnallisesti tai ekologisesti tärkeää unohtamatta taloudellista kannattavuutta. Se suuntautuu usein uusiin, innovatiivisiin yrityksiin, jotka eivät ole pörssissä.

”Suomessa vaikuttavuussijoittaminen on vielä hyvin marginaalinen ilmiö. Yksittäisen piensijoittajan on vaikea päästä käsiksi näihin sijoituskohteisiin. Muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti jo toinen.”

Rahaston kautta vai suoraan?

Vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneella piensijoittajalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Hän voi sijoittaa joko rahastoihin tai suoraan valitsemiinsa yrityksiin.

Yksinkertaisin vaihtoehto on jokin tavallisen tai investointipankin tarjoamista, vastuullisiksi profiloiduista, rahastoista. Halmeen mukaan näiden kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi ilmasto, puhdas vesi tai jokin kehittyvien markkinoiden vastuuteema.

Rahastot ovat sijoittajan kannalta helppo ja vaivaton valinta. Mitalin kääntöpuolella on hallitsemattomuus: salkuissa on usein isoja, globaaleja yrityksiä, joten rahat lennähtävät herkästi maailmalle. Toisekseen sijoitus ei välttämättä ohjaudu edelläkäyvään ja innovatiiviseen toimintaan. Tämän lisäksi ihmisoikeuksien, lähinnä työolosuhteiden, valvonta voi osoittautua haastavaksi.

”Jos sijoittaja on aidosti kiinnostunut kohteidensa vastuullisuudesta, hänen kannattaa hakea tietoa itse ja sijoittaa suoraan. Hyviä tietolähteitä ovat yritysten vuosikertomukset ja nettisivut, yritysvastuuraportit sekä kestävän kehityksen raportit.”

Määrittelyssä on haasteita

Vastuullisuudelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Niin yritykset kuin sijoittajatkin valitsevat strategiaansa sopivat painopisteet oman harkintansa mukaan.

Valintojen avuksi on laadittu useampia kansainvälisiä ja kansallisia kriteeristöjä. YK:lla on omat vastuullisen sijoittamisen periaatteensa (Principles for Responsible Investment, PRI), joihin toimijat voivat sitoutua ja joita ne voivat kertoa noudattavansa. Niin sanottu ESG-kriteeristö taas listaa keskeisiä ympäristöön (Environment), sosiaaliseen vastuuseen (Social) sekä hyvään hallintotapaan (Governance) liittyviä tekijöitä. Lisäksi alueelliset tai maakohtaiset yhdistykset, kuten Suomessa toimiva Finsif, tuottavat ohjeistoja vastuulliselle sijoittamiselle.

Rahastojen arvioimisen ja vertailemisen avuksi on – ehkä hieman yllättäen – tulossa myös Joutsenmerkki. Tähän työkaluun Halme suhtautuu hienoisella varauksella.

”Vaikuttaa siltä, että Ympäristömerkintälautakunnan Joutsenmerkki perustuu pitkälti poissulkulogiikkaan eli `huonojen´ toimialojen karsimiseen. Tämän logiikan heikkous on siinä, että se arvioi ainoastaan lopputuotetta tai palvelua, ei yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Joka tapauksessa se on ensimmäinen viranomaistaustaisen organisaation ´suositus´, jolla pyritään tarjoamaan piensijoittajalle edes jonkinlaista turvaa.”

Viranomaisvalvonta puuttuu

Vastuullisuuden valvontaan liittyvät käytännöt vaihtelevat sijoittajittain.

”Jokainen sijoittava taho päättää, millaisia asioita sijoituskohteiltaan vaatii. Seuranta perustuu paljolti omavalvontaan: viranomaisvalvontaa ei käytännössä ole”, Halme selventää.

Monet salkunhoitajat ulkoistavat sijoituskohteiden valvonnan konsulteille. Konsultit raportoivat, millaiset ympäristötulokset, sosiaalisen vastuullisuuden tulokset ja hallintotapaan liittyvät tulokset potentiaalisilla yrityksillä on, ja salkunhoitajat tekevät ottamis- tai jättämispäätöksesä saamansa tiedon perusteella.

”Piensijoittajan harteille jää joka tapauksessa iso vastuu. Räikeimmät epäkohdat on varmasti eliminoitu, mutta en ainakaan itse luottaisi siihen, että vastuullisena markkinoidun rahaston taso on automaattisesti erityisen korkea.”

Velvollisuudesta valtiksi

Vielä kymmenen vuotta sitten vastuullisuus saatettiin nähdä lisätöitä aiheuttavana pakkopullana. Ääni kellossa on muuttunut, ja vastuullisuudesta tullut merkittävä yrityskuvan rakentaja sekä laadukkaan toiminnan tae.

”Meillä on paljon tutkimusnäyttöä, jonka mukaan vastuullisuus yrityksen toiminnassa indikoi useimmiten hyvää johtamista”, Halme sanoo.

Vastuullisuuden vaikutusta yritysten tulokseen on tutkittu paljon. Meta-analyysien mukaan se näyttäisi olevan keskimäärin positiivinen.

”Mitä pidemmän aikavälin kannattavuudesta puhutaan, sitä todempaa totta tämä on. Ympäristöasioissa ero on todella selvä. Energiankulutuksen ja jätteen vähentäminen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta – samoin se, kun yritys kehittää uusia liiketoimintamalleja havaittuaan esimerkiksi jonkin ympäristöongelman. Sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvän hallintotavan osalta yhteys yrityksen tulokseen ei ole aivan näin suoraviivainen. ”

Kohti taloudellisempia toimintamalleja

Varoittava esimerkki vastuuttoman toiminnan vaikutuksesta yritysmielikuvaan löytyy autoteollisuudesta. Sen maine ja luotettavuus sai vastikään pahan kolauksen Volkswagenista alkaneen päästöhuijausskandaalin myötä.

Vastuullisuuden ja siitä kummunneiden uusien liiketoimintamallien tarjoamista mahdollisuuksista kertoo puolestaan amerikkalaisen Interface Carpetsin tarina. Vuonna 1973 perustettu, globaalisti toimiva yritys valmistaa toimistojen kokolattiamattoja. Ala oli perinteisesti erittäin jäteintensiivinen: kun joku kohta lattiasta kului, koko matto poistettiin ja vietiin kaatopaikalle. Interface Carpets päätti kuitenkin tehdä asiat toisin – ja tuli samalla muuttaneeksi koko alan käytäntöjä.

”Yritys kehitti liiketoimintamallin, jossa vain kulunut kohta poistettiin ja muut kohdat sävytettiin niin, ettei vaihdosta huomannut. Valmistus- ja kierrätyssysteemi mietittiin uudelleen: polttamisen sijaan vanhat matot käytettiin uusien mattojen raaka-aineena.”

Näillä toimenpiteillä yritys pääsi 80 prosentin materiaalisäästöihin. Samalla koko liiketoimintamalli laitettiin uusiksi: mattopalojen sijasta asiakkaalle alettiin myydä kokonaisvaltaista lattiapalvelua. Asiakas maksoi ylläpidosta kerran tai kaksi vuodessa ja tiesi, että lattia pysyi jatkuvasti hyvässä kunnossa.

Kirkon eläkerahasto näyttää mallia

Kirkon eläkerahasto KER on ollut vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä kohta neljännesvuosisadan ajan. Rahasto toimii nimensä mukaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastona. Noin puolentoista miljardin euron sijoitussalkku on toteutettu rahastoilla ja suorilla sijoituksilla.

”Olemme osa kirkkoa, joten sijoitustoiminnan on oltava kestävää. Vastuullisuus on kulkenut mukana päätöksenteossa alusta lähtien, vuodesta 1991 saakka”, sijoitusjohtaja Ira van der Pals sanoo.

Vastuullisuustekijät on integroitu kaikkeen toimintaan strategiasta yksittäisiin sijoituksiin ja niiden seurantaan saakka. Omistukset käydään läpi kahdesti vuodessa ulkopuolisen konsultin kanssa, ja jos niissä todetaan normirikkomuksia, kyseisten yrityksen kanssa käynnistetään vaikuttamiskeskustelu. Rinnalla seurataan myös toimialoja, joilla ei haluta olla mukana.

”Rahastosijoituksissa yhdellä osuudenomistajalla ei ole kovin suurta mahdollisuutta vaikuttaa rahaston sijoituskohteisiin. Käymme kuitenkin paljon keskusteluja rahastoyhtiöiden kanssa ja pyrimme löytämään yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiit tekemään töitä samojen asioiden eteen kuin Kirkon eläkerahasto.”

Kaikki KERin varainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

”Tämä tarkoittaa, että he ovat sitoutuneet huomioimaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään.”

Arvojen ja bisneksen liitto

Vastuullisuus ei ole pelkästään arvokysymys – sillä pyritään ennen kaikkea riskinhallintaan ja hyvään pitkän aikavälin tuottoon. KERin lupaus ja vastuu eläkkeiden maksamisesta on samanlainen kuin millä tahansa eläkeyhtiöllä, joten myös tuottotavoitteiden on oltava linjassa muiden eläketoimijoiden kanssa.

”Uskomme, että yritykset, jotka hoitavat asiansa hyvin kaikilla ESG:n osa-alueilla, ovat myös kestäviä yrityksiä. Tämä puolestaan heijastuu niiden tuottopotentiaaliin. Vastuullisesti toimivat rahastot ovat nekin osoittautuneet vähintään yhtä hyviksi kuin verrokkiryhmän muut rahastot.”

Ensimmäisen vaikuttavuussijoituksensa KER teki vuonna 2014 ja toisen vuonna 2016. Kyse on mikrolainasijoituksista, joiden avulla erityisesti kehittyvien maiden naisilla on mahdollisuus aloittaa pienimuotoinen liiketoiminta, elättää perheensä ja kustantaa lastensa koulunkäynti.

Vaikka yksittäiset summat ovat pieniä, niiden vaikutus ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämään on merkittävä.

”Näillä kahdella rahastolla on epäsuorasti melkein kymmenen miljoonaa laina-asiakasta neljänkymmenen eri mikrorahoituslaitoksen kautta. Hieman yli prosentti KERin sijoitussalkusta kohdistuu nyt mikrolainasijoituksiin. Niiden avulla voimme samanaikaisesti sekä tehdä hyvää että saavuttaa tuottotavoitteemme.”

Isojen sijoittajien iso vastuu

Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulun rehtorina toiminut laskentatoimen professori Lars Hassel tuntee vaikuttamissijoittamisen kuin omat taskunsa. Hän johti vuosina 2006–2012 Mistran – Ruotsissa toimivan Ympäristöstrategian tutkimussäätiön – rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena olivat kestävät investoinnit erityisesti institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta. Tällä hetkellä Hasselin tutkimuksen kohteena ovat suurten sijoittajien vaikutusmahdollisuudet yritysten ympäristöprofiiliin sekä ihmisoikeus- ja omistajaohjausasioihin.

Palkkiojärjestelmissä parantamisen varaa

Mistran rahoittama tutkimus oli maailmanlaajuisestikin uraauurtava. Se herätti etenkin eläkeyhtiöiden kiinnostuksen, ja hyvästä syystä: eläkeyhtiöiden jos keiden on syytä miettiä sijoituksiaan pitkällä aikavälillä.

Suurilla sijoittajilla on kokoisensa vastuu – ja myös paljon valtaa. Niiden valinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia asioita ja arvoja yritysmaailmassa painotetaan.

”Esimerkiksi norjalainen Utlandsfondet on valinnut parhaat kestävän kehityksen toimijat ja sijoittanut näihin. Ensi vuoden painopisteekseen se on ilmoittanut sijoituskohteidensa palkkausjärjestelmät”, Hassel toteaa.

Tuottoperusteisuus ja kvartaaliajattelu ovat johtaneet palkkiojärjestelmien lyhytjänteisyyteen niin yritys- kuin rahoitusmaailmassakin.

”Kestävät investointiratkaisut edellyttävät ekologisesti positiivista jalanjälkeä. Tähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Niin kauan kuin sijoittaminen on nykyisenlaista lyhyen aikavälin toimintaa, on vaikea kuvitella, miten rahoitusmarkkinat voisivat olla aidosti kestävällä pohjalla.”

Painetta monesta suunnasta

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemat ovat saaneet jalansijaa paitsi kriisien, myös yhteiskunnallisten muutosten myötä.

”Yritysmaailmassa on mukana yhä enemmän naisia. He ovat usein sosiaalisesti suuntautuneempia, minkä ansiosta yritysten halu ottaa näitä asioita huomioon on lisääntynyt.”

Investoijia Hassel kuvaa entistä valveutuneemmiksi. Kansainväliset järjestöt ovat luoneet pohjaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteutumiselle, ja vastuullisuus on integroitu yritysten ja sijoittajien koko toimintaan erilaisin sopimuksin. Myös asiakkaat ja nuoret ammattilaiset edellyttävät yhteistyökumppaneiltaan ja työnantajiltaan yhä vastuullisempaa toimintaa.

”Se, miten kestävällä pohjalla toiminta on, vaihtelee toimialoittain. Korkeiden päästöjen toimialoilla muutos on käynnistetty lainsäädännöllä, mutta kehitys on yleisestikin ottaen suhteellisen positiivista.”

Priimusten löytäminen haastavaa

Vastuullinen sijoittaminen on tullut koko ajan helpommaksi – etenkin, jos sijoittaja tyytyy tiettyjen toimialojen poissulkemiseen sekä pahimpien epäkohtien korjaamiseen. Kestävän kehityksen priimusten löytäminen on piensijoittajalle jo huomattavasti hankalampaa.

”Oblikaatiomarkkinoiden vihreät bondit hakevat tämän tyyppisiä sijoituskohteita. Määrittely on vielä kesken, mutta tavoite on selvä.”

Kehittyvien maiden yksittäisille ihmisille myönnettävät mikro- eli pienlainat ovat yksi esimerkki kestävistä investoinneista. Myös energia-alalta löytyy kiinnostavia kohteita: fossiilisten luonnonvarojen käytöstä ollaan siirtymässä yhä enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin.

Vastuullisissa ja vaikuttamisinvestoinneissa pätevät samat lainalaisuudet kuin muussa sijoittamisessa. Vastuulliset yritykset tapaavat kuitenkin olla vakaalla pohjalla ja siksi hyviä pitkän tähtäimen kohteita.

”Jos vastuullisuus tai kestävä kehitys on sisäistetty ja integroitu yrityksen strategiaan, yrityksen rahoituskulut ovat tutkitusti alhaisempia, markkina-arvo parempi ja kiinnostus sijoittajien kannalta suurempi. Tuoteprofiilien uudistuminen lupailee puolestaan pitkän aikavälin menestystä.”

31.5.2017

Esimerkkejä ESG-kriteereistä

Environment

  • Standardit ja sertifikaatit
  • Ympäristöohjelmat
  • Ilmastonmuutostyöskentely
  • Energiatehokkuus
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Kiertotalous

Social

  • Henkilöstöpolitiikka
  • Ihmisoikeudet
  • Lasten oikeudet
  • Työelämän oikeudet
  • Tuotevastuu
  • Lähiyhteisön huomioiminen

Governance

  • Hallituksen riippumattomuus
  • Hallituksen palkitseminen
  • Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
  • Palkitsemisjärjestelmät
  • Veronmaksu
  • Korruptio- ja lahjontavastainen toiminta
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013