( Kansainvälisyys )

Piilaakson kimaltavan pinnan alla

Teksti Mikko Huotari
Kuvat David Butow / MVPhotos
  • Kaisa Pyhälä on asunut ja tehnyt töitä San Franciscossa nyt kuusi vuotta. Tuore työpaikka on softajätti Atlassianilla.
  • San Francisco ja etenkin Bay Area on arvomaailmaltaan liberaali ja edistyksellinen. Kaisa Pyhälän mukaan presidentti Trumpin hallintokauden linjaukset eivät vielä juurikaan näy arjessa. Tilanne voi silti muuttua, jos työviisumien saantia alueelle tiukennetaan.
Kaisa Pyhälä teki San Fransiscossa sen, mihin harva rohkenee: sanoi ei Facebookin työtarjoukselle.

Viime syksynä 33-vuotias Kaisa Pyhälä, KTM, joutui tekemään vaikean valinnan. San Franciscossa asuva Pyhälä oli kuluneen vuoden aikana hakenut töitä eri firmoista, ja loppuvuodesta työtarjouksia tuli kaksin kappalein: toinen Facebookilta, toinen softafirma Atlassianilta. Pyhälä mietti pitkään, listasi plussia ja miinuksia. Lopulta hän päätti antaa pakit Facebookille.

”Kun ilmoitin, etten tule heille töihin, niin olivathan he vähän kummastuneita. Ei Facebookille varmaan kovin moni sano ei.”

Pyhälän työnimike on nyt Senior Program Manager ja työpaikka Atlassian, joka työllistää maailmanlaajuisesti noin 3 000 henkeä. San Franciscossa heitä työskentelee noin 400.

”Meidän suurin ja tunnetuin tuotteemme on Jira, joka on tiketöintijärjestelmä.”

Jira-ohjelmiston tehtävänhallinnan avulla on tarkoitus varmistaa, että osatehtävät tulevat suoritetuksi ja projektin status on helposti kommunikoitavissa.

”Olen tehnyt aikaisemminkin isoja softaprojekteja. Pidän huolta, että oikeat ihmiset ovat mukana oikeaan aikaan, tiimi keskittyy oikeisiin asioihin ja asiat tapahtuvat silloin, kun niiden pitää tapahtua”, Pyhälä selittää.

Hän sanoo olevansa yritystason lapsenvahti ja naurahtaa päälle.

Pyhälä on lujasti kiinni San Franciscossa: siellä ovat paitsi työ, myös koti ja aviomies, jonka kanssa Pyhälä meni naimisiin 2016 ja sai viime vuonna green cardin eli pysyvän oleskeluluvan Yhdysvalloissa.

Töissä hengaillaan

Kuusi vuotta Piilaaksossa ovat opettaneet paljon paikallisesta työkulttuurissa. Miten suomalainen on siihen sopeutunut?

Pyhälä ei ole huomannut suurta eroa suomalaisessa ja yhdysvaltalaisessa tavassa tehdä töitä.

”En ole tehnyt keskimäärin sen pidempää työviikkoa kuin Suomessa. Tietenkin välillä täytyy puristaa enemmän, kun on tulossa esimerkiksi jokin julkistus, mutta vuoden keskiarvo on varmaan 40 tuntia viikossa. Nämä näkemykset toki liittyvät vain kokemuksiin San Franciscossa ja Piilaaksossa”, Pyhälä pohtii.

Hänen mukaansa Piilaakson työelämässä on paljon hengailukulttuuria, joka Suomesta puuttuu. Työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan kaikissa työpaikoissa. Myös Atlassianin konttorilla on pingispöytiä ja muita viihdykkeitä.

”Ihmiset viettävät paljon vapaa-aikaa töissä, mikä on minulle vähän vierasta”, Pyhälä sanoo.

Työyhteisöt ovat tärkeitä etenkin nuorien työntekijöiden elämässä. Moni on kotoisin kaukaa toisesta osavaltiosta, käynyt ehkä yliopistoa jossain toisessa kaupungissa ja tullut kolmanteen paikkaan töihin.

”Työkavereista tulee ensimmäinen kaveriporukka.”

Pyhälä murtaa muitakin Piilaaksoon liittyviä myyttejä.

”Tiedän, että tämä on vähän provosoivaa, mutta jenkit ovat aika huonoja tekemään töitä. Työ ei ole kovin organisoitunutta ja tehokasta.”

Pyhälän mukaan Suomessa hommat hoidetaan yleensä jouhevammin.

”Jos jokin asia sovitaan, niin se tehdään, eikä siitä tarvitse muistuttaa kuutta kertaa. Omat kokemukseni ovat toki värittyneitä, koska olen ollut työyhteisöissä sellaisessa asemassa, että vastuullani on organisointi ja aikatauluissa pysyminen.”

Trumpin skandaalit hämmästyttävät

Kalifornia on demokraattien valtakuntaa. Etenkin Bay Area eli San Franciscon lahden ympäristö on arvomaailmaltaan erittäin liberaali. Bay Arean asukkaista alle 20 prosenttia äänesti vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi Donald Trumpia. Pyhälä sanoo tuntevansa vain yhden henkilön, joka äänesti Trumpia.

Yhdysvallat on erittäin jakautunut sekä poliittisesti että sosioekonomisesti.

”Bay Arealla ihmiset ovat hyvin edistyksellisiä ja kannattavat tasa-arvoa. Täällä myös otetaan kantaa yhteiskunnan ongelmiin”, Pyhälä sanoo.

Trump ei ole ainakaan vielä onnistunut turmelemaan hyväosaisten demokraattien onnelaa. Presidentin aiheuttamat skandaalit hämmästyttävät päivittäin, mutta arjessa sen vaikutukset ovat vielä vähäisiä.

”Sitten jos aletaan tiukentaa työviisumien linjanvetoja, niin se alkaa näkyä täällä”, Pyhälä sanoo.

Jos isot yritykset eivät voi tuoda pätevää työvoimaa ulkomailta, politiikan seuraukset alkavat vaikuttaa yrityksien tuloksentekokuntoon. Trumpin viime vuonna määräämä maahantulokielto koskee kahdeksaa maata, jotka ovat Venezuela, Tsad, Somalia, Jemen, Libya, Syyria, Iran ja Pohjois-Korea. Maista kuusi on muslimienemmistöisiä.

”Toistaiseksi on vielä ajateltu, että jos olet korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen, niin tervetuloa vain. On valitettavaa, että tästä kärsivät matalasti koulutetut ja heikkotuloiset ihmiset”, Pyhälä pohtii.

Vaikka Trump ei ole ottanut käyttöön vielä radikaaleja maahantulokieltoja, nykyinen politiikka näkyy muun muassa työviisumien ja green cardien käsittelyajoissa. Trumpin hallinto siirsi maahanmuuttoviraston väkeä siten, että maahantulijoiden hakemusten käsittelijöitä vähennettiin ja keskityttiin entistä enemmän siihen, että muualta tullutta väkeä saadaan passitettua pois.

”Nyt kun on enemmän maahanmuuttajien hakemuksia ja vähemmän virkamiehiä, niin viisumien hakuajat ovat pidentyneet. Minulla on yhdysvaltalainen aviomies ja siksi green cardin pitäisi olla läpihuutojuttu, mutta senkin käsittelyssä kesti yhdeksän kuukautta”, Pyhälä kertoo.

Yhdysvalloissa uutisointi on poliittisesti värittynyttä, minkä vuoksi Pyhälä kertoo lukevansa nykyisen kotimaansa uutiset edelleen Helsingin Sanomista.

”Se tuntuu puolueettomalta medialta.”

Jalka oven väliin

Atlassian on Pyhälän neljäs työpaikka Yhdysvalloissa: yrityksen b2b-bisnes kiinnosti häntä Facebookin b2c-maailmaa enemmän. Myös työmatka vaikutti, sillä nyt Pyhälä pääsee työpaikalle 10–15 minuutissa.

Lyhyttä työmatkaa on syytä San Fransiscon kaltaisessa suurkaupungissa arvostaa. Esimerkiksi Facebookin konttori sijaitsee Piilaakson Menglo Parkissa. Monien muiden teknologiajättien tavoin Facebook järjestää työntekijöilleen omat bussikuljetukset kaupungin ja konttorin välille. Työmatkoihin kuluu monella päivittäin kaksi–kolme tuntia.

Pyhälä on kiitollinen ensimmäiselle yhdysvaltalaiselle työnantajalleen, joka otti riskin palkatessaan työntekijän toiselta puolelta maailmaa.

”Olin silloin jo pidempään miettinyt, että haluan lähteä ulkomaille töihin. En ollut kuitenkaan miettinyt Yhdysvaltoja, koska tänne on aika vaikea tulla”, Pyhälä kertoo.

”Kun selvittelin asioita, löysin pienen firman, joka tarvitsi osaamistani ja oli valmis sponsoroimaan minulle työviisumin. En silti tuolloin ajatellut, että muuttaisin tänne välttämättä pysyvästi.”

Kallista kaupunkikulttuuria

Bay Arean kansallisharrastus on vaeltaminen. San Fraciscon läheisyydessä on paljon upeaa luontoa ja maisemia. Alueella sijaitsee rantoja ja meri, parin tunnin matkan päässä on vuoristoa ja kansallispuistoja.

”Täällä naureskellaan, että kaikki ovat ulkoilmaihmisiä, ja niin olemme mekin. Välillä viikonloppuisin tehdään telttaretkiä”, Pyhälä kertoo vapaa-ajastaan.

”Viikoittaiseen arkeen kuuluu crossfit, joka sekin on stereotyyppinen piilaaksoharrastus.”

Pyhälä kertoo olevansa yllättynyt siitä, kuinka helppoa San Franciscoon on tulla asumaan.

”Melkein kaikki ovat jostain muualta kotoisin. San Franciscon ehdottomia plussia on monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.”

San Francisco on New Yorkin ohella yksi harvoista kaupungeista Yhdysvalloissa, jossa eurooppalaiset ovat kuin kotonaan. Kaupunkikulttuuri ja poliittinen ilmapiiri ovat tutun oloisia. San Franciscon hintataso tosin välillä huimaa päätä.

”Aina, kun käyn Suomessa, ihastelen, kun kaikki on puoli-ilmaista. Täällä on hyvät palkat, mutta vastapainoksi elinkustannukset ovat korkeat. Täällä tarvitsee ainakin kaksinkertaisen palkan Suomen palkkoihin verrattuna, jos haluaa, että elintaso pysyy samana kuin Suomessa.”

12.4.2018

Kaisa Pyhälä

  • Syntynyt: 1984
  • Koulutus: KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu, valmistunut 2008.
  • Nykyinen tehtävä: Senior Program Manager, Atlassian.
  • Plussat: Yritys välittää ja huolehtii työntekijöistään, hyvä työilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet (matala hierarkia), work/life-balance.
  • Miinukset: Jatkuvasti siirtyvät deadlinet sekä työkaverit jotka valittavat, kuinka heidän ilmainen lounaansa ei ollut tarpeeksi hyvä.
  • Harrastukset: Crossfit, jooga, Kalifornian luonnosta nauttiminen ja San Franciscon ravintolat.
  • Perhe: Aviomies Eric, kissa.
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013