( Kansainvälisyys )

Puolan luotsi

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Slawomir Seidler / East News / MVphotos
  • Tuomas Asunmaa asettui Puolaan 2008. Hän opastaa suomalaisyrityksiä pääsemään Puolan markkinoille.
Vaikka Puolan nykyjohto on arvaamaton, maan talouskasvu voi olla pitkällä aikavälillä Euroopan nopeinta. Tässä aallokossa Tuomas Asunmaa luotsaa suomalaisyrityksiä Puolan markkinoille.

Puolan poliittinen tilanne on farssin ja tragedian väliltä, kuvailee KTM Tuomas Asunmaa. Hän pyörittää Poznańissa firmaansa Spondeota, joka auttaa suomalaisia yrityksiä Puolan markkinoille.

”Olen joutunut poistamaan yrityksemme teksteistä lauseen, jossa sanotaan, että maassa on poliittisesti stabiili ympäristö”, Asunmaa huokaisee.

Kun konservatiivinen, populistinen ja euroskeptinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) tuli valtaan syksyllä vuonna 2015, Puolan poliittinen ilmapiiri muuttui dramaattisesti. Aiemmin valtaa piti hyvin eurooppalainen keskusta-oikeistolainen Kansalaisfoorumi (PO), jota johti vuosina 2007–2014 nykyinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

”Nyt Tuskia jahdataan koko ajan”, Asunmaa kertoo.

Kun puolalainen Tusk valittiin jatkamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, hänen ehdokkuuttaan kannattivat kaikki muut jäsenvaltiot paitsi Puola. Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowski julisti, että valintaprosessissa on tapahtunut huijaus, mutta perui sittemmin syytöksensä.

Populistit vallankahvassa

Puolan populistien kannatus kumpuaa vastakkainasettelusta, joka syntyi Tuskin pääministeriaikana. Vastakkain ovat konservatiivit ja liberaalit sekä maaseutu ja kaupunki.

”Maahanmuutolla peloteltiin, ja PiS sai ääniä myös sillä, että se ei haluaisi suostua EU:n vaatimuksiin”, Asunmaa pohtii.

Laki ja oikeus -puolue sai vaaleissa noin 38 prosentin kannatuksen, mikä Puolan vaalijärjestelmän mukaan riitti enemmistöön parlamentissa.

”Tilannetta ei auta se, että oppositio on hajallaan”, Asunmaa sanoo.

Oudon lisämausteen jo entisestään erikoiseen poliittiseen tilanteeseen tuovat juorut ja menneet tragediat. Vuodenvaihteessa kohua herätti liberaalipuolue Nowoczesnan johtajan ja rivikansanedustajan salasuhteen paljastuminen.

Lisäksi päivänpolitiikkaan on taas noussut vuonna 2010 tapahtunut Smolenskin lento-onnettomuus. Puolan presidentti ja useita korkea-arvoisia puolalaisviranomaisia kuoli, kun Tupolev Tu-154M -kone syöksyi maahan Venäjällä.

Onnettomuudesta on jo yli seitsemän vuotta, mutta Laki ja oikeus on nostanut asian uudelleen esille. Puolueen mielestä kyseessä on terroriteko, ja vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, sormi osoittaa Venäjälle. Kyseessä on kansallinen tragedia, jolle pitää saada syyllinen.

Nopeimmin kasvava talous

Vaikka Puolan nykyjohto on toimissaan hyvin räikeä ja jopa uhmaa eurooppalaista oikeusvaltioperiaatetta, niin Asunmaa huomauttaa, että bisnesympäristö on säilynyt edelleen hyvänä.

”Valtaapitävillä on paljon keskinäisiä riitoja, mutta ne ovat pääasiassa poliittisia, eivätkä suoraan liity bisnesympäristöön. Vaikka hallitus on populistinen ja EU-vastainen, se haluaa kuitenkin talouskasvua ja ymmärtävät sen arvon.”

Muutamat lakiuudistukset ovat kuitenkin vaikuttaneet talouteen. Parlamentin hyväksymä minimipalkan korotus oli suuri. Myös 120 euron lapsilisä, joka annetaan toisesta lapsesta eteenpäin, on vaikuttanut talouteen. Naisia on jäänyt pois työelämästä, koska aiemmin Puolassa ei ollut vastaavanlaista lapsilisää.

”Hallituksen toimet ovat iskeneet jonkin verran vähittäiskauppaan, mutta esimerkiksi tehdasteollisuuteen niillä ei ole ollut paljon vaikutusta.”

Asunmaa ei ole kovin huolissaan siitä, etteikö Puola kiinnostaisi muualta tulevia yrityksiä tai sijoittajia.

”Puolan kotimarkkina on kuitenkin vahva, ja maassa on 38 miljoonaa asukasta. Se tekee Puolasta itäisen Keski-Euroopan veturin.”

Luottoluokitusyhtiö Moody’s nosti Puolan kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 3,2 prosenttiin. Zlotyn kurssi suhteessa euroon on vahvistunut viime vuoden puolelta asti. Työttömyys on laskenut 7,7 prosenttiin. Palkat ovat nousseet, mikä on nostanut kuluttajien ostovoimaa.

Myös pitkällä aikavälillä näkymät ovat positiiviset. Konsulttijätti PwC:n tuoreen arvion mukaan Puola voi olla Euroopan nopeimmin kasvava talous vuoteen 2050 mennessä.

”Poliittista epävakautta on muissakin maissa, jotka kilpailevat Puolan kanssa investoinneista. Lisäksi Puolassa ei ole juurikaan korruptiota”, Asunmaa huomauttaa.

Vodkaa porontaljoilla

Tuomas Asunmaan suhde Puolaan alkoi vuonna 2005. Kansantalouden opintojensa loppuvaiheessa hän hakeutui harjoittelijaksi Hewlett-Packardille Wroclawin kaupunkiin.

Kun hän oli ollut puoli vuotta harjoittelijana, kollega kysyi, tykkääkö Asunmaa bilettää. Asunmaa vastasi, että kyllä jonkin verran. Nainen kysyi, josko Asunmaa alkaisi promotoida Finlandia Vodkaa Puolassa.

”Ei tarvitse tehdä muuta kuin olla suomalainen”, kollega kertoi.

Niinpä Asunmaa päätyi kiertueelle markkinoimaan Finlandia Vodkaa.

”Kiertue rakentui sille idealle, että baareissa on aito suomalainen, joka kiertää pöydästä pöytään opettamassa suomea puolalaisille juhlijoille”, Asunmaa kuvailee.

”Poseerattiin valokuvissa porontaljoilla ja karvalakit päässä.”

Kun kiertue tuli Poznańiin, Asunmaa tapasi tulevan vaimonsa. Lopullisesti Asunmaa asettui Puolaan vuonna 2008. Spondeon hän perusti vuonna 2014.

Ei enää ilmaisia neuvoja

Spondeo syntyi luontaisen kysynnän kautta. Puolassa ei ollut vastaavanlaisia firmoja, ja kun vienninedistämistä harjoittavalta Finprolta lopetettiin laskutettavat neuvontapalvelut, Asunmaan eteen avautuivat houkuttelevat markkinat.

Asunmaa oli luonut Puolan-vuosina hyvät verkostot moniin eri toimijoihin.

”Koin, että olin jakanut jo ihan riittävästi ilmaisia neuvoja. Ajattelin, että tästä voisi saada työn itselleen.”

Nelihenkinen Spondeo auttaa siis suomalaisia firmoja Puolan markkinoille, ja jonkin verran myös päinvastoin. Päätyö on projekteissa, jotka liittyvät liiketoiminnan käynnistämiseen.

”Me etsimme tietoa markkinoista. Markkina-analyyseillä selvitämme, miten jokin tuote tai palvelu voisi toimia”, Asunmaa selittää.

”Olemme myös avustaneet tehtaan perustamisessa, organisaation rakentamisessa ja yrityskaupoissa.”

Suurien toimeksiantojen lisäksi Spondeo tekee myös rekrytointeja, eli hankkii suomalaisille yrityksille toimihenkilöitä Puolassa ja jonkin verran myös puolalaisia töihin Suomeen.

Aamulla Suomen telkkaria

Nyt Asunmaalla on Poznańissa firma, vaimo ja kohta kaksi vuotta täyttävä tytär.

”Elinkautisella kai täällä ollaan”, Asunmaa naurahtaa, mutta kertoo seuraavansa tarkoin Suomen mediaa jo työnsäkin vuoksi.

”Seitsemältä keitellään tytttären kanssa puuro ja katsellaan yhdessä Suomen aamu-tv:tä.”

Lapsiperheen elämä Puolassa on monella tapaa samanlaista kuin Suomessa. Poznań on yksi Puolan suurista kaupungeista ja palvelut toimivat hyvin. Puolan infrastruktuuri on kehittynyt hyvälle tasolle muun muassa EU-rahoituksen ansiosta.

”Julkinen sektori toimii, mutta vaatii välillä hermoja ja ravaamista eri luukuilla.”

Joillakin yhteiskunnan alueilla, kuten terveyspuolella, on edelleen paljon paperinpyörittämistä. Kattavat sähköiset arkistot puuttuvat.

”Monissa asioissa Puola on paljon länsimaisempi kuin Suomi”, Asunmaa vertaa

”Ja Keski-Eurooppaan täältä pääsee parissa tunnissa.”

31.5.2017

Tuomas Asunmaa

  • KTM, kotoisin Oulusta

  • Ikä: 37

  • Asuinpaikka: Poznań

  • Perhe: vaimo ja pian kaksivuotias tyttö

  • Harrastukset: matkustaminen, lukeminen, sijoittaminen, urheilu

Yrittäjäystävällinen Puola

”Puola on yrittäjäystävällinen maa. Täällä on paljon pienyrittäjiä, muun muassa kolme miljoonaa yhden henkilön yritystä”, Tuomas Asunmaa toteaa.

Lainsäädäntö tai verokohtelu eivät nouse yrittämisen esteiksi, eikä byrokratiakaan ole Asunmaan mielestä tuntunut kohtuuttomalta.

”Joskus joutuu vielä hakemaan erilaisia leimoja papereihin, mutta pääosin kaikki kehittyy hyvään suuntaan.”

Työkulttuuri on samantapaista kuin Suomessa, vaikka erojakin on. Asunmaan mukaan on tavallista, että paikalliset kokeilevat herkästi kepillä jäätä eli sitä, kuinka kauan toisen pinna kestää.

”Siksi ajoittain pitää olla valmis olla tiukkana”, Asunmaa kertoo. Hän korostaa, että Puolassa toimiessa luottamukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

”Usein puolalainen ei luota vastapuoleen, mikä saattaa näkyä entä jos -ajattelemisena. Luottamuksen puute heijastuu myös sopimuksiin, jotka saattavat olla monimutkaisia ja tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeita. Kerran työstimme vuokrasopimusta, jossa oli 185 sivua, eli sivu per neliö. Se oli jopa lakimiehemme mielestä järjetöntä touhua.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Itsejohtaminen vuonna 2017 – ilmiö ja ajattelutapa

OP-ryhmän henkilöstöjohtajan ja johtokunnan jäsenen Outi Taivaisen mukaan hierarkia vähenee tulevaisuuden organisaatioissa. Suomen paras ja Euroopan toiseksi paras työpaikka GoFore ei johda työntekijöitään keskijohdon uupuessa kokonaan ja painottaa työntekijöiden itseohjautuvuutta. Megatrendit kuten etätyö, joustava työaika ja työelämän kasvava projektiluonteisuus vievät meitä yhä kauemmaksi perinteisistä esimiehistä ja työnjohtajista. Itsejohtaminen on nyt. Mutta miten saamme sen toimimaan? Kerron sinulle!

Itsejohtamisen polkuni

Toimin vuoden 2016 Slushissa yhtenä kolmestakymmenestä vapaaehtoisesta tiiminjohtajasta. Vastasin tapahtumainfon organisoinnista ja siten 140 vapaaehtoisesta. Tehtävässäni hämmästyin työnteon vapaudesta, jonka organisaatiolta sain. Yleisin esimieheni antama vastaus kysymykseen: ”Miten minun tulisi tämä tehdä?” oli ”Saat itse päättää!” Aluksi turhauttavaa, mutta lopulta syvällisesti palkitsevaa.

Projektin päätyttyä tein kandidaatin tutkielmani johtamisen opintosuunnassa. Muistelin kokemaani autonomiaa Slushissa ja päätin aiheeksi selvittää: miten tämä koettu autonomia voisi hyödyttää muitakin kuin minua.

Ohjaajan avulla päädyin jo olemassa olevan itsejohtamisen käsitteistön äärelle. Itsejohtaminen voidaan nähdä johtamisen kirjallisuudessa vaihtoehtona hierarkialle: perinteiset johtajan tehtävän kuten tavoitteiden asettaminen ja palkitseminen siirtyvät työntekijälle itselleen. Johtamisesta tulee henkilökysymyksen sijaan funktio. Sillä voidaan saavuttaa työn parempi teho, koettu mielekkyys sekä kasvanut merkityksellisyyden ja omistajuuden tunne. Juuri mitä muutoksen partaalla oleva työelämä tarvitsee.

Mutta mitä itsejohtaminen on käytännössä? Se on paljon muutakin kuin nippu ajanhallinnallisia ohjeita ja motivoivia sanaparsia. Se on ajattelutapa. Se on yksinkertaista, muttei helppoa. Tartutaan tähän ajattelutapaan kolmella eri idean siemenellä.

Mindset

  1. Itsejohtamisen tavoitteena on mielekkäämpi työ, josta koetaan omistajuutta, merkityksellisyyttä ja intohimoa. Yritämme rakentaa työtä, joka palkitsee tekijäänsä. Tämä saavutetaan mm. asettamalla itse omat tavoitteemme, työajat sekä -tavat ja lopulta kantamalla täysi vastuu sekä omistajuus aikaansaannoksistamme.
  2. Älypuhelin on sinua fiksumpi. Ajattele sitä häiriötekijän sijaan yhteistyökumppanina. Tekemällä läheistä ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä puhelimen kanssa tulee sinusta aivan uudella tavalla parempi työntekijä. Esimerkiksi itse olen ulkoistanut lähes kaiken muistamisen puhelimelleni: kaikki menoni ovat vain kalenterissani. Kaikki asiat, jotka minun pitää saada aikaiseksi ovat muistiinpanoissani. Tuntemani ihmiset ovat sosiaalisten medioiden yhteyksiä. Ihmisten osoitteet ja yhteystiedot on luetteloitu. Älypuhelin kaikessa viisaudessaan vielä muistuttaa minua näistä asioista hälytysten, ilmoitusten ja viestiäänien merkeissä. Toisaalta tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa sitä, että sinun tulee itse valita hetket, jolloin käytät älypuhelinta.
  3. Haen inspiraatiota Scott Adamsin (Dilbert-sarjakuvan luoja) sanoista. Hänen mukaansa keskiverron elämän saamiseksi tulee käydä koulussa, tehdä työnsä ja pidättäytyä hankaluuksiin joutumisesta. Mutta olen osa Y-sukupolvea: ensimmäinen sukupolvi, joka ei tule saavuttamaan vanhempiensa keskimääräistä elintasoa. Itse asiassa milleniaalit tienaavat vähemmän kuin mikään muu sukupolvi (https://www.theguardian.com/world/2016/mar/07/revealed-30-year-economic-betrayal-dragging-down-generation-y-income)

Kunnianhimoisena ihmisenä en aio tähän tyytyä. Adams jatkaa: jos haluat todella menestyä elämässä, tulee sinun tehdä yksi kahdesta asiasta – olla maailman paras jossain yhdessä spesifissä seikassa TAI olla osa maailman parasta neljännestä (top 25 %) kahdessa tai useammassa taidossa. Voit olla varma, että kumpikin näistä vaatii avukseen itsejohtamista. Meidän on jokaisen rakennettava oma polkumme omavalintaisille huipuille, mikäli haluamme menestyä.

Tässä lyhyesti taustaa itsejohtamiseen ja siihen kuuluvaan ajattelutapaan vuonna 2017. Seuraavassa, marraskuussa julkaistavassa blogissani avaan itsejohtamista käytännössä viidellä eri työkalulla ja keinolla.

Antti Poikolainen

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

19.10.2017
Kestävä johtajuus tukee innovaatioiden johtamista

Ekonomien kotisivuilta löytyvään Kestävän johtajuuden -mittaristoon vastanneiden yli 1000 henkilön vastauksista on tuotettu raportti, joka kertoo kestävän johtamisen tilasta tänä päivänä. Vastaajien arvioitavana oli myös oman organisaation kyky innovoida. Aihe on mielenkiintoinen nyt, kun kasvua ja tuottavuutta pyritään kaikin keinon parantamaan. Yhtenä toimenpiteenä hallitus rakensi viime vuonna kiky-sopimuksen, seuraavaksi tarvitaan satsauksia innovaatiokyvykkyyteen. Jos yritykset eivät pysty uusiutumaan ja vastaamaan paremmin asiakkaidensa tarpeisiin, ei yritykseen saada kasvua.

Mistä uusia aihioita ja ideoita kasvuun voidaan löytää ja millaisia keinoja organisaatioissa tulisi ottaa käyttöön? Onko johtajien ja työntekijöiden laiskuutta tai taitamattomuutta se, että asiakkaita ei kuunnella eikä heidän tarpeistaan keskustella? Useimmiten ei! Suurin haaste on, että tietoa ei osata hyödyntää tuottavasti. Toinen haaste liittyy johtamiseen. Ainakin nämä seikat paljastuivat mittariston vastauksista ja haastatteluista.

Johdon tehtävä on kannustaa innovointiin ja osoittaa, että kokeileminen on toivottua. Kuten monessa tutkimuksessa on todennettu, kokeilukulttuuri tuo vahvan kilpailuedun organisaatiolle, sillä silloin voidaan oppia jatkuvasti uutta ja luopua vanhasta.

Organisaation rakenne on vahvasti yhteydessä innovaatioiden tuottamiseen ja siihen liittyvään luovuuteen. Johtamisen kannalta ei siis ole yhdentekevää, millainen rakenne organisaatiolla on. Se joko tukee tai estää innovatiivisen toiminnan ja luovuuden kukoistuksen työn kehittämisessä. Hierarkian vähentäminen ja verkostomaisen toiminnan lisääminen mahdollistavat ketterien muutosten tekemisen organisaation toiminnassa.

Mittariston tulosten mukaan suuryrityksistä yli 20 % kokee, että heidän organisaatiomallinsa eivät edistä nopeita muutoksia. Vastaavasti yli puolet pienistä yrityksistä kokee, että heillä on oikeanlaiset organisaatiomallit, joissa ketterät muutokset ovat mahdollisia. Entäpä jos isot ottaisivat oppia pienistä ja muuttaisivat organisaatiomalliaan pienten kaltaisiksi? Maailmalla, ja joissakin isoissa yrityksissä Suomessakin, pyritään keventämään hierarkiaa ja muuttamaan organisaatioita startuppien kaltaisiksi liiketoimintayksiköiksi. Jos organisaatiomallia ei voi muuttaa, toimintatapoja ainakin voi. Mittaristoon vastanneista 22,5 % oli kooltaan mikroyrityksiä ja yrittäjiä.

Kestävän johtajuuden mittariston tulosten perusteella organisaatioissa ei kannusteta innovatiivisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että mittaristoon vastasivat ne ihmiset, jotka työskentelevät itse organisaatioissa, joita he arvioivat. Vain 16 % vastaajasta on sitä mieltä, että heidän organisaatiossaan panostetaan jatkuvasti palvelu-, tuote- ja prosessi-innovaatioihin kestävän kehityksen edistämiseksi. Innovaatiotoiminta vaatiikin erityisen paljon johtamiskulttuurilta. Johtamisen tulee vahvistaa innovatiivisuuden positiivista merkitystä organisaation toiminnassa kannustamalla ideointiin ja tuottamaan niistä innovaatioaihiota.

Johdolla on merkittävä rooli (vaikutus jopa 90 %) siinä, miten henkilöstö sitoutuu innovaatioiden edistämiseen. Lisäksi johdon näkemykset oikeista ja hyvistä ideoista tai huonoista ideoista vaikuttavat siihen, millaisia innovaatioita yrityksessä voi syntyä. Innovaatioajattelu on vahvaa silloin, kun työntekijät ovat sisäistäneet oman roolinsa luovina ihmisinä, joille ideoiden synnyttäminen ja hyödyntäminen sekä jatkuva uusiutuminen ovat tärkeä osa työtä ja itsestäänselvyys.

Organisaatiokulttuuria voi ja tulee muokata siten, että se mahdollistaa kollektiivisen älykkyyden prosessin syntymisen. Kollektiivisuutta ei tule ajatella yksilöllisen tai yksityisen vastakohtana, vaan kollektiivisuutta on yksilöiden yhteistoiminnan kehittäminen kuten yhdessä tekeminen ja verkostoituminen strategisella tasolla. Innovatiiviset yrityskulttuurit arvostavat tavoitesuuntautuneisuutta ja keskinäistä tukemista, herkkää sisäistä sääntelyä ja rakennetta sekä merkityksiä tuottavaa johtajuutta.

Johtajien tehtävänä on tehdä tarkkoja huomioita siitä, mitkä aihiot ja ideat legitimoituvat oikeaksi ja älykkääksi ideaksi ja mitkä määrittyvät vääräksi tiedoksi tai turhanpäiväiseksi tekemiseksi. Johtajat ovatkin tältä osin mahdollistajia. He päättävät, miten he priorisoivat toisten esittämiä kehittämisideoita. Hierarkia ja valtataistelut vaikeuttavat kollektiivisen älykkyyden muodostumista. Tiedon panttauksesta ja osaamisen jakamattomuudesta on jo aika siirtyä innovaatioälyn kehittämiseen.

Miten innovaatioäly ja -kyky toimii sinun yrityksessäsi? Käy sinäkin mittaroimassa organisaatiosi toimintaa osoitteessa www.kestavajohtajuus.fi.

Heidi Keso
Dosentti, KTT

Lue koko raportti

16.10.2017
Mitä on hyvä arkijohtaminen?

Se mikä on toiselle hyvää, ei välttämättä ole sitä toiselle. Päteekö tämä myös esimiestyöhön ja johtamiseen, vai löytyykö hyvälle arkijohtamiselle yhteisiä kriteereitä?

Työssäni yritysvalmentajana ja johtamisen muotoilijana olen saanut olla todistamassa suomalaisen esimiestyön ja johtamiskulttuurin kehitystä. Lukuisat vuoropäälliköt, tiiminvetäjät, osastoesimiehet ja johtajat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, millainen vaikutus arjen hyvällä johtamisella on sekä ihmisiin että erityisesti liiketoiminnan tuloksiin.

Minun mielestäni hyvän arkijohtamisen ja esimiestyön tunnusmerkkejä ovat johdonmukaisuus, taito saada toisesta parhaat puolet esiin, kyky inspiroida sekä vastuun ja vallan oikeasuhtainen antaminen. Ehkä tiukan paikan tullen myös rohkeus tehdä päätöksiä vähäisillä tiedoilla voidaan laskea arvostamiini esimiestyön ja johtamisen ominaisuuksiin. Ainakin omassa työarjessani nämä ovat tekijöitä, jotka tukevat omaa suoritustani. Tekoina nämä asiat ovat usein melko vähäiseltä vaikuttavia: saan vastauksen asioihin, joihin sitä tarvitsen tai että päätöksentekoa ohjaa enemmän mahdollisuus kuin riski. Vaikutusten aalto kuljettaa kuitenkin pitkälle lisääntyneenä energiana, sitoutumisena ja luovuutena.

Me ihmiset olemme lopulta enemmän samankaltaisia kuin erilaisia. Ymmärrän ja hyväksyn, että eroja hyvän johtamisen odotuksissa on tietysti olemassa. Jo toimiala, yrityksen tilanne, esimiestyön kokemus (puolin ja toisin) ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, mitä hyvä arkiesimiestyö on tai miten se koetaan. Uskon kuitenkin vahvasti, että valtaosa hyvästä arkijohtamisesta perustuu samoille periaatteille. Kovin väärään et mene esimerkiksi luottamalla siihen, että kaikki ihmiset tarvitsevat ja arvostavat palautettasi. Tai että luja luottamus toisen kykyihin palkitsee lopulta.

Onko sinulla vinkki, esimerkki tai tarina hyvään esimiestyöhön tai johtamiseen liittyvästä toimintatavasta, kokemuksesta tai aikaansaannoksesta? Laitetaan hyvät käytännöt ja osaaminen jakoon! Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme Ekonomien kanssa yhteistössä asettaneet tavoitteeksemme kerätä vähintään sata esimerkkiä erinomaisesta suomalaisesta arjen esimiestyöstä ja johtamisesta. Kokoamme tarinoista julkaisun, joka tulee jakeluun loppuvuodesta.

Vinkkisi voivat olla omiasi, mutta voit mainiosti kuvata myös sellaista esimerkillistä arjen johtamisen tekoa tai esimiestyötä, jonka olet havainnut jonkun muun tekevän. Käy jättämässä oma vinkkisi!

Jouni Eronen
Prego Oy

Kirjoittaja toimii johtamisen muotoilijana ja valmentajana Johtamisen talo Prego Oy:ssä.

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

05.10.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013