( Hyvinvointi )

Resilienssikykyisyys – työelämän huippusuorittajan taito

  • Harri Gustafsberg on henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori. Lisäksi hän on tietokirjailija ja suosittu yritysluennoitsija.

Resilienssikykyisyys ja henkisen suorituskyvyn laatu ovat keskeisiä tekijöitä yksilön ymmärrys- ja toiminnanohjausjärjestelmässä. Niitä toimijoita, jotka hallitsevat ja kykenevät säätelemään vaativissa tilanteissa omaa keho-mieli-tilaansa, voidaan kutsua huippusuorittajiksi.

Resilienssi on sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin, se on kykyä palautua kuormituksesta ja oppia kokemuksista. Resilienssi on osa henkistä resurssia, jota voidaan pitää yläkäsitteenä sellaisille toimintamalleille, taidoille, ominaisuuksille ja resursseille, jotka tukevat kykyämme vastata haasteisiin, palautua, oppia ja jopa vahvistua.

Meillä ihmisillä on luontainen kyky sopeutua muutoksiin, jopa hämmästyttävällä tavalla.

Tottumusten polkuja on kuitenkin helpointa kulkea. Tätä tapojen mekanismia tukevat aivoissa muodostuneet neuraaliset radat, ärsyke kulkee helpommin tutulla reitillä. Uuden informaation on raivattava itselleen vaikeampikulkuisia reittejä, ja siksi muutos on aluksi myös fysiologisesti työläämpää. Viisautta on kuitenkin ymmärtää, mihin on syytä sopeutua ja mihin ei.

Resilienssikyky auttaa ymmärryksen muodostamisessa: kun ymmärrämme asioiden tilaa ja yhteyksiä, asia ei katoa muistista, kuten yksittäiset tiedonmurut katoavat. Yksilön resurssi vastata psykologiseen kuormaan ja tilanteen tulkintakyky vaikuttavat suoraan päätöksentekoon ja toimintakykyyn.

Ymmärrys yleisesti edellyttää avoimuutta, ennakkoluulottomuutta, monipuolista kysymysten asettamista ja systeemistä ajattelua – eli sellaista kognitiivista kyvykkyyttä, johon aivomme eivät kykene painetilanteessa, kun kuormitus on kovaa. Vaativan työn tai tehtävän suorittamisen kannalta resilienssikyky on siis kriittisen tärkeää.

Henkinen suorituskyky vahvistuu myös kokemusoppimisen myötä, kunhan kokemukset analysoidaan huolellisesti, niistä palaudutaan ja opitaan. Harjoittelu kasvattaa tutkitusti resilienssikykyä, kunhan se tehdään tietoisesti, asiayhteyteen yhdistäen ja yksilölle sopivalla tavalla.

Ihminen ei ole kone, eikä meistä tule koneita. Yksilöllä on oma vastuunsa, mutta niin on myös organisaatiolla ja etenkin henkilöillä, jotka käyttävät organisaation antamaa valtaa. Organisaatioiden vastuu toiminnan kehittämisessä on suuri. Työntekijöiden hyvinvointi ja työsuoritusten parantaminen edellyttävät työn analysointia, avointa ja luottamuksellista kommunikaatiota, prosessien ja käytäntöjen kehittämistä sekä kaikkien toimijoiden jatkuvaa oppimista. Tulevaisuuden työelämässä ne, jotka oppivat nopeimmin, menestyvät varmimmin.

Harri Gustafsberg
www.mentoritiimi.fi
Twitter: @GustafsbergH

17.10.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013