( Kylteri )

Rohkealla ei ole tylsää

Teksti Tarja Västilä
Kuva: Ville Rinne
  • Kalle Koivuniemen liikeidea jalostui yliopiston yrityshautomossa.
Kauppatieteilijä perusti opintojensa alkumetreillä startup-yrityksen. Vähitellen työnteko vei mennessään. Opintojen, työn ja yrittämisen limittyminen kuvaa ajan muutosta.

Urakkamaailma.fi:n toimitusjohtaja Kalle Koivuniemi on Alma-talossa kuin kotonaan. Mikäs ollessa, kun vuosien takainen oma idea on toteutunut nopeasti: alle kolmikymppinen Koivuniemi luotsaa tänä päivänä menestyvää nettipalvelua.

Koivuniemen Urakkamaailma siirtyi keväällä Alma Mediapartnersin omistukseen, ja syksyllä yritys fuusioituu Alma Mediaan kokonaan. Koivuniemi jatkaa entiseen tapaan nyt ex-yrityksensä nokkapaikalla.

Kauaskantoinen idea syntyi kauppatieteiden opintojen ohessa. Koivuniemen mukaan onnistumisen ainoana selityksenä on periksiantamattomuus.

”Vaikka olisi hyvä idea ja tiimi, idealla ei kauppaa käydä. Vaikeuksia tuli ja tulee, ja niiden läpi pitää vain puskea.”

Kirjekuoria digimaailmassa

Kalle päätti Aalto-yliopistoon pyrkiessään valita alakseen rahoituksen.

”Pidin sitä turvallisena valintana tulevaisuuden kannalta. Ei se kuitenkaan ihan napannut. Tein kandityön teoreettisesta hölynpölystä, osakeostojen ajoittamisesta. Konkretia, kuten palvelujen luominen asiakkaille, kiinnostaa enemmän.”

Ei siis ihme, että jo toisena opiskeluvuotena Koivuniemen aivot alkoivat raksuttaa. Heureka ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä.

”Taloyhtiössämme oli alkamassa iso remontti. Taloyhtiön edustajana ihmettelin, kuinka vanhanaikainen koko prosessi oli. Isännöitsijä postitti tarjouspyyntöjä, joihin tuli pari vastausta. Pyydettiin lisäselvityksiä, kysyttiin tutun tuttuja ja selviteltiin urakoitsijoiden taustoja. Koko hommaan kului viikkoja.”

Koivuniemen mukaan touhu ei tuntunut nykyaikaiselta digitalisoituneessa maailmassa.

”Urakoitsijan etsintä muistutti 1800-lukua. Aloin miettiä, että jokin ratkaisu täytyy keksiä.”

Pikkusormi vei käden

Koivuniemi esitti nettipalveluidean opiskelijaystävälleen. Kaksikko kääri hihat.

”Lähtökohtana oli se, että kaksi opiskelijaa täynnä nuoruuden intoa ja vauhtia perustaa yrityksen. Yrityksen tarkoituksena oli muuttaa vuosikymmeniä samanlaisena pysynyt konservatiivinen rakennusala.”

Koivuniemi myöntää, että epäilijöitä riitti.

”Se tuntui inhottavalta. Idea oli oma lapsi, arvostelut menivät sydämeen.”

Aalto-yliopiston yrityshautomossa ideaa kehitettiin ja palvelun toimintaperiaatteita pohdittiin. Koivuniemen sanoin hautomo oli lämmin pesä, josta oli hyvä aloittaa. Tiimistä yksi lähti, kaksi tuli tilalle. Kolmikko perusti yrityksen ja julkaisi Urakkamaailma.fi:n vuonna 2012.

”Käväisi kyllä mielessä, miten startupin pyörittäminen onnistuu opiskelujen ohella. Vähitellen yrittäminen alkoi kiinnostaa enemmän.”

Opinnot ovat vielä hitusen kesken: kolmen kurssin ja gradun jälkeen toimitusjohtajasta tulee myös kauppatieteiden maisteri.

Muutoksen aika

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari Suomen Ekonomeista pitää Kallen ratkaisua ajalle tyypillisenä. Opintopolut eivät enää ole suoraviivaisia.

”Opiskelijat saattavat välillä poiketa työelämässä tai yrittämässä ja tehdä maisteritutkinnon toiselta alalta kuin kandityönsä. Aalto-yliopistossa on mahdollisuus hakea erilaisia poikkitieteellisiä yhdistelmiä. Siellä myös perustetaan paljon startupeja. Vaikka opiskelisi Kallen tavoin rahoitusta, voi silti olla mukana millä tahansa alalla.”

Startupin perustanut opiskelija voi siirtyä välillä kokonaankin työelämään, perustaa oman yrityksen ja palata myöhemmin takaisin opiskelujen pariin. Liike lomittain, limittäin ja päällekkäin on jo tavanomaista.

Parkkari uskoo, että yliopistojen tutkintomaailmakin tulee muuttumaan ja tarjoamaan erilaisia, yksilöllisiä opintopolkuja.

”Polku voi katketakin: ensin tehdään kandidaatin tutkinto ja vasta myöhemmin ylempi korkeakoulututkinto. Euroopassa ja angloamerikkalaisessa maailmassa näin on ollut jo pitkään.”

Suomessa korkeakoulu-uudistus tulee jälkijunassa.

”Kiinnostava kysymys on, kuka muuttaa mitä tai ketä. Muuttavatko opiskelijat suomalaista korkeakoulujärjestelmää vai haluavat yliopistot ja korkeakoulut tehdä muutoksia?

Universumi kuuli

Urakkamaailma.fi suunnattiin alussa taloyhtiökäyttäjille. Kun sivusto tuli julki, Koivuniemi tarttui kapulaan.

”Suomessa on 5 000 isännöitsijää. Kahdeksan kuukauden aikana soitin 2 000:lle, joista 700 sain haaviin. Se oli riittävä massa lähteä liikkeelle.”

Muutoin sivustoa ei markkinoitu lainkaan. Urakoitsijat tulivat itse mukaan. Puolitoista vuotta sitten palvelu avattiin kuluttajille: urakoitsijaa mihin tahansa remppaan voi hakea valtakunnallisesti. Uniikkeja kävijöitä on jo 80 000 kuukaudessa. Pelkästään tänä vuonna palvelun läpi kulkee remontteina sata miljoonaa euroa. Toiminta pelaa urakoitsijoilta saatavan palvelumaksun turvin.

”Vuosien varrella oli hetkiä, jolloin tunnelissa ei valoa näkynyt. Rahat loppuivat moneen kertaan. Piti uskoa, että asiakkaita tulee ja universumi jeesaa. Oli vain hoidettava hommat hyvin.”

Muita kaltaisiaan Kalle kehottaa rohkeuteen.

”Joku on sanonut, että yrittäjäksi kannattaa ryhtyä opiskelijana tai sitten kuusikymppisenä. Ruuhkavuosina on perhe ja asuntolaina. Opiskelu ja yrittäminen sopivat hyvin yhteen: työmäärä ei tapa, vaan tylsyys. En tekisi mitään toisin.”

31.5.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013