( Johtaminen )

Rohkeus ja avoimuus – yrityksen tärkeät arvot

Teksti Jukka Nortio
Kuvitus Jussi Kaakinen
Miten luottamuksen kulttuuri luodaan yrityksen arkeen?

Meillä on valtavan avoin sisäinen kulttuuri. Tavoitteet ovat selvät kaikille, ja ne viestitään vahvasti. Yksi periaatteistamme onkin, että jaamme tietoa niin paljon kuin se on mahdollista. Sharing is caring”, Googlen maajohtaja Anni Ronkainen tiivistää.

Googlen avoimuus on parhaiden käytäntöjen jakamista ja oppimista muiden yksiköiden toiminnasta.

”Meillä ei ole not invented here -asennetta. Varastamme kunnialla toisten keksimiä yhteisiä toimintatapoja ja säädämme niitä paikallisiin olosuhteisiin”, Ronkainen sanoo.

Diacorissa uusi visio luotiin yhdessä henkilöstön kanssa

Anni Vepsäläinen hyppäsi viisi vuotta sitten terveyspalveluyhtiö Diacorin johtoon. Takana oli pitkä ura telekommunikaatioalalla ja parin vuoden rupeama henkilöstönkehittämisyrityksen johdossa.

”Terveydenhuoltoala oli tuolloin varsin konservatiivinen, oli vähän kilpailua asiakkaista ja niukasti dynamiikkaa verrattuna esimerkiksi teletoimialaan. Viidessä vuodessa koko toimiala on muuttunut ja Diacor on edennyt aimo harppauksin eteenpäin.”

Kun Vepsäläinen tarttui Diacorin ruoriin, hän lähti luomaan henkilöstönsä kanssa uutta visiota.

”Minulle on tärkeää yhdessä tekeminen, erityisesti näin asiantuntijayrityksessä”, Vepsäläinen sanoo.

Mistä saadaan kasvua tulevaisuudessa?

Avoimella, osallistavalla ja keskustelevalla työskentelyllä syntyi visio, jonka mukaan Diacor on terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä.

”Tämä on rohkea ja kunnianhimoinen visio”, Vepsäläinen sanoo.

Uusi visio näkyi heti käytännön työssä, kun kielenkäyttö käännettiin kankeasta Kela-termistöstä asiakaslähtöiseksi, painopiste siirrettiin työterveyshuollosta työterveyspalveluihin ja työtapojen kehittämisessä lähdettiin hyödyntämään palvelumuotoilua.

Googlella rohkeus on vahvaa etunojaa tulevaisuuteen.

”Haluamme ymmärtää, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden päästä. Muutosten pitää olla suuria eikä vähittäisiä. Jokaisen pitää miettiä rohkeasti, mikä on oma kymmenkertaisen eikä kymmenprosenttisen kasvun juttu”, Ronkainen sanoo.

Esimerkkinä Ronkainen mainitsee Googlen älylasit, jotka olivat muutama vuosi sitten teknisesti kömpelö ratkaisu, ne painoivat 15 kiloa ja tekniikka oli ahdettu isoon reppuun. Tänään lasit ovat kevyet ja kätevät sekä lähiaikoina kenen tahansa saatavilla.

”Oman eksponentiaalisen jutun löytämiseksi saa myös epäonnistua. Ilman virheitä ei voi löytää uusia arvokkaita asioita”, Ronkainen sanoo.

Johdon viestintä on ensiarvoisen tärkeää

”Johtaja ei voi vetää muutosta yksin vaan kaikki pitää tehdä yhdessä. Koko ajan on kerrottava keskeneräisistä asioista, missä vaiheessa ne etenevät ja mihin tuloksiin on päästy”, Vepsäläinen haastaa.

Miksi avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä? Onhan suomalaisia käskytetty vuosikymmenet ylhäältä alas.

”Organisaation ihmisissä on sen kaikki viisaus ja osaaminen. Ne pitää saada yrityksen käyttöön, jotta yritys menestyy”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää ruokkia koko ajan.

”Tässä johdon on toimittava esimerkkinä. On näytettävä, miten ihmiset otetaan mukaan ja toisaalta muistettava kolme tärkeää asiaa: viesti, viesti ja viesti”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus työpaikan arjessa

Ihmisten osallistaminen ja avoimuus on viety Diacorissa työn arkeen, sillä koko porukkaa ei voida viedä Lappiin tai risteilylle ideointipalaveriin.

”Kehittämistyötä ja ideointia tehdään kaikissa yksiköissä päivittäin. Osastokokouksissa varataan tarvittaessa vaikka puoli tuntia aikaa jonkin asian avaamiseen keskustelemalla”, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläinen itse jalkautuu säännöllisesti diacorilaisten työpaikoille kuuntelemaan ja jakamaan tietoa.

”Joka kevät teen 13 lääkäriasemamme kierroksen, jolloin pääsen osallistumaan työn arkeen. Pari viikkoa sitten olin mukana seuraamassa taittovirhekirurgialeikkausta. Tärkeää on myös viettää aikaa kahvihuoneissa. Siellä kuulee parhaiten, mitä ajatuksia työntekijöillämme on”, Vepsäläinen kertoo.

Yhteiskunnallinen tilaus luottamukselle

SEFEssä rohkeus ja avoimuus ovat ydinarvoja. Avoimuus kasvaa yhteiskunnallisesta tarpeesta.

”Tarvitsemme sekä SEFEen että koko yhteiskuntaan ilmapiirin, jossa päätöksenteko ja valmistelu ovat mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä. Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme”, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoo.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on huutava kysyntä luottamuksen lisäämiselle. Luottamus vaatii rohkeutta. Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Mikael Pentikäinen on tehnyt suuren palveluksen valottamalla luottamuksen eri puolia ja nyansseja niin työelämässä kuin arjessa läheisten kanssa.

”Jokaisen pitäisi lukea Pietikäisen Luottamus. Siinä haastetaan mukavalla tavalla luopumaan kontrollista ja saamaan luottamuksen kautta hyvinvointia ja parempaa tulosta työpaikoilla”, Bärlund sanoo ja jatkaa.

”Luottamusta tarvitaan rutkasti lisää työmarkkinoilla, politiikassa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä”, Bärlund kiteyttää.

4.6.2014

Viisi näkökulmaa rohkeuteen

Perinne ”Meitä velvoittaa Aurora Karamzinin perinne. Hän oli oman aikansa rohkea suunnannäyttäjä ja uudistaja. Hän otti käyttöön 1800-luvun lopulla tulospalkkauksen ja johti ensimmäistä yhteiskunnallista yritystä. Me tuomme tämän rohkeuden nykyaikaan näyttämällä esimerkkiä ja asettamalla rohkeat tavoitteet itsellemme”, Diacorin Vepsä läinen sanoo.

Potkut ”Rohkeutta tarvitaan yt-tilanteessa. Rohkeimmat eivät jää odottelemaan tulevatko irtisano- tuiksi, vaan uskaltautuvat ulos roolistaan ja mukavuusalueeltaan ja lähtevät tekemään uutta tulevaisuuttaan. On uskallettava lähteä uudelle uralle tai yrittäjäksi”, SEFEn Bärlund sanoo.

Muutos ”Vaikka olemme iso talo, pystymme muuttumaan rohkeasti. Emme pelkää tehdä virheitä, emmekä pyri täydellisyyteen. Tärkeintä on kokeilla rohkeasti uusia asioita, vaikka rapatessa vähän roiskuukin”, Googlen Ronkainen sanoo.

Johtaminen ”On kohdattava ihmiset ihmisinä ja oltava aidosti sitä mitä on. On ajateltava, puhuttava ja toimittava yhtenäisesti, muuten ei pärjää. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että ikävät ja väärätkin päätökset ovat olleet vilpittömiä”, SEFEn Bärlund sanoo.

Missio ”Missio, jonka mukaan edistämme ihmisen terveyttä, on rohkea. Kannibalisoimme iloisesti omaa sairaanhoitoliiketoimintaa, jos asiakkaamme voivat paremmin. Se on meistä samalla oikea ja rohkea tavoite”, Diacorin Vepsäläinen sanoo.

Arvojen lyhyt historia

Tapio Aaltosella on pitkä perspektiivi arvojen maailmaan. Hän on nähnyt kolmella vuosikymmenellä niiden muutoksen ylhäältä annetuista fraaseista nykyisiksi, usein henkilöstön kanssa yhdessä rakennetuiksi pelisäännöiksi.

Arvokeskustelu on vakavoitunut yrityksissä. Arvot halutaan tehdä tosissaan, sillä ne ovat tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa.

”Arvoilla haetaan yhteishenkeä, ryhmittäytymistä saman lipun alle. Arvoissa puhutaan oikeista asioista: mitä todella ollaan. Niiden avulla halutaan tunnistaa kipukohtia ja luoda yhteistä identiteettiä”, Aaltonen luettelee.

Uudet tuuletMoraaliset ja eettiset arvot ovat nousseet arvokeskustelussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Rohkeus on tällä hetkellä hyvin monen yrityksen arvo. Sillä haetaan liikettä ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista. Henkilöstöä kannustetaan tuomaan omia näkökantoja esille. Rohkeus on dynaamisuutta, joka nyt on vahvasti esillä.”

Avoimuus on ollut jo pidempään tunnustettu arvo monilla työpaikoilla.

”Ihmiset haluavat olla selvillä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Nyt halutaan eroon tiedon panttaamisesta ja siiloutuneista rakenteista. Niiden tilalle haetaan kollektiivista työelämää ja asioiden jakamista.”

Nuoret vaativat uudistumaan Avoimuus ja rohkeus nousevat Aaltosen mukaan yritysten arvoissa, koska uudet sukupolvet vaativat niitä työnantajiltaan.

”Nuorilla on tarve miettiä asioita aidosti uudella tavalla, jakaa tietoja ja miettiä vaihtoehtoja. Nuoret ovat rohkeita ottamaan kantaa, he haluavat suoraa palautetta ja avointa keskustelua. Tässä voi tulla törmäyksiä vanhempien sukupolvien kanssa.”

Avoimuus ja rohkeus eivät ole mahdollisia ilman vahvaa luottamusta.

”Luottamusta arvostetaan ja sitä odotetaan työelämässä kaikista eniten. Luottamus on superarvo, jota ilman muillakaan arvoilla ei ole mahdollisuutta menestyä”, Aaltonen tähdentää.

Rohkeasti isyyslomalle

Tommi Koivisto on kotona, kun soitan. Kaksivuotias tytär on sairas ja isä on jäänyt kotiin hoitamaan häntä.

Roviolla projektipäällikkönä työskentelevällä Koivistolla on kokemusta lapsenhoidosta. Hän vietti isäkuukauden lisäksi puolisen vuotta lapsen kanssa kotona.

Koivistolla ei ollut mallia koti-isyydestä, sillä hänen äitinsä oli pitkään kotona ja isä huolehti perheen toimeentulosta. Myös puolison maanviljelijäperheessä äiti oli se, joka huolehti lapsista ja kodista.

Tommi Koivisto kypsytteli pitkään ajatusta hoitovapaasta.

”Oma reaktioni oli aluksi perinteinen, etten minä jää kotiin. Sittemmin se kääntyi ihan päinvastaiseksi: tuntuisi oudolta, miksen jäisi kotiin hoitamaan lasta, kun siihen on kerran mahdollisuus.”

Esimerkkinä muille

Tommi Koivistoa arvelutti aiemmin, miten kotiin jäänti vaikuttaisi urakehitykseen ja putoaisiko hän nopeasti muuttuvalla alalla kehityksen kelkasta.

”Nyt kun ikää on yli kolmekymmentäviisi, ymmärrän, ettei mikään työura ole kiinni puolesta vuodesta. Toisaalta, jos ura olisi siitä kiinni, olisin uralla, jolla en halua jatkaa.”

Isyysloman saama vastaanotto oli kaikkialla positiivinen.

”Niin kollegat, esimiehet kuin asiakkaatkin kannustivat ja sanoivat, että näytän muille hyvää esimerkkiä.”

Puoli vuotta lapsen kanssa oli antoisa kokemus ja aikamoinen yllätys.

”Lapsen kanssa kotona oleminen oli helpompaa ja rennompaa kuin olin odottanutkaan. Lapsi nukkui kahdet päiväunet, jolloin minulla oli omaa aikaa. Kyllä sitä voi kutsua lomaksi.”

Rohkeus tehdä oikein

Isyysvapaan mahdollisuutta hyödyntää vain pari prosenttia isistä.

Vaatiiko keskiverrosta poikkeava päätös rohkeutta?

”Rohkeus on sitä, että tekee niin kuin kokee itse oikeaksi tehdä. Rohkeus on myös sitä, että valmistautuu ottamaan vastaan arvostelua ja hämmästelyä. Monia pelottaa, miten työpaikalla asiaan suhtaudutaan, varsinkin jos on siellä ensimmäinen tämän päätöksen tekevä mies.”

Lapsen kanssa vietetty aika tuotti Tommi Koivistolle paljon ilonaiheita.

”Merkittävin asia on syventynyt suhde lapsen kanssa. Yhteiset kokemukset ovat meillä rikkautena lopun ikäämme. Tärkeää on ottaa omistajuus vanhemmuudesta – olla enemmän kuin pelkkä viikonloppuisä”, Tommi Koivisto tiivistää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013