( Yhteiskunta )

Ruokapiireissä markkinalogiikka ei päde

Teksti Matti Koskinen
Kuva Anton Reenpää
Väitöstutkija Galina Kallio on syventynyt tutkimuksessaan suomalaisiin ruokapiireihin. Hänestä kauppatieteen tulisi avartaa näkemyksiään taloudellisesta toiminnasta.

Samaran kaupunki Volgan varrella oli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka suljettu alue, jonne ulkomaalaiset eivät päässeet ja omien kansalaistenkin liikkumista rajoitettiin. Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskellut Galina Kallio vieraili Samarassa vuonna 2009 osana tutkimusta, joka käsitteli kaupungin vähävaraisimpien asukkaiden arkea.

”Yksi suurimmista haasteista, joiden kanssa he kamppailivat, oli ruoka”, Kallio kertoo.

Vasta 15 vuotta sitten globaaleille markkinoille avautunut kaupunki oli menettänyt hetkessä ruokaomavaraisuutensa. Ihmiset eivät luottaneet supermarketeissa myytävään ruokaan, vaan löysivät yhteydet suoraan tuottajiin muita kanavia pitkin.

”Supermarketeissa olemme tottuneet luottamaan tuoteselosteisiin ja standardeihin. He loivat luottamuksen ruokaan muuta kautta.”

Ruoka on haaste myös länsimaissa. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa kaikkea on saatavilla supermarketeista ympäri vuorokauden, mutta järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla. Tehotuotanto on maaperän kannalta kestämätöntä, ja maanviljely tuottaa jopa kolmanneksen globaaleista hiilipäästöistä. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruokansa alkuperästä, puhtaudesta ja eettisyydestä.

Aihe kiinnostaa myös Kalliota, joka viimeistelee Aalto-yliopistossa väitöskirjaa suomalaisista ruokapiireistä. Näiden epämuodollisten verkostojen kautta kotitaloudet luovat suoria yhteyksiä viljelijöihin, kotileipureihin, sienimummoihin ja muihin pieniin lähituottajiin ohi perinteisten markkinoiden.

”Olen kiinnostunut siitä, miten tällaiset vaihtoehtoiset vaihdannan järjestelmät syntyvät ruohonjuuritasolla”, Kallio kertoo.

Talouden ymmärrys monimuotoisemmaksi

Tutkimuskohteessa sekoittuu aktivismi ja taloudellinen toiminta. Se poikkeaa ehkä hieman kauppatieteen valtavirrasta, mutta niin tekee Kalliokin. Hänen puheessaan toistuu ajatus kyseenalaistamisesta ja kriittisestä ajattelusta, suhteessa sekä ruoantuotantoon ja -kulutukseen että kauppakorkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen.

Kallio opettaa vastuullisen liiketoiminnan kurssia, jolla hän haluaa saada oppilaat ajattelemaan kriittisesti ja monipuolisemmin. Talousteoria, joka ymmärtää taloudellisen vaihdannan ensisijaisesti markkinavaihdannaksi, ei yksin riitä selittämään talouden mekanismeja.

”Kauppakorkeakoulussa pitäisi olla kiinnostuneita taloudesta paljon monimuotoisemmin kuin nyt. Talous ei ole irrallaan sosiaalisista ja poliittisista rakenteista, moraalista ja arvopohjasta.”

”Ei riitä, että taloustieteen sisällä on eri koulukuntia, vaan täytyy osallistaa muita tutkimusaloja. Esimerkiksi antropologiasta ja historiasta voidaan oppia paljon.”

Ruokapiiritutkimuksessa Kallio itse on ammentanut teoriaa ja menetelmiä taloussosiologian, antropologian ja etnografian suunnalta. Hänen aloittaessaan tutkimusta vuonna 2010 ruokapiiri-ilmiö oli vielä pinnan alla ja tieto levisi kuulopuheena. Kallio päätyi osallistumaan helsinkiläiseen ruokapiiriin ja keräämään aineistoa havainnoimalla ja haastattelemalla ihmisiä.

”Kun tutkitaan kehkeytyvää, vasta syntyvää toimintaa, muu menetelmä ei toimi. Ei ole tilastotietoa, on hyvin vähän dataa, paitsi joitain lehtijuttuja.”

Kuluttajan ja tuottajan roolit sekoittuvat

Kallion ensimmäisiä huomioita oli, että ruokapiirien taustalla ei ole erityistä sosiaalista liikettä, joka loisi markkinoita luomu- ja lähiruoalle. Sen sijaan ihmisillä on valtava kirjo tarpeita ja syitä osallistua ruokapiireihin. Toisille tärkeintä on syöttää lapsilleen puhdasta ruokaa, toisia kiinnostaa ruoan alkuperä tai ruokapiirien yhteisöllisyys. Jotkut haluavat tukea maanviljelijöitä. Usein nämä syyt linkittyvät toisiinsa.

Kalliolle itselleen vahva suhde ruokaan on perua lapsuudesta. Neuvostoliitossa syntynyt Kallio muutti Suomeen viisivuotiaana, mutta vietti lapsuuden kesät sukulaistensa datšalla Moskovan ulkopuolella auttamassa kahdeksan aarin palstan viljelyssä.

”Sinne ajettiin tunti tai kaksi kolmella eri bussilla. Aamulla takapihalla kiekui kukko, ja sato piti kantaa palstalta maakellarille viiden kilometrin matka”, Kallio muistelee.

Kesäisin palstalla kasvoi kasviksia ja marjoja yrttipensaista tyrnipuihin. Kun kasvikset myytiin torilla, hän näki, kuinka luottamus syntyy tuottajan ja asiakkaan välille.

Tutkimus on tuonut suhteen ruoantuotantoon jälleen lähelle. Ruokapiireissä kuluttajat nimittäin ottavat myös tuottajan rooleja: asiakkaat järjestävät logistiikan suoraan pellolta jääkaappiin, markkinoivat tuotteita ja parhaassa tapauksessa auttavat viljelijää pellolla.

Ympärivuorokautinen ruokakauppa kytkee kulutuksen irti tuotannosta, mutta läheinen suhde ruoantuotantoon ja -tuottajiin lisää tutkitusti ruoan arvostusta. Arvostus on kestävän kehityksen kannalta oleellista, sillä arvot ohjaavat myös taloutta.

”Kun kulutus ja tuotanto erotetaan toisistaan, emme osaa arvioida kulutuksemme kestävyyttä. Markkinamekanismit eivät ensisijaisesti toimi kestävyyskriteerien mukaisesti.”

6.6.2018

KTM Galina Kallio

  • Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
  • Syntynyt Moskovassa 1981
  • Suurin tieteellinen saavutus: Fulbright-stipendi tutkimusta varten Kalifornian yliopistoon Berkeleyssä 2016
  • Mitä seuraavaksi: jatkotutkimusta talouden uusista muodoista ja ruokaturvasta

Kestävän luovuuden maisterit

Vuonna 2010 perustettu Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Creative Sustainability -maisteriohjelma on harvoja kestävään liiketoimintaan erikoistuvia kauppatieteen maisteriohjelmia. Englanninkielinen kokonaisuus koostuu yhteisistä ja koulukohtaisista kursseista. Kuka tahansa kandidaatintutkinnon suorittanut voi hakea kaksivuotiseen maisteriohjelmaan joko teknillisen, taideteollisen tai kauppakorkeakoulun kautta. Kullakin koululla on oppilaskiintiö. Vuonna 2018 sisään otetaan yhteensä 48 opiskelijaa, joista 17 kauppakorkeakoulusta.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013