( Kehittyminen )

Saku Tuominen: Epäonnistumisia ei ole

Teksti Tarja Västilä
Kuva Touko! Photography Oy/Idealist
Saku Tuominen haluaa parantaa maailmaa hyvien ideoiden avulla – ajatella isosti ja tehdä rohkeita asioita.

Kun Saku Tuominen aloitti kauppatieteiden opinnot, mikä minusta tulee isona -kysymys ei ollut päällimmäisenä hänen mielessään.

”Kauppakorkeakoulu tuntui jättävän mahdollisimman monta ovea avoimeksi. Ihminen usein kuvittelee, että elämä on tarkkojen suunnitelmien summa. Yllättäviä asioita kuitenkin tapahtuu, ja ne määrittävät elämän suunnan.”

Yllättäen tuli sekin pyyntö, kun parikymppistä Sakua houkuteltiin vetämään toimittaja Juha Tynkkysen kanssa päivittäistä NoTV-ohjelmaa. Kun homma toimi, kaksikko päätti perustaa firman. Broadcasters-tuotantoyhtiössään Tuominen työskenteli liki 20 vuotta. Ideoita riitti: tuona aikana hän kehitti satakunta tv-formaattia.

Back to SCOOL

Broadcastersin jälkeen Tuomisen mielessä muhivat uudet kuviot. Ne johtivat Idealist Groupin perustamiseen 2010. Liikeidea tehtiin rennoin rantein: haluna oli parantaa maailmaa hyvien ja hyvin tuotettujen ideoiden avulla.

Tänä päivänä Tuominen käyttää kaiken aikansa koulujen kehittämiseen. Se sopii miehelle, jonka ajavina voimina ovat innostus, uteliaisuus, halu kehittyä ja kasvaa sekä uuden oppiminen.

Idealist Group perusti koulutusalan yritys SCOOLin, joka auttaa Suomen ja maailman kouluja muuttumaan. Hankkeelle kerättiin miljoonan euron rahoitus. Kohteena ovat ala- ja yläkoulut sekä lukiot.

”Kehitämme ja etsimme kunnianhimoisia oppimisideoita ja -formaatteja sekä pyrimme levittämään ne eri puolille maailmaa. Yhteistyökouluja ja hankkeita on jo kymmenissä maissa.”

Onnistumisia ja mahdollisuuksia

On ainakin pari sanaa, joita Tuominen ei puheissaan viljele: epäonnistuminen ja sietäminen.

”Minulle toimiva malli on, ettei epäonnistumisia ole. On vain kokeiluja, joista oppii. Jos jokin ei toimi, ajattelen: olipa hyvä, että kokeiltiin, nyt tiedetään tämäkin.”

Tuominen uskoo, että riippumatta siitä mitä tapahtuu, hyvin käy.

”Epävarmuutta ei pidä sietää, vaan siitä pitää nauttia. Jos ihmisellä on elämälle myönteinen selitysmalli, johon hän itse myös uskoo, se auttaa eteenpäin.”

Uskomuksiensa ravistelemiseksi voi perehtyä Tuomisen ja psykologi Annamari Heikkilän kirjaan Uskonko. Ydinviesti on, että ihminen näkee sen, mitä hän haluaa nähdä. On kaksi tapaa suhtautua maailmaan: onko se täynnä mahdollisuuksia vai uhkia?

”Jos jo opiskelijana näkee polkunsa hankalana, sitä hankalampi siitä tulee. Voi myös ajatella, että onpa älyttömän hienoa valmistua juuri nyt: koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut niin paljon mahdollisuuksia kuin tällä hetkellä on. Vaikkapa keinoälyn kehittämisestä seuraa valtavia kerrannaisvaikutuksia, joita ei olisi aiemmin voinut kuvitellakaan.”

Tuominen rohkaisee nuoria uteliaisuuteen: kokemaan uusia asioita tiukan urasuunnittelun sijaan.

”Globaalia maailmaa on vaikea ymmärtää syvällisesti Suomesta käsin. Täällä harhautuu ajattelemaan koko maailman olevan kriisissä. On paljon alueita, joissa ilmapiiri on innostunutta eikä kriisistä ole tietoakaan.”

Mieli kirkkaana

Vaikka Tuominen viihtyy Suomessakin, kesämaisemat ovat jo vuosia sijainneet Italiassa.

”Kun ympäristö vaihtuu, mielentila muuttuu ja ajattelu laajenee. Kun halusin oppia Italian ruokakulttuurin, syntyi kolme kirjaa. Ja kun haluan tehdä tosi hyvää oliiviöljyä, pysyn nöyränä, kun huomaan, kuinka vaikeata se on.”

Kunnon aterian valmistamisesta Tuominen ei tingi.

”Kokkaaminen on yksi tapa rauhoittua. Muutaman kerran päivässä mylly pitää pysäyttää ja ottaa etäisyyttä. Kireänä ja stressaantuneena ajattelu kärsii.”

Tuomisen mukaan nykymenossa pärjääminen vaatii etenkin laadukasta ajattelua.

”Pitää ymmärtää, mihin maailma on menossa, mitä muut tekevät, missä on mahdollisuuksia, missä voi vähäisin resurssein olla maailman parhaita, ajatella isosti ja tehdä rohkeita asioita.”

13.4.2016

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla?

En määrittele itseäni ekonomina, mutta ihmisenä olen utelias, innostunut ja ahkera.

Millainen on täydellinen päiväsi?

Jokainen päivä on täydellinen, vaikka mitä tapahtuisi.

Paha mokasi työelämässä

Kieltäydyn jakamasta asioita onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Se mikä jollekin on moka, on minulle onnistuminen, koska opin siitä jotain tärkeää.

Kolme vinkkiä kylterille?

Hyväksy, että kaikki on epävarmaa. Opi nauttimaan epävarmuudesta, keskity uhkien sijaan mahdollisuuksiin. Älä kuuntele muiden vinkkejä, vaan keksi omasi.

Mottosi?

Kaikki on juuri niin kuin pitääkin riippumatta siitä, miten kaikki on.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013