( Hyvinvointi )

Sari Multala: Hyvinvointia ja talouskasvua liikunnasta

Suomen huoltosuhde heikkenee. Meillä on jatkossa vähemmän työikäisiä verrattuna muuhun väestöön. Viimeaikaisten tietojen valossa ongelma ei ole lähiaikoina helpottumassa ainakaan syntyvyyden avulla – viime vuosien syntyvyys on ollut ennätyksellisen alhaalla. Vaikka työllisyys on viimeisten vuosien aikana kasvanut, vasta lähelle 80 prosentin työllisyysasteella pystymme rahoittamaan yhteiskuntamme palvelut ja tulonsiirrot tulevaisuudessakin. Tarvitsemme lisää työllisyyttä edistäviä toimia.

Tällä hallituskaudella työllisyysasteen nostamiseen on panostettu. Politiikkatoimia on nimenomaan arvioitu siitä näkökulmasta, miten niiden avulla voidaan saavuttaa hallituksen asettama talous- ja työllisyystavoite.

Tarvitsemme erityisesti rakenteellisia uudistuksia. Työmarkkinamme ovat kansainvälisesti vertailtuna jäykät. Paikallista sopimista ja joustoja lisäämällä voisimme parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toisaalta työntekijöiden mahdollisuutta tehdä töitä itselleen sopivalla tavalla. Perhevapaajärjestelmämme kaipaisi myös remonttia – työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla helpompaa, kaikille vanhemmille. Neuvotteluissa oltiin tässä asiassa jo pitkällä, mutta valitettavasti neuvottelut jätettiin Kokoomuksen tahdosta huolimatta kesken.

Eläkeuudistuksen myötä ihmisten tulisi jaksaa entistä pidempään työelämässä. Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat entistä huonommassa kunnossa. Liikunnallinen elämäntapa polarisoituu. Osa liikkuu entistä enemmän, liian suuri osa liikkuu aivan liian vähän. Liikunta on tutkitusti keino, jolla voidaan parhaiten ennaltaehkäistä riskiä sairastua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelin- tai sydänsairauksiin.

Liikunnallinen elämäntapa lähtee jo varhaislapsuudesta. Jo kolmivuotiaina liikuntakäyttäytyminen lähtee muotoutumaan. Perheen ja vanhempien vaikutus on merkittävä, mutta kouluissa ja päiväkodeissakin voidaan tehdä paljon. Liikkuva koulu -hankkeella halutaan tuoda tunti lisää liikettä jokaisen koululaisen päivään. Mukana ovatkin jo lähes kaikki peruskoulut. Hanketta laajennetaan varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Kotikaupungissani Vantaalla tavoitteena on tämän vuoden aikana saada kaikki päiväkodit liikkuviksi päiväkodeiksi eli toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset osana päivittäistä toimintaa.

Liikunnalla ei ole vain terveyttä ja tätä kautta myös ihmisten työelämässä jaksamista lisääviä vaikutuksia. Liikunta on itsessään iso ja potentiaalinen liiketoiminta-ala. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 julkaistun selvityksen mukaan liikuntatoimialan koko Suomessa on noin 5,5 miljardia euroa. Selvityksessä todettiin lisäksi, että erityisen kasvaviin segmentteihin kuuluivat muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita isoja liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä hankkeita. Näillä hankkeilla voidaan parhaimmassa tapauksessa yhdistää liikunnasta saatava terveyttä edistävä hyöty, rakentaa harjoitus- ja kilpailuolosuhteita urheilulle ja samalla kasvattaa aluetaloutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työtä ja kasvua on lisättävä kaikilla sektoreilla. Ei ole mitään syitä aliarvioida liikunta-alan potentiaalia tällä saralla. Korjaamalla juoksemme jatkuvasti jäljessä – ennaltaehkäisyn kautta on saavutettavissa paljon parempia tuloksia.

KTM Sari Multala
kansanedustaja (kok.)

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

12.4.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013