( Edunvalvonta )

SEFEn uusi strategia on yksilön puolella

Teksti Marita Kokko Kuvitus Jussi Kaakinen
SEFE elää vaalivuotta. Hallituksen päättyvän toimikauden ponnistus on ollut uusi strategia: yksilöiden yhteisö. Nyt se odottaa matkaansa arkeen. Myös tiukka työmarkkina­tilanne haastaa hallitustyötä.

Kasperi Launis Helsingin Ekonomeista on johtanut SEFEn hallitusta tämän kauden. Hän toteaa hallituksen koon, 12 jäsentä, tuovan työskentelylle omat haasteensa. Hallitus ei ole valtuuston kokoinen, mutta ei ihan kompakti hallituskaan. Koska SEFEllä on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomen, ovat hallituksen jäsenetkin maakunnissa ja matkan päässä.

”Me pääkaupunkiseudulla olemme ylivertaisessa asemassa, sillä voimme vaivatta käydä tapaamassa liiton toimihenkilöitä. Onneksi tietotekniikka ja puhelimet ovat olemassa.”

”Uudessa strategiassamme on tehty selkeä linjaus, että alueellinen toiminta on peruspilareitamme.”

Kasperi Launis odottaa uuden strategian uudistavan liiton toimintaa. Strategiaa säestävät liiton arvot: avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja onnellisuus.

”On tärkeää, miten osaamme tehdä päätöksentekomme niin avoimeksi, että se on läpinäkyvää jäsenyhteisöille.”

SEFEn jäseniä ovat vain yhdistykset. Ekonomit ja kylterit ovat jäseniä jäsenjärjestönsä kautta.

”Totta kai me hallituksen jäsenet ja toimiston työntekijät tapaamme kontaktiverkkojemme kautta ihmisiä ja keskustelemme, mutta ei se ole sama asia kuin kymmenistä jäsenyhdistyksistä tuleva tieto siitä, minkälaiset asiat askarruttavat juuri heidän jäseniään.”

SEFE on myös akavalainen edunvalvontajärjestö, mutta laventaa edunvalvonnan merkitystä. Liitossa edunvalvontaa on yhtä lailla työmarkkinaetujen valvonta kuin koulutuksen tasonkin takaaminen. Myös jäsenpalveluiden tuottaminen on edunvalvontaa.

”Voisi sanoa, ettemme muuta Ekonomiliitossa teekään kuin valvomme kaikin tavoin jäsenistön etuja. Jos sinun asiasi ovat paremmin, eikö se ole edunvalvontaa. Ei asiaa tarvitse mieltää vain niin, että jos emme saa kolmea prosenttia, niin marssimme ulos.”

Yhtä lailla työelämäkysymykset ovat edunvalvonnan kysymyksiä. Kuinka taata perhevapailta tulevalle entinen työ tai työ ylipäätään? Kuinka nostaa naisekonomin euro 80 sentistä yhteen euroon?

Mikä aika työkseen matkustavalla on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Kuinka tuoda valo harmaisiin ylitöihin, kun tosiasiallinen työaika venyy 80 tuntiin viikossa?

Tehtäväkenttää riittää. SEFEssä on Launiksen mukaan mietittävä, edustaako liitto sellaisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rohkeutta, onnellisuutta, että nuoret haluavat olla mukana.

”Ekonomien etuoikeus on, ettei eurolinja aina ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu. Meidän on osattava olla mukana uudella tavalla jakautuvassa ekonomikunnassa.”

”Karrikoidusti ekonomin paperi oli ennen vakuutus hyvään tulevaisuuteen. Nyt se on hyvä yleissivistävä kaupallinen yliopistokoulutus, muttei tae selkeään työuraan.”

Uusi strategia korostaa verkostoitumista

Päivi Vuorimaa Helsingin Ekonomeista toteaa edustavansa hallituksessa vahvaa jäsenen näkökulmaa.

”Minun asiantuntemukseni tulee strategiatyön ja palveluiden alueelta. On ollut mahtavan upeata olla mukana seuraamassa myös edunvalvontatyötä tasa-arvon ja työurien pidentämisen puolesta sekä palkattomien ylitöiden kitkemiseksi.”

Päivi Vuorimaa luonnehtii nykyhallitusta keskustelevaksi.

”Välillä käydään kiivastakin keskustelua, mutta kykenemme erinomaiseen yhteistyöhön. Liikkeelle lähdettiin perehtymällä ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa hallitustyöskentelyyn. Teimme näkyväksi jokaisen odotukset.”

Näin luotiin kestävä pohja yhteistyölle.

”Yhteisymmärrys on löytynyt puhumalla. Äänestämään on jouduttu puolentoista vuoden aikana vain pari kertaa.”

Viime vuoden iso ponnistus oli pitkä ja perusteellinen strategiatyö. Sitä kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan, kunnes se nousi kauniisti. Mukana olivat henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen edustajat.

”Halusimme korostaa tämän päivän verkostoitumista, jossa yksilöt antavat ja jakavat omaa osaamistaan. Strategia on tuotu tähän päivään ja tulevaisuuteen. Olemme saaneet aikaan uudistuksia, mutta maltillisesti.”

Päivi Vuorimaa kuuluu strategian toteutuksen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on saada strategia elämään käytännössä, ei vain hienona kalvosarjana.

”Jokaisen jäsenen kannalta tärkeää on elinikäinen oppiminen ja jatkuvan osaamisen kehittäminen. Pysyäkseen kelkassa omaa osaamistaan pitää jatkuvasti itse ja itsenäisesti kehittää. Se on yksilön menestyksen ydin.”

Tasa-arvokysymykset palkkauksessa ovat tärkeitä asioita liitolle. Myös työurien pidentäminen alkupäästä, loppupäästä ja keskeltä on ajankohtaista.

”Henkilökohtaisesti näen, että valinnan mahdollisuuksia työssä tulisi lisätä. Tarvitsemme vaihtoehtoja esimerkiksi hoitovapaaseen ja osa-aikatyöhön. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin työskennellä 40 tuntia viikossa tai olla kokonaan kotona. Tasapaino kodin, perheen ja työn välillä mahdollistaa menestyksen ja onnellisuuden.”

Työelämän murros tieto- ja asiantuntijatyössä on vienyt rajat työn ja vapaa-ajan väliltä. Mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Palkattomat ylityöt ovat ajan haaste.

Mainosmies tuotteistaisi SEFE-osaamisen

Juuso Enala Turun Seudun Ekonomeista on joutunut hallitustyössä pois mukavuusalueeltaan. Mainosmiehelle vieras hitaampi toimintasykli vaati totuttelua.

”Mielenkiintoisia asioita on käsitelty ja merkittäviä asioita päätetty. On puntaroitu ekonomi-brändin uudistamista ja aikaansaatu uusi strategia. Meidän täytyy miettiä, mitä edunvalvontatehtävä on tulevaisuudessa.”

Tähtäimessä on tietysti tuoda lisätuottoa ekonomien brändille, parempaa asemaa ja palkkaa työelämässä.

”Yrittäjähenkisenä käännän välillä takkia. Ymmärrän hyvin työnantajaa, mutta välillä taas työntekijää. Olen vähän molemmilla puolilla.”

Strategian valmisteluprosessi oli Juuso Enalan mielestä hyvin mietitty. ”Itse olisin valistunut diktaattori, mutta oli fiksua, että työhön sitoutettiin kaikki työntekijät ja alueorganisaatiot. Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia. Jokainen on yksilöllinen ekonominsa, joka haluaa yksilöllisen palvelun ja antaa yksilöllisen panoksensa. Strategia laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.”

Juuso Enala toteaa, ettei hänen ydinosaamistaan ole työmarkkinapolitiikka, sen sijaan markkinointi on. Hän haluaa kehittää ekonomin, ja nimenomaan SEFE-ekonomin brändiä. Hänen visiossaan olisi ekonomeja ja sitten SEFE-ekonomeja. SEFE-liite olisi arvo, joka ansaitaan.

”Ettei jäsen ota yhteyttä SEFEen vain, kun hänellä on ongelma, hän kirjoittaa työsopimusta tai hänet on irtisanottu.”

Enalan ajatuksissa on myös mallintaa SEFEn vaikutusvaltaa ja järjestäytymisastetta kansainvälisesti.

”Siinä olisi vientituote. Suomessa ekonomin oppiarvo on arvostettu, porukalla on hyvät palkat ja he ovat hyvissä asemissa. Siinä olisi oppia muille.”

Kyltereiden vallan kasvattaminen liitossa on Enalasta välttämätöntä. Kaikki valta tulisi antaa nuorisolle.

”Nuoret rakentavat tulevaisuutta varten, me vanhat jäärät ylläpidämme olemassa olevia rakenteita.”

Ekonomi katsoo asioita sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta

Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jerker Hedman Ekonomföreningen Niordista johtaa myös sijoitustoiminnan johtoryhmää.

”Me olemme hyvin hoidettu liitto, ja meillä on hyvä sijoitusstrategia. Siten on varmistettu, että kassavirta sijoituksista menee liiton toimintaan. Näin pystymme tulevaisuudessakin pitämään taustamme turvattuna. Olemme saaneet sijoitusjohtoryhmään asiantuntijat mukaan”, toteaa Hedman, jonka omaa ammatillista erikoisalaa sijoitustoiminta on.

Hallituksen ydintehtävinä Hedman näkee pitkäaikaiset strategiset päätökset, juuri nyt uuden strategian juurruttamisen ja viemisen kentälle. Yksi suurimmista muutoksista on, että SEFE on verkoston alusta, jolla jäsenyhdistykset ja jäsenet voivat vapaasti verkostoitua keskenään. Aiemmin verkoston langat olivat liiton käsissä.

Strategiassa englanti on nostettu palvelu- ja viestintäkieleksi kahden kotimaisen rinnalle. Esimerkiksi Hankenilla on tavoitteena ottaa 16 prosenttia uusista opiskelijoista ulkomailta. Tämä alkaa vaikuttaa myös SEFEn jäsenissä.

Nykyisen hallituksen toiminta saa kiitosta myös Hedmanilta.

”Pienempi hallitus olisi tietysti ketterämpi, mutta meillä valmistelevien toimikuntien vastuuhenkilöt istuvat hallituksessa. Käymme paljon keskusteluja, ja silloin tällöin asiat vaativat pöydällepanoa. Mutta kun päätös on tehty, on helppo olla mukana. Olemme osoittaneet, että pystymme päätöksentekoon.”

”Haluamme olla yhteiskunnallinen vaikuttaja laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä on palkattua henkilökuntaa jollakin tavalla, mutta ekonomin rooli yhteiskunnassa edustaa myös työnantajaa. Silloin kuvaan tulee tuplarooli, joka toisaalta antaa laajemman näkökulman asioihin. Toki meillä oli aika haasteellista, kun pankkialalla oli palkkaneuvottelut. Jokainen joutui ihmettelemään, mitä edustaa. Mutta ekonomit ovat osoittaneet, että pystyvät näkemään asiaa molemmilta suunnilta.”

Jäsenten kannalta Hedman näkee tällä hetkellä ostovoiman säilyttämisen tärkeänä. Samoin saman palkan samasta työstä.

”Palkaton ylityö on aika iso asia. Silläkin kolikolla on kaksi puolta. Virallinen puoli on, ettei palkattomia ylitöitä pitäisi tehdä, mutta työt on hoidettava ja tehtävistään innostunut myös haluaa tehdä ne kelloa vilkuilematta. Paljonko tämä ylityö sitten vie eläkkeestä, onkin pohdittava asia. Harmaalla työllä on ajassamme hiljainen hyväksyntä.”

 

Hihat ylös ja hommiin

Taloutemme tilaan SEFEn hallituksen jäsenet tarjoavat omanlaisiaan lääkkeitä, karvaitakin.

Kasperi Launis

Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa. Silti syystä tai toisesta olemme saaneet aikaiseksi nykyisen tilanteen, jossa liputamme ulos kaiken mahdollisen. Onko innovaatiokykymme mennyt? Onko meillä ollut liian mukavaa?

Olemme suomalaisina selvinneet mitä vaikeimmista kriiseistä. Sisällissotamme oli maailman verisimpiä, mutta silti olimme muutaman vuoden kuluttua puhaltamassa yhteen hiileen sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja maksoimme sotakorvaukset. Mistä löytäisimme positiivisessa mielessä sen vihollisen, jonka takia me lähdemme tekemään yhdessä?

Juuso Enala

En ymmärrä valitusta, ettei talous kasva. Miten se voisi kasvaa, kun ihmiset ovat koko ajan lomalla? On ”saavutettu etu”, että joulun välipäivät ovat vapaata. Sitten jaksetaan juuri ja juuri kärvistellä viisi viikkoa, ennen kuin päästään kahdeksi viikoksi Thaimaahan talvilomalle. Sitten jaksetaan kolme viikkoa pääsiäiseen, johon yhdistetään ylityövapaat ja mennään pohjoiseen.

Mistä ne ylityöt tulevat? No siitä, että ollaan koko ajan lomalla ja sitten kun ollaan töissä, pitää tehdä pitkää päivää.

Nyt pitäisi kaikkien osapuolien unohtaa saavutetut edut, miettiä ja määrittää edut uudelleen, yhteisesti. Koska maailma on muuttunut, rakenteitakin on korjattava. Onneksi Suomi muuttuu väkisin. Meillä on maahanmuuttajia, jotka joutuvat rakentamaan oman elämänsä ja arvonsa nollasta. Mutta heidän kunnianhimonsa on ihan muuta kuin meidän, ja he ajavat ohitsemme, ellemme muuta tapojamme. Meidänkin on käärittävä hihat.

Päivi Vuorimaa

Yksin Suomi ei pärjää. Kansainvälistyminen on tosiasia yrityksen ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Yrittäjyyden tukeminen on avain tähän. Luodaan työpaikkoja ja parannetaan kasvuyritysten mahdollisuuksia sekä tuetaan yritysten menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Ylimmän johdon palkkioita moititaan tolkuttoman suuriksi, ja sitähän ne ovat, mutta tarvitsemme kokeneita ja osaavia johtajia. Jollei heitä halvemmalla saa, on hinta maksettava.

Palkkatalkoita? Työajan pidennystä? Kyllä työstä on saatava kunnon korvaus. En kannata palkkatalkoita ja työajan lisäystä läpi linjan.

Jerker Hedman

Ennusteissamme numerot ovat edelleen siinä järjestyksessä, että muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi pärjää paremmin. Se tarkoittaa, että Suomessa toimivat yhtiöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin muun Euroopan. Kansainvälisyys on etumme. Me olemme sen verran pieni, että pystymme nopeasti reagoimaan muutoksiin. On myös tärkeätä, että löydämme itsemme tulevaisuudessa Aasiasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta. Muuten osuutemme menee meiltä ohitse.

Olen optimisti, meillä on osaamista ja hallitsemme kansainvälisen prosessin. Meidän täytyy kansainvälistyä avoimin silmin ja tarttua mahdollisuuksiin. Kannattaa olla kriittinen, muttei skeptinen. Jos olet skeptinen, et etsi enää vaihtoehtoja. Mutta jos olet kriittinen, löydät uudet mahdollisuudet.

On myös unohdettava jokaisen käänteen leimaaminen kohtalon kysymykseksi. On ajateltava, että jokainen tilanne on uusi tilanne, ja se ratkaistaan. Silloin meidän on mahdollista selviytyä.

Täysi tusina

• SEFEn hallituksessa työskentelee 12 jäsentä. Kokoonpanon valitsee liiton ylintä valtaa käyttävä liittokokous. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

• Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

• Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi edustaa alan opiskelijoita.

• Hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, liiton taloudesta ja sijoitusomaisuudesta.

• SEFEn hallitus asettaa valmisteluelimiksi toimikunnat, joiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013