( Yrittäjyys )

Seuraavaa nokiaa kaavoittamassa

Teksti Selja Tiilikainen
Kuvat Vesa Tyni
  • Marta Valtovirta ei ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia.
  • Valtovirta on ottanut vaikutteita Reidar Särestöniemeltä, joka yhdisti kaupallisuuden ja taiteen jo 1900-luvun puolivälissä.
Nuori ekonomi ja muotialan yrittäjä Marta Valtovirta luottaa omaan juttuunsa eikä pelkää riskinottoa.

Vaikka vaatteet ovat kulutustavaroita, joita jokaisen on hankittava, melkein kolmannes Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksistä teki vuonna 2016 tappiota. Marta Valtovirta on yksi tietoisesti riskibisnekseen lähteneistä. Hänen viime keväänä päivänvalon nähnyt vaatemerkkinsä Hálo tähtää korkealle, suoraan kansainvälisille markkinoille.

Valtovirta näkee alalla mahdollisuuksia. Katsellessaan kansainvälisten muotitalojen catwalkeja hän muistaa, että jokainen niistäkin on lähtenyt jonkin sohvan kulmalta tai autotallista liikkeelle. Jos muut ovat pystyneet, miksei itsekin pystyisi?

Tälläkin hetkellä kotimaisten alan oppilaitosten kasvatit suunnittelevat esimerkiksi Kenzolle ja Saint Laurentille.

”Suomalaisia tutkintoja arvostetaan, ja meillä on upeita suunnittelijoita, mutta kaupallistaminen ja kansainvälistyminen puuttuvat”, Valtovirta harmittelee.

”Suomi on pieni markkina-alue, ja täällä on korkea verotus. Se, että muodilla menestyisi, vaatii kansainvälistä kauppaa, kovaa työtä ja riskinottoa.”

Kittilä Helsinki All Night Long

Valtovirta rakentaa Hálo-brändiään yhdessä suunnittelija Jukka Puljujärven kanssa. Alun perin työkavereiden vitsistä lähtenyt idea kypsyi yhteiseksi vaatemerkiksi, joka nojaa eksoottiseen Lappiin.

Kittilässä kasvanut Puljujärvi vastaa vaatteiden suunnittelusta. Tämän lapsuudenkodin pihakoivun oksat toimittavat nyt naulakon virkaa kaksikon Punavuoressa sijaitsevassa työhuoneessa, jonka valkoiset seinät, taustalla soiva hiljainen linnunlaulu ja kelopuista tehdyt pallit toistavat vaatteiden lappilaisuutta.

Hálon kotipaikaksi rekisteröitiin vuonna 2016 Kittilä.

”Toisin kuin muilla suomalaisilla merkeillä, meillä on aidot juuret Lapissa, ja ammennamme siitä tarinasta”, Valtovirta kuvaa.

Vaikka lappilaiset juuret tuovat mieleen säpikkäät ja neljän tuulen hatun, Halólle Lappi ja Lapin luonto ovat harkittua brändin rakentamista, sillä tarinallisuus ja markkinointi ovat kotimaisten muotialan yritysten tärkeimpiä menestystekijöitä. On erotuttava muista, jos haluaa pärjätä.

Kauneus kiehtoi

Valtovirta ei ole aloittanut Hálon kanssa ihan ummikkona. Kauniit asiat ja kaupankäynti kiinnostivat häntä jo lukioikäisenä, mutta 2000-luvun taitteen Kiteellä muodin liittäminen kauppakorkeakouluopintoihin ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Suunta löytyi Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta, kansainvälisen markkinoinnin pääaineesta, jonne Valtovirta teki ehkä yliopiston historian ensimmäisen gradun kansainvälisten muotiluksusbrändien ostokäyttäytymisestä.

Tuoreen ekonomin intohimo muotia kohtaan oli niin suuri, että hän otti yhteyttä Minna Parikkaan ja kysyi, voisiko tulla harjoittelijaksi. Vaikka ilmaiseksi.

”Äitini kauhistui, että eihän valmis ekonomi voi tehdä palkatonta harjoittelua. Tiesin kuitenkin, että nuorena yrittäjänä harjoittelijoista palkataan usein ensimmäiset työntekijät”, Valtovirta muistelee.

Minna Parikan jälkeen Valtovirta on työskennellyt monipuolisesti muodin parissa konsultti-, markkinointi-, myynti- ja PR-tehtävissä. Nykyisen yhtiökumppaninsa Jukka Puljujärven hän tapasi työskennellessään Ivana Helsingillä vuonna 2011.

Jo tuolloin Puljujärven kännykässä oli taustakuvana Reidar Särestöniemen maalaus, joka nyt toistuu Hálon Reidar-sarjansa kuoseissa. Niin ikään kittiläläisessä taiteilija Reidar Särestöniemessä Puljujärveä inspiroi se, että hän loi kaupallisuutta oman taiteensa alalla jo elinaikanaan 1900-luvun puolivälissä. Kun jokin hänen teoksistaan sai hyvän vastaanoton, hän teki siitä uuden version.

Muodin näkeminen taiteenlajina, jossa estetiikkaan voi yhdistää kaupallisuuden, oli Puljujärven ja Valtovirran yhteinen juttu alusta saakka.

”Meillä on ihan samanlaiset arvot, ja luotamme toistemme ammattitaitoon. Olemme kuin sisko ja veli”, Valtovirta kertoo.

”Nyt voimme toteuttaa itseämme ja tehdä mitä haluamme, milloin haluamme.”

Ja he haluavat valloittaa maailman.

”En ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia. Me emme harrastele, vaan teemme kannattavaa liiketoimintaa. Japani ja Etelä-Korea ovat meidän ykköskohteemme. Niissä on rahaa ja kiinnostusta Lappi-turismiin, ja meillä on Lappi DNA:ssa”, Valtovirta avaa.

Laadulla pikamuotia vastaan

Kansainvälisistä tavoitteistaan huolimatta Hálo on vaatemerkki myös suomalaisille. Sen ranskalaisesta silkistä valmistettuja vaatteita on nähty gaalailloissa tunnettujen tähtien päällä, mutta merkin alpakanvillainen takki pitää lämpimänä paukkupakkasillakin.

”Vaatteemme on suunnattu kaikille laatua arvostaville. On hieno hetki, kun näen meidän vaatteemme kadulla jonkun tuntemattoman päällä”, Valtovirta kuvaa.

Laatu tarkoittaa Hálolle paitsi viimeisteltyä työn jälkeä ja pitkäikäisyyttä, myös sesongittomuutta. Hálon mallisto koostuu pienistä sarjoista, jotka on jaettu eri vuodenaikoihin. Kaikkia sarjoja myydään samaan aikaan ympäri vuoden, joka tarkoittaa, että Hálolta voi hankkia vaikka heinäkuussa talvitakin. Tässä on ollut heidän tehtaillaan Virossa opeteltavaa. Alan joillakin tekijöillä kun mallisto saattaa vaihtua jopa viikoittain, mikä tekee jopa 52 sesonkia vuodessa.

Kovinkaan pitkä aika ei ole siitä, kun mediaan nousi taas yksi negatiivinen lööppi muotialaan liittyen: vaatejätti polttaa tuhansia kiloja käyttökelpoisia vaatteita vuosittain. Kai niin on tehtävä, sillä sesonkinsa ohittaneet vaatteet eivät myy.

Valtovirta ja Puljujärvi ovat sitä mieltä, että muodin kiertonopeuden lakipiste saavutetaan pian, ellei olla jo saavutettu. Tulevaisuudessa pärjää laadulla määrän sijaan. Siihen Hálokin luottaa.

13.12.2017

Tekstiili- ja muotiala

  • Tekstiili- ja muotialalla toimii 3 500 yritystä, kun mukaan lasketaan valmistuksen ja valmistuttamisen ohella vähittäis- ja tukkukauppa sekä tekstiilihuolto.

  • Koko tekstiili- ja muotialan liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2016, ja se työllistää yli 21 000 henkilöä.

  • Vaatteiden valmistuksen toimialalla oli 320 yritystä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 570 miljoonaa euroa.

Lähteet: Suomen tekstiili ja muoti (Tilastokeskus)

Marta Valtovirta

  • Syntynyt: 1983
  • Koulutus: Kauppatieteen maisteri
  • Nykyinen tehtävä: Hálon toimitusjohtaja ja perustaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Vastuu ja kokonaisvaltainen hallinnointi. Saa tehdä mitä haluaa.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Töissä ollaan 24/7.
  • Harrastukset: tennis, matkustelu ja muoti
  • Perhe: aviomies sekä 2,5-vuotias poika
  • Lue lisää: www.halofromnorth.com ja www.martavaltovirta.com
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013