( Yrittäjyys )

Seuraavaa nokiaa kaavoittamassa

Teksti Selja Tiilikainen
Kuvat Vesa Tyni
  • Marta Valtovirta ei ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia.
  • Valtovirta on ottanut vaikutteita Reidar Särestöniemeltä, joka yhdisti kaupallisuuden ja taiteen jo 1900-luvun puolivälissä.
Nuori ekonomi ja muotialan yrittäjä Marta Valtovirta luottaa omaan juttuunsa eikä pelkää riskinottoa.

Vaikka vaatteet ovat kulutustavaroita, joita jokaisen on hankittava, melkein kolmannes Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksistä teki vuonna 2016 tappiota. Marta Valtovirta on yksi tietoisesti riskibisnekseen lähteneistä. Hänen viime keväänä päivänvalon nähnyt vaatemerkkinsä Hálo tähtää korkealle, suoraan kansainvälisille markkinoille.

Valtovirta näkee alalla mahdollisuuksia. Katsellessaan kansainvälisten muotitalojen catwalkeja hän muistaa, että jokainen niistäkin on lähtenyt jonkin sohvan kulmalta tai autotallista liikkeelle. Jos muut ovat pystyneet, miksei itsekin pystyisi?

Tälläkin hetkellä kotimaisten alan oppilaitosten kasvatit suunnittelevat esimerkiksi Kenzolle ja Saint Laurentille.

”Suomalaisia tutkintoja arvostetaan, ja meillä on upeita suunnittelijoita, mutta kaupallistaminen ja kansainvälistyminen puuttuvat”, Valtovirta harmittelee.

”Suomi on pieni markkina-alue, ja täällä on korkea verotus. Se, että muodilla menestyisi, vaatii kansainvälistä kauppaa, kovaa työtä ja riskinottoa.”

Kittilä Helsinki All Night Long

Valtovirta rakentaa Hálo-brändiään yhdessä suunnittelija Jukka Puljujärven kanssa. Alun perin työkavereiden vitsistä lähtenyt idea kypsyi yhteiseksi vaatemerkiksi, joka nojaa eksoottiseen Lappiin.

Kittilässä kasvanut Puljujärvi vastaa vaatteiden suunnittelusta. Tämän lapsuudenkodin pihakoivun oksat toimittavat nyt naulakon virkaa kaksikon Punavuoressa sijaitsevassa työhuoneessa, jonka valkoiset seinät, taustalla soiva hiljainen linnunlaulu ja kelopuista tehdyt pallit toistavat vaatteiden lappilaisuutta.

Hálon kotipaikaksi rekisteröitiin vuonna 2016 Kittilä.

”Toisin kuin muilla suomalaisilla merkeillä, meillä on aidot juuret Lapissa, ja ammennamme siitä tarinasta”, Valtovirta kuvaa.

Vaikka lappilaiset juuret tuovat mieleen säpikkäät ja neljän tuulen hatun, Halólle Lappi ja Lapin luonto ovat harkittua brändin rakentamista, sillä tarinallisuus ja markkinointi ovat kotimaisten muotialan yritysten tärkeimpiä menestystekijöitä. On erotuttava muista, jos haluaa pärjätä.

Kauneus kiehtoi

Valtovirta ei ole aloittanut Hálon kanssa ihan ummikkona. Kauniit asiat ja kaupankäynti kiinnostivat häntä jo lukioikäisenä, mutta 2000-luvun taitteen Kiteellä muodin liittäminen kauppakorkeakouluopintoihin ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Suunta löytyi Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta, kansainvälisen markkinoinnin pääaineesta, jonne Valtovirta teki ehkä yliopiston historian ensimmäisen gradun kansainvälisten muotiluksusbrändien ostokäyttäytymisestä.

Tuoreen ekonomin intohimo muotia kohtaan oli niin suuri, että hän otti yhteyttä Minna Parikkaan ja kysyi, voisiko tulla harjoittelijaksi. Vaikka ilmaiseksi.

”Äitini kauhistui, että eihän valmis ekonomi voi tehdä palkatonta harjoittelua. Tiesin kuitenkin, että nuorena yrittäjänä harjoittelijoista palkataan usein ensimmäiset työntekijät”, Valtovirta muistelee.

Minna Parikan jälkeen Valtovirta on työskennellyt monipuolisesti muodin parissa konsultti-, markkinointi-, myynti- ja PR-tehtävissä. Nykyisen yhtiökumppaninsa Jukka Puljujärven hän tapasi työskennellessään Ivana Helsingillä vuonna 2011.

Jo tuolloin Puljujärven kännykässä oli taustakuvana Reidar Särestöniemen maalaus, joka nyt toistuu Hálon Reidar-sarjansa kuoseissa. Niin ikään kittiläläisessä taiteilija Reidar Särestöniemessä Puljujärveä inspiroi se, että hän loi kaupallisuutta oman taiteensa alalla jo elinaikanaan 1900-luvun puolivälissä. Kun jokin hänen teoksistaan sai hyvän vastaanoton, hän teki siitä uuden version.

Muodin näkeminen taiteenlajina, jossa estetiikkaan voi yhdistää kaupallisuuden, oli Puljujärven ja Valtovirran yhteinen juttu alusta saakka.

”Meillä on ihan samanlaiset arvot, ja luotamme toistemme ammattitaitoon. Olemme kuin sisko ja veli”, Valtovirta kertoo.

”Nyt voimme toteuttaa itseämme ja tehdä mitä haluamme, milloin haluamme.”

Ja he haluavat valloittaa maailman.

”En ymmärrä vaatemerkkejä, jotka eivät halua olla maailman parhaita tai Suomen kovimpia. Me emme harrastele, vaan teemme kannattavaa liiketoimintaa. Japani ja Etelä-Korea ovat meidän ykköskohteemme. Niissä on rahaa ja kiinnostusta Lappi-turismiin, ja meillä on Lappi DNA:ssa”, Valtovirta avaa.

Laadulla pikamuotia vastaan

Kansainvälisistä tavoitteistaan huolimatta Hálo on vaatemerkki myös suomalaisille. Sen ranskalaisesta silkistä valmistettuja vaatteita on nähty gaalailloissa tunnettujen tähtien päällä, mutta merkin alpakanvillainen takki pitää lämpimänä paukkupakkasillakin.

”Vaatteemme on suunnattu kaikille laatua arvostaville. On hieno hetki, kun näen meidän vaatteemme kadulla jonkun tuntemattoman päällä”, Valtovirta kuvaa.

Laatu tarkoittaa Hálolle paitsi viimeisteltyä työn jälkeä ja pitkäikäisyyttä, myös sesongittomuutta. Hálon mallisto koostuu pienistä sarjoista, jotka on jaettu eri vuodenaikoihin. Kaikkia sarjoja myydään samaan aikaan ympäri vuoden, joka tarkoittaa, että Hálolta voi hankkia vaikka heinäkuussa talvitakin. Tässä on ollut heidän tehtaillaan Virossa opeteltavaa. Alan joillakin tekijöillä kun mallisto saattaa vaihtua jopa viikoittain, mikä tekee jopa 52 sesonkia vuodessa.

Kovinkaan pitkä aika ei ole siitä, kun mediaan nousi taas yksi negatiivinen lööppi muotialaan liittyen: vaatejätti polttaa tuhansia kiloja käyttökelpoisia vaatteita vuosittain. Kai niin on tehtävä, sillä sesonkinsa ohittaneet vaatteet eivät myy.

Valtovirta ja Puljujärvi ovat sitä mieltä, että muodin kiertonopeuden lakipiste saavutetaan pian, ellei olla jo saavutettu. Tulevaisuudessa pärjää laadulla määrän sijaan. Siihen Hálokin luottaa.

13.12.2017

Tekstiili- ja muotiala

  • Tekstiili- ja muotialalla toimii 3 500 yritystä, kun mukaan lasketaan valmistuksen ja valmistuttamisen ohella vähittäis- ja tukkukauppa sekä tekstiilihuolto.

  • Koko tekstiili- ja muotialan liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2016, ja se työllistää yli 21 000 henkilöä.

  • Vaatteiden valmistuksen toimialalla oli 320 yritystä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 570 miljoonaa euroa.

Lähteet: Suomen tekstiili ja muoti (Tilastokeskus)

Marta Valtovirta

  • Syntynyt: 1983
  • Koulutus: Kauppatieteen maisteri
  • Nykyinen tehtävä: Hálon toimitusjohtaja ja perustaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Vastuu ja kokonaisvaltainen hallinnointi. Saa tehdä mitä haluaa.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Töissä ollaan 24/7.
  • Harrastukset: tennis, matkustelu ja muoti
  • Perhe: aviomies sekä 2,5-vuotias poika
  • Lue lisää: www.halofromnorth.com ja www.martavaltovirta.com
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013