( Kansainvälisyys )

Singaporen sykkeessä

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Munshi Ahmed / MVPhotos
  • Kun Ratalat yrittävät puhua kiinaa, vastauksen saa yleensä Singaporen valtakielellä, englanniksi.
  • Rataloiden työ ja vapaa-aika limittyvät. "Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä", Niko Ratala sanoo.
Anna ja Niko Ratala luovat uraa Kaakkois-Aasian hektisessä, yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa.

Niko Ratalan herätyskello soi arkipäivisin viideltä. Päivä alkaa crossfit-treeneillä. Sen jälkeen seuraa työpäivä, joka kestää yhdeksästä kello seitsemään asti illalla. Ratala työskentelee voimantuottojärjestelmiä, kuten lentokonemoottoreita ja laivojen voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä, tuottavan Rolls Roycen Singaporen toimistossa Financial Controllerina. Hän matkustaa yli sata päivää vuodessa.

”Dubaissa, Intiassa, Japanissa, Koreassa”, hän listaa.

Myös Anna Ratala herää aamuisin ensimmäisenä urheilemaan. Työpäivä alkaa seitsemän hengen tiimin yhteistoimistossa ja jatkuu erilaisilla tapaamisilla esimerkiksi sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Iltaisin on usein verkostoitumistilaisuuksia, joissa startup-skenessä työskentelevän on hyvä käydä näyttäytymässä.

Anna vetää Slush Singapore -tapahtumaa nyt toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaiken pitää olla valmista syyskuun puolessa välissä.

”Välillä emme näe toisiamme arkisin, mutta otamme ajan takaisin viikonloppuisin ja deitti-iltoina”, Anna summaa.

Ratalat ovat asuneet Singaporessa vuodesta 2011. Haave ulkomailla asumisesta oli elänyt jo vuodesta 2006, kun pariskunta ensimmäisen kerran tapasi opiskellessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

”Singapore nousi suunnitelmissa silloin yhdeksi vaihtoehdoksi. Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

Työnhaussa oli haasteensa

Ennen Singaporeen muuttoa Rataloille oli kertynyt kansainvälistä kokemusta opiskeluajoilta ja valmistumisen jälkeen. Niko oli työskennellyt puoli vuotta Englannissa Bristolissa ja saman verran Saksassa Rolls Roycen palveluksessa. Annalla oli kokemusta vuoden opiskelu- ja työpätkästä Saksassa. Singaporeen Ratalat muuttivat suoraan Berliinistä.

”Saapuessamme Nikolla oli pesti puoleksi vuodeksi, joten minun oli helppo lähteä mukaan. Kun laskeuduimme kentälle, tulimme ensimmäistä kertaa Aasiaan”, kertoo Anna.

Siitä huolimatta kaupunkiin ei tultu lomailemaan, vaan Anna aloitti aktiivisen työnhaun, jonka vei päätökseen neljän kuukauden kuluttua muutosta. Samalla hän sai tuntea, millaista on hakea ulkomaalaisena töitä hyvin kilpailluilta työmarkkinoilta.

”Annan rohkeus ja päättäväisyys edesauttoivat työllistymistä. Energiaa ja uskoa työhakemusten lähettämiseen ja headhuntereiden kontaktoimiseen riitti. Olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita”, Niko toteaa.

Sittemmin myös Nikon pesti vakinaistui.

Singaporessa ulkomaalainen ei saa tehdä töitä ilman työlupaa, vaan työnantajan täytyy hakea se työntekijälle.

”Työlupa on aina ylimääräinen vaiva ja hankaloittaa työn saamista. Työluvan saa vasta sen jälkeen, kun on saanut työpaikan ja työnantajan. Ja jos työnantaja vaihtuu, työlupa pitää hakea uudelleen”, Anna kuvailee.

”Lisäksi täällä voi olla 500–800 hakijaa jokaista työpaikkaa kohden siinä, missä Suomessa niitä on paikasta riippuen varmaan satakunta.”

Slush muuttaa mielikuvia

Singaporen työttömyysprosentti on kuitenkin hyvin alhainen (alle kolme), eikä tehtävä osoittautunut mahdottomaksi. Anna työskenteli kolme vuotta mediaseurantayritys Meltwaterilla: aluksi myyntikonsulttina, sitten myyntipäällikkönä ja tiimin vetäjänä. Sen jälkeen hän perusti oman yrityksen, joka auttoi ulkomaalaisia teknologiayrityksiä tekemään bisnestä Singaporessa. Nykyään aika menee Slushin organisoimisessa.

”Singaporessa on paljon startupeja, mutta ilmapiiri ei vielä oikein kannusta yrittäjyyteen. Perhe ja sukulaiset saattavat painostaa corporate-uralle: lääkäriksi, pankkiiriksi tai lakimieheksi.”

Siksi Singaporeen tarvittiin Slush, joka on sikäläisittäin noin 3 000 hengen tapahtuma. Sen tavoitteena on muuttaa paikallisten mielikuvaa yrittäjyydestä positiivisempaan ja modernimpaan suuntaan. Slush Singapore järjestetään yhteistyössä Helsingin tapahtuman kanssa, mutta vetovastuussa on paikallinen tiimi. Slusheja järjestetään Helsingin ja Singaporen lisäksi Tokiossa ja Shanghaissa.

”Tapahtuman rahoitus saadaan lipunmyynnistä ja sponsoreiden kautta. Viime vuonna saimme myös tukea Singaporen valtiolta. Tänä vuonna partnereiden joukossa on esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja mukana on myös yrityksiä Suomesta, muista pohjoismaista sekä tietysti Kaakkois-Aasiasta”, kertoo Anna.

Vahva hierarkia

Singaporessa työkulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään pitempiä päiviä kuin Suomessa. Normaali työpäivän pituus on yhdeksästä kuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tehtäisiin yhtään sen enempää.

”Yleisesti työaikana ollaan vain toimistolla, mutta ei tehdä niin tehokkaasti töitä”, Niko on huomannut.

Suomalaiselle tuttua suoraan puhumisen tapaa ei ole, ja hierarkia on voimakasta. Se vaikuttaa kontaktien luontiin ja kaupantekoon.

”Suomessa voi soittaa suoraan toimarille, mutta täällä johtajaa pitää tavoitella kahden assistentin kautta. Ihmiset ovat varovaisia kertomaan oman mielipiteensä, sillä pomon kanssa pitää olla samaa mieltä. Samoin aina halutaan toimia jonkun tietyn prosessin mukaan, ei tehdä sen vastaisesti”, Ratalat kuvaavat.

Voimakkaan hierarkian vuoksi on merkitystä, kenen kanssa aloittaa keskustelun ja että tämä on oikea henkilö päättämään asioista. Mitä korkeampi titteli toisella on, sen parempi. Jos tittelin edessä lukee Sr., se on aina hyvä merkki.

Maan valtakieli on englanti, ja lähes kaikki puhuvat sitä sujuvasti.

”Me opiskelimme vuoden ajan mandariinikiinaa kerran viikossa, mutta ei siitä ollut Singaporessa oikeastaan mitään hyötyä. Aina kun yritimme puhua kiinaa, ihmiset vastasivat englanniksi.”

Monikulttuurisuus on normi

Ratalat kertovat kuuden Aasian vuotensa aikana oppineensa erityisesti monikulttuurisuutta. Yhtä yhtenäistä aasialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan jokainen maa on omanlaisensa.

”Työskentelytiimit ovat täällä harvoin homogeenisia, ja kanssakäyminen on luonnostaan monikulttuurista. Kansallisuuksille tulee vähän sokeaksi, eikä enää ole mikään uutinen, etteivät muslimit esimerkiksi syö lounasta ramadanin aikaan”, sanoo Anna.

Esimiestehtävissä työskentelevälle monikulttuuriset tiimit asettavat omat haasteensa. Pitää oppia ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten esimerkiksi japanilaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot otetaan johtamisessa huomioon.

”Olen aika itsevarma ja suora persoona, ja alussa huomasin, että aiheutin liian jyräävällä mentaliteetilla pahaa mieltä tiimissä”, toteaa Niko.

Toisesta tukea

Rataloiden arkielämää ja matkustelua Kaakkois-Aasiassa voi seurata sosiaalisen median kanavissa. Anna kirjoittaa Success in High Heels -blogia ja Niko tekee aktiivisesti videoita YouTubeen. Pariskunnan työ- ja muu elämä limittyvät toisiinsa, eikä vapaa-aika juuri erotu työnteosta.

”Mentaliteettimme on, että työ on merkittävä ja kiinteä osa elämää, ja sitä tehdään niin paljon kuin on tarpeen. Samaa filosofiaa toteutamme myös vapaa-ajalla, eli silloin saatetaan lähteä viikonlopuksi pidemmällekin reissuun. Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä. On kiva, että saa tehdä”, selittää Niko.

Anna komppaa ja vahvistaa, että molemmat ovat hyvin yrittäjähenkisiä.

”Yhteisillä illallisilla aika voi mennä siihen, että puhutaan vain työasioista, mutta se ei harmita, koska pystymme samalla auttamaan toisiamme.”

Rohkeasti maailmalle

Kaakkois-Aasia on Rataloiden mukaan mielenkiintoinen ja kasvava alue, jossa on vielä paljon kehittyviä markkinoita.

”Esimerkiksi Indonesiassa on mieletön potentiaali”, toteaa Niko.

Siksi alue kiinnostaa bisneksentekijöitä. Muuttamista harkitsevia Ratalat kehottavat ensin matkustamaan paikan päälle katsomaan, mistä on kyse. Verkostoja voi kasvattaa osallistumalla network-tilaisuuksiin, joita järjestetään päivittäin ja joihin eri alojen työntekijät kerääntyvät töiden jälkeen. Myöskään yrityksen perustaminen Singaporessa ei ole vaikeaa.

Ulkomaista haaveilevia Ratalat kehottavat ennen kaikkea olemaan rohkeita. Muuttamisen riski on lopulta pieni, sillä aina voi palata takaisin Suomeen. Uudelle maalle pitää kuitenkin antaa täysillä mahdollisuus, sillä vanhasta kiinni pitäminen estää nauttimasta ja näkemästä, mitä ympärillä on.

”Alussa sukulaiset kyselivät meiltäkin, koska tulemme takaisin. Nyt, kun olemme olleet täällä jo kuusi vuotta, kyselyt ovat vähentyneet. Kannattaa uskaltaa heittäytyä. Maailma on tosi kaunis paikka, ja siinä on paljon nähtävää.”

Annan blogi Success in High Heels: annaratala.blogspot.com

Nikon vlogi FinerLife: finerlife.sg

13.9.2017

Tiesitkö?

  • Singaporessa asuu noin tuhat suomalaista, ja paikallinen suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti. Myös Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia järjestetään.
  • Singapore on hyvä ja turvallinen paikka asua, jos havittelee Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaupungista on helppo matkustaa lähimaihin.
  • Jos maahan muuttaa ilman työpaikkaa, kannattaa hakemusten lähettelyn lisäksi olla yhteydessä paikallisiin headuntereihin ja luoda kontakteja avoimissa verkostoitumistilaisuuksissa. Myös oman yrityksen perustaminen on helppoa.
  • Kaupunkivaltion pääkieli on englanti, jolla pärjää joka paikassa.

Lähde: Niko ja Anna Ratala

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013