( Kansainvälisyys )

Singaporen sykkeessä

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Munshi Ahmed / MVPhotos
  • Kun Ratalat yrittävät puhua kiinaa, vastauksen saa yleensä Singaporen valtakielellä, englanniksi.
  • Rataloiden työ ja vapaa-aika limittyvät. "Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä", Niko Ratala sanoo.
Anna ja Niko Ratala luovat uraa Kaakkois-Aasian hektisessä, yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa.

Niko Ratalan herätyskello soi arkipäivisin viideltä. Päivä alkaa crossfit-treeneillä. Sen jälkeen seuraa työpäivä, joka kestää yhdeksästä kello seitsemään asti illalla. Ratala työskentelee voimantuottojärjestelmiä, kuten lentokonemoottoreita ja laivojen voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä, tuottavan Rolls Roycen Singaporen toimistossa Financial Controllerina. Hän matkustaa yli sata päivää vuodessa.

”Dubaissa, Intiassa, Japanissa, Koreassa”, hän listaa.

Myös Anna Ratala herää aamuisin ensimmäisenä urheilemaan. Työpäivä alkaa seitsemän hengen tiimin yhteistoimistossa ja jatkuu erilaisilla tapaamisilla esimerkiksi sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Iltaisin on usein verkostoitumistilaisuuksia, joissa startup-skenessä työskentelevän on hyvä käydä näyttäytymässä.

Anna vetää Slush Singapore -tapahtumaa nyt toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaiken pitää olla valmista syyskuun puolessa välissä.

”Välillä emme näe toisiamme arkisin, mutta otamme ajan takaisin viikonloppuisin ja deitti-iltoina”, Anna summaa.

Ratalat ovat asuneet Singaporessa vuodesta 2011. Haave ulkomailla asumisesta oli elänyt jo vuodesta 2006, kun pariskunta ensimmäisen kerran tapasi opiskellessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

”Singapore nousi suunnitelmissa silloin yhdeksi vaihtoehdoksi. Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

Työnhaussa oli haasteensa

Ennen Singaporeen muuttoa Rataloille oli kertynyt kansainvälistä kokemusta opiskeluajoilta ja valmistumisen jälkeen. Niko oli työskennellyt puoli vuotta Englannissa Bristolissa ja saman verran Saksassa Rolls Roycen palveluksessa. Annalla oli kokemusta vuoden opiskelu- ja työpätkästä Saksassa. Singaporeen Ratalat muuttivat suoraan Berliinistä.

”Saapuessamme Nikolla oli pesti puoleksi vuodeksi, joten minun oli helppo lähteä mukaan. Kun laskeuduimme kentälle, tulimme ensimmäistä kertaa Aasiaan”, kertoo Anna.

Siitä huolimatta kaupunkiin ei tultu lomailemaan, vaan Anna aloitti aktiivisen työnhaun, jonka vei päätökseen neljän kuukauden kuluttua muutosta. Samalla hän sai tuntea, millaista on hakea ulkomaalaisena töitä hyvin kilpailluilta työmarkkinoilta.

”Annan rohkeus ja päättäväisyys edesauttoivat työllistymistä. Energiaa ja uskoa työhakemusten lähettämiseen ja headhuntereiden kontaktoimiseen riitti. Olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita”, Niko toteaa.

Sittemmin myös Nikon pesti vakinaistui.

Singaporessa ulkomaalainen ei saa tehdä töitä ilman työlupaa, vaan työnantajan täytyy hakea se työntekijälle.

”Työlupa on aina ylimääräinen vaiva ja hankaloittaa työn saamista. Työluvan saa vasta sen jälkeen, kun on saanut työpaikan ja työnantajan. Ja jos työnantaja vaihtuu, työlupa pitää hakea uudelleen”, Anna kuvailee.

”Lisäksi täällä voi olla 500–800 hakijaa jokaista työpaikkaa kohden siinä, missä Suomessa niitä on paikasta riippuen varmaan satakunta.”

Slush muuttaa mielikuvia

Singaporen työttömyysprosentti on kuitenkin hyvin alhainen (alle kolme), eikä tehtävä osoittautunut mahdottomaksi. Anna työskenteli kolme vuotta mediaseurantayritys Meltwaterilla: aluksi myyntikonsulttina, sitten myyntipäällikkönä ja tiimin vetäjänä. Sen jälkeen hän perusti oman yrityksen, joka auttoi ulkomaalaisia teknologiayrityksiä tekemään bisnestä Singaporessa. Nykyään aika menee Slushin organisoimisessa.

”Singaporessa on paljon startupeja, mutta ilmapiiri ei vielä oikein kannusta yrittäjyyteen. Perhe ja sukulaiset saattavat painostaa corporate-uralle: lääkäriksi, pankkiiriksi tai lakimieheksi.”

Siksi Singaporeen tarvittiin Slush, joka on sikäläisittäin noin 3 000 hengen tapahtuma. Sen tavoitteena on muuttaa paikallisten mielikuvaa yrittäjyydestä positiivisempaan ja modernimpaan suuntaan. Slush Singapore järjestetään yhteistyössä Helsingin tapahtuman kanssa, mutta vetovastuussa on paikallinen tiimi. Slusheja järjestetään Helsingin ja Singaporen lisäksi Tokiossa ja Shanghaissa.

”Tapahtuman rahoitus saadaan lipunmyynnistä ja sponsoreiden kautta. Viime vuonna saimme myös tukea Singaporen valtiolta. Tänä vuonna partnereiden joukossa on esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja mukana on myös yrityksiä Suomesta, muista pohjoismaista sekä tietysti Kaakkois-Aasiasta”, kertoo Anna.

Vahva hierarkia

Singaporessa työkulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään pitempiä päiviä kuin Suomessa. Normaali työpäivän pituus on yhdeksästä kuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tehtäisiin yhtään sen enempää.

”Yleisesti työaikana ollaan vain toimistolla, mutta ei tehdä niin tehokkaasti töitä”, Niko on huomannut.

Suomalaiselle tuttua suoraan puhumisen tapaa ei ole, ja hierarkia on voimakasta. Se vaikuttaa kontaktien luontiin ja kaupantekoon.

”Suomessa voi soittaa suoraan toimarille, mutta täällä johtajaa pitää tavoitella kahden assistentin kautta. Ihmiset ovat varovaisia kertomaan oman mielipiteensä, sillä pomon kanssa pitää olla samaa mieltä. Samoin aina halutaan toimia jonkun tietyn prosessin mukaan, ei tehdä sen vastaisesti”, Ratalat kuvaavat.

Voimakkaan hierarkian vuoksi on merkitystä, kenen kanssa aloittaa keskustelun ja että tämä on oikea henkilö päättämään asioista. Mitä korkeampi titteli toisella on, sen parempi. Jos tittelin edessä lukee Sr., se on aina hyvä merkki.

Maan valtakieli on englanti, ja lähes kaikki puhuvat sitä sujuvasti.

”Me opiskelimme vuoden ajan mandariinikiinaa kerran viikossa, mutta ei siitä ollut Singaporessa oikeastaan mitään hyötyä. Aina kun yritimme puhua kiinaa, ihmiset vastasivat englanniksi.”

Monikulttuurisuus on normi

Ratalat kertovat kuuden Aasian vuotensa aikana oppineensa erityisesti monikulttuurisuutta. Yhtä yhtenäistä aasialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan jokainen maa on omanlaisensa.

”Työskentelytiimit ovat täällä harvoin homogeenisia, ja kanssakäyminen on luonnostaan monikulttuurista. Kansallisuuksille tulee vähän sokeaksi, eikä enää ole mikään uutinen, etteivät muslimit esimerkiksi syö lounasta ramadanin aikaan”, sanoo Anna.

Esimiestehtävissä työskentelevälle monikulttuuriset tiimit asettavat omat haasteensa. Pitää oppia ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten esimerkiksi japanilaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot otetaan johtamisessa huomioon.

”Olen aika itsevarma ja suora persoona, ja alussa huomasin, että aiheutin liian jyräävällä mentaliteetilla pahaa mieltä tiimissä”, toteaa Niko.

Toisesta tukea

Rataloiden arkielämää ja matkustelua Kaakkois-Aasiassa voi seurata sosiaalisen median kanavissa. Anna kirjoittaa Success in High Heels -blogia ja Niko tekee aktiivisesti videoita YouTubeen. Pariskunnan työ- ja muu elämä limittyvät toisiinsa, eikä vapaa-aika juuri erotu työnteosta.

”Mentaliteettimme on, että työ on merkittävä ja kiinteä osa elämää, ja sitä tehdään niin paljon kuin on tarpeen. Samaa filosofiaa toteutamme myös vapaa-ajalla, eli silloin saatetaan lähteä viikonlopuksi pidemmällekin reissuun. Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä. On kiva, että saa tehdä”, selittää Niko.

Anna komppaa ja vahvistaa, että molemmat ovat hyvin yrittäjähenkisiä.

”Yhteisillä illallisilla aika voi mennä siihen, että puhutaan vain työasioista, mutta se ei harmita, koska pystymme samalla auttamaan toisiamme.”

Rohkeasti maailmalle

Kaakkois-Aasia on Rataloiden mukaan mielenkiintoinen ja kasvava alue, jossa on vielä paljon kehittyviä markkinoita.

”Esimerkiksi Indonesiassa on mieletön potentiaali”, toteaa Niko.

Siksi alue kiinnostaa bisneksentekijöitä. Muuttamista harkitsevia Ratalat kehottavat ensin matkustamaan paikan päälle katsomaan, mistä on kyse. Verkostoja voi kasvattaa osallistumalla network-tilaisuuksiin, joita järjestetään päivittäin ja joihin eri alojen työntekijät kerääntyvät töiden jälkeen. Myöskään yrityksen perustaminen Singaporessa ei ole vaikeaa.

Ulkomaista haaveilevia Ratalat kehottavat ennen kaikkea olemaan rohkeita. Muuttamisen riski on lopulta pieni, sillä aina voi palata takaisin Suomeen. Uudelle maalle pitää kuitenkin antaa täysillä mahdollisuus, sillä vanhasta kiinni pitäminen estää nauttimasta ja näkemästä, mitä ympärillä on.

”Alussa sukulaiset kyselivät meiltäkin, koska tulemme takaisin. Nyt, kun olemme olleet täällä jo kuusi vuotta, kyselyt ovat vähentyneet. Kannattaa uskaltaa heittäytyä. Maailma on tosi kaunis paikka, ja siinä on paljon nähtävää.”

Annan blogi Success in High Heels: annaratala.blogspot.com

Nikon vlogi FinerLife: finerlife.sg

13.9.2017

Tiesitkö?

  • Singaporessa asuu noin tuhat suomalaista, ja paikallinen suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti. Myös Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia järjestetään.
  • Singapore on hyvä ja turvallinen paikka asua, jos havittelee Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaupungista on helppo matkustaa lähimaihin.
  • Jos maahan muuttaa ilman työpaikkaa, kannattaa hakemusten lähettelyn lisäksi olla yhteydessä paikallisiin headuntereihin ja luoda kontakteja avoimissa verkostoitumistilaisuuksissa. Myös oman yrityksen perustaminen on helppoa.
  • Kaupunkivaltion pääkieli on englanti, jolla pärjää joka paikassa.

Lähde: Niko ja Anna Ratala

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013