( Kansainvälisyys )

Singaporen sykkeessä

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Munshi Ahmed / MVPhotos
  • Kun Ratalat yrittävät puhua kiinaa, vastauksen saa yleensä Singaporen valtakielellä, englanniksi.
  • Rataloiden työ ja vapaa-aika limittyvät. "Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä", Niko Ratala sanoo.
Anna ja Niko Ratala luovat uraa Kaakkois-Aasian hektisessä, yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa.

Niko Ratalan herätyskello soi arkipäivisin viideltä. Päivä alkaa crossfit-treeneillä. Sen jälkeen seuraa työpäivä, joka kestää yhdeksästä kello seitsemään asti illalla. Ratala työskentelee voimantuottojärjestelmiä, kuten lentokonemoottoreita ja laivojen voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä, tuottavan Rolls Roycen Singaporen toimistossa Financial Controllerina. Hän matkustaa yli sata päivää vuodessa.

”Dubaissa, Intiassa, Japanissa, Koreassa”, hän listaa.

Myös Anna Ratala herää aamuisin ensimmäisenä urheilemaan. Työpäivä alkaa seitsemän hengen tiimin yhteistoimistossa ja jatkuu erilaisilla tapaamisilla esimerkiksi sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Iltaisin on usein verkostoitumistilaisuuksia, joissa startup-skenessä työskentelevän on hyvä käydä näyttäytymässä.

Anna vetää Slush Singapore -tapahtumaa nyt toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaiken pitää olla valmista syyskuun puolessa välissä.

”Välillä emme näe toisiamme arkisin, mutta otamme ajan takaisin viikonloppuisin ja deitti-iltoina”, Anna summaa.

Ratalat ovat asuneet Singaporessa vuodesta 2011. Haave ulkomailla asumisesta oli elänyt jo vuodesta 2006, kun pariskunta ensimmäisen kerran tapasi opiskellessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

”Singapore nousi suunnitelmissa silloin yhdeksi vaihtoehdoksi. Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

Työnhaussa oli haasteensa

Ennen Singaporeen muuttoa Rataloille oli kertynyt kansainvälistä kokemusta opiskeluajoilta ja valmistumisen jälkeen. Niko oli työskennellyt puoli vuotta Englannissa Bristolissa ja saman verran Saksassa Rolls Roycen palveluksessa. Annalla oli kokemusta vuoden opiskelu- ja työpätkästä Saksassa. Singaporeen Ratalat muuttivat suoraan Berliinistä.

”Saapuessamme Nikolla oli pesti puoleksi vuodeksi, joten minun oli helppo lähteä mukaan. Kun laskeuduimme kentälle, tulimme ensimmäistä kertaa Aasiaan”, kertoo Anna.

Siitä huolimatta kaupunkiin ei tultu lomailemaan, vaan Anna aloitti aktiivisen työnhaun, jonka vei päätökseen neljän kuukauden kuluttua muutosta. Samalla hän sai tuntea, millaista on hakea ulkomaalaisena töitä hyvin kilpailluilta työmarkkinoilta.

”Annan rohkeus ja päättäväisyys edesauttoivat työllistymistä. Energiaa ja uskoa työhakemusten lähettämiseen ja headhuntereiden kontaktoimiseen riitti. Olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita”, Niko toteaa.

Sittemmin myös Nikon pesti vakinaistui.

Singaporessa ulkomaalainen ei saa tehdä töitä ilman työlupaa, vaan työnantajan täytyy hakea se työntekijälle.

”Työlupa on aina ylimääräinen vaiva ja hankaloittaa työn saamista. Työluvan saa vasta sen jälkeen, kun on saanut työpaikan ja työnantajan. Ja jos työnantaja vaihtuu, työlupa pitää hakea uudelleen”, Anna kuvailee.

”Lisäksi täällä voi olla 500–800 hakijaa jokaista työpaikkaa kohden siinä, missä Suomessa niitä on paikasta riippuen varmaan satakunta.”

Slush muuttaa mielikuvia

Singaporen työttömyysprosentti on kuitenkin hyvin alhainen (alle kolme), eikä tehtävä osoittautunut mahdottomaksi. Anna työskenteli kolme vuotta mediaseurantayritys Meltwaterilla: aluksi myyntikonsulttina, sitten myyntipäällikkönä ja tiimin vetäjänä. Sen jälkeen hän perusti oman yrityksen, joka auttoi ulkomaalaisia teknologiayrityksiä tekemään bisnestä Singaporessa. Nykyään aika menee Slushin organisoimisessa.

”Singaporessa on paljon startupeja, mutta ilmapiiri ei vielä oikein kannusta yrittäjyyteen. Perhe ja sukulaiset saattavat painostaa corporate-uralle: lääkäriksi, pankkiiriksi tai lakimieheksi.”

Siksi Singaporeen tarvittiin Slush, joka on sikäläisittäin noin 3 000 hengen tapahtuma. Sen tavoitteena on muuttaa paikallisten mielikuvaa yrittäjyydestä positiivisempaan ja modernimpaan suuntaan. Slush Singapore järjestetään yhteistyössä Helsingin tapahtuman kanssa, mutta vetovastuussa on paikallinen tiimi. Slusheja järjestetään Helsingin ja Singaporen lisäksi Tokiossa ja Shanghaissa.

”Tapahtuman rahoitus saadaan lipunmyynnistä ja sponsoreiden kautta. Viime vuonna saimme myös tukea Singaporen valtiolta. Tänä vuonna partnereiden joukossa on esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja mukana on myös yrityksiä Suomesta, muista pohjoismaista sekä tietysti Kaakkois-Aasiasta”, kertoo Anna.

Vahva hierarkia

Singaporessa työkulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään pitempiä päiviä kuin Suomessa. Normaali työpäivän pituus on yhdeksästä kuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tehtäisiin yhtään sen enempää.

”Yleisesti työaikana ollaan vain toimistolla, mutta ei tehdä niin tehokkaasti töitä”, Niko on huomannut.

Suomalaiselle tuttua suoraan puhumisen tapaa ei ole, ja hierarkia on voimakasta. Se vaikuttaa kontaktien luontiin ja kaupantekoon.

”Suomessa voi soittaa suoraan toimarille, mutta täällä johtajaa pitää tavoitella kahden assistentin kautta. Ihmiset ovat varovaisia kertomaan oman mielipiteensä, sillä pomon kanssa pitää olla samaa mieltä. Samoin aina halutaan toimia jonkun tietyn prosessin mukaan, ei tehdä sen vastaisesti”, Ratalat kuvaavat.

Voimakkaan hierarkian vuoksi on merkitystä, kenen kanssa aloittaa keskustelun ja että tämä on oikea henkilö päättämään asioista. Mitä korkeampi titteli toisella on, sen parempi. Jos tittelin edessä lukee Sr., se on aina hyvä merkki.

Maan valtakieli on englanti, ja lähes kaikki puhuvat sitä sujuvasti.

”Me opiskelimme vuoden ajan mandariinikiinaa kerran viikossa, mutta ei siitä ollut Singaporessa oikeastaan mitään hyötyä. Aina kun yritimme puhua kiinaa, ihmiset vastasivat englanniksi.”

Monikulttuurisuus on normi

Ratalat kertovat kuuden Aasian vuotensa aikana oppineensa erityisesti monikulttuurisuutta. Yhtä yhtenäistä aasialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan jokainen maa on omanlaisensa.

”Työskentelytiimit ovat täällä harvoin homogeenisia, ja kanssakäyminen on luonnostaan monikulttuurista. Kansallisuuksille tulee vähän sokeaksi, eikä enää ole mikään uutinen, etteivät muslimit esimerkiksi syö lounasta ramadanin aikaan”, sanoo Anna.

Esimiestehtävissä työskentelevälle monikulttuuriset tiimit asettavat omat haasteensa. Pitää oppia ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten esimerkiksi japanilaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot otetaan johtamisessa huomioon.

”Olen aika itsevarma ja suora persoona, ja alussa huomasin, että aiheutin liian jyräävällä mentaliteetilla pahaa mieltä tiimissä”, toteaa Niko.

Toisesta tukea

Rataloiden arkielämää ja matkustelua Kaakkois-Aasiassa voi seurata sosiaalisen median kanavissa. Anna kirjoittaa Success in High Heels -blogia ja Niko tekee aktiivisesti videoita YouTubeen. Pariskunnan työ- ja muu elämä limittyvät toisiinsa, eikä vapaa-aika juuri erotu työnteosta.

”Mentaliteettimme on, että työ on merkittävä ja kiinteä osa elämää, ja sitä tehdään niin paljon kuin on tarpeen. Samaa filosofiaa toteutamme myös vapaa-ajalla, eli silloin saatetaan lähteä viikonlopuksi pidemmällekin reissuun. Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä. On kiva, että saa tehdä”, selittää Niko.

Anna komppaa ja vahvistaa, että molemmat ovat hyvin yrittäjähenkisiä.

”Yhteisillä illallisilla aika voi mennä siihen, että puhutaan vain työasioista, mutta se ei harmita, koska pystymme samalla auttamaan toisiamme.”

Rohkeasti maailmalle

Kaakkois-Aasia on Rataloiden mukaan mielenkiintoinen ja kasvava alue, jossa on vielä paljon kehittyviä markkinoita.

”Esimerkiksi Indonesiassa on mieletön potentiaali”, toteaa Niko.

Siksi alue kiinnostaa bisneksentekijöitä. Muuttamista harkitsevia Ratalat kehottavat ensin matkustamaan paikan päälle katsomaan, mistä on kyse. Verkostoja voi kasvattaa osallistumalla network-tilaisuuksiin, joita järjestetään päivittäin ja joihin eri alojen työntekijät kerääntyvät töiden jälkeen. Myöskään yrityksen perustaminen Singaporessa ei ole vaikeaa.

Ulkomaista haaveilevia Ratalat kehottavat ennen kaikkea olemaan rohkeita. Muuttamisen riski on lopulta pieni, sillä aina voi palata takaisin Suomeen. Uudelle maalle pitää kuitenkin antaa täysillä mahdollisuus, sillä vanhasta kiinni pitäminen estää nauttimasta ja näkemästä, mitä ympärillä on.

”Alussa sukulaiset kyselivät meiltäkin, koska tulemme takaisin. Nyt, kun olemme olleet täällä jo kuusi vuotta, kyselyt ovat vähentyneet. Kannattaa uskaltaa heittäytyä. Maailma on tosi kaunis paikka, ja siinä on paljon nähtävää.”

Annan blogi Success in High Heels: annaratala.blogspot.com

Nikon vlogi FinerLife: finerlife.sg

13.9.2017

Tiesitkö?

  • Singaporessa asuu noin tuhat suomalaista, ja paikallinen suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti. Myös Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia järjestetään.
  • Singapore on hyvä ja turvallinen paikka asua, jos havittelee Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaupungista on helppo matkustaa lähimaihin.
  • Jos maahan muuttaa ilman työpaikkaa, kannattaa hakemusten lähettelyn lisäksi olla yhteydessä paikallisiin headuntereihin ja luoda kontakteja avoimissa verkostoitumistilaisuuksissa. Myös oman yrityksen perustaminen on helppoa.
  • Kaupunkivaltion pääkieli on englanti, jolla pärjää joka paikassa.

Lähde: Niko ja Anna Ratala

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013