( Kansainvälisyys )

Singaporen sykkeessä

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Munshi Ahmed / MVPhotos
  • Kun Ratalat yrittävät puhua kiinaa, vastauksen saa yleensä Singaporen valtakielellä, englanniksi.
  • Rataloiden työ ja vapaa-aika limittyvät. "Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä", Niko Ratala sanoo.
Anna ja Niko Ratala luovat uraa Kaakkois-Aasian hektisessä, yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa.

Niko Ratalan herätyskello soi arkipäivisin viideltä. Päivä alkaa crossfit-treeneillä. Sen jälkeen seuraa työpäivä, joka kestää yhdeksästä kello seitsemään asti illalla. Ratala työskentelee voimantuottojärjestelmiä, kuten lentokonemoottoreita ja laivojen voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä, tuottavan Rolls Roycen Singaporen toimistossa Financial Controllerina. Hän matkustaa yli sata päivää vuodessa.

”Dubaissa, Intiassa, Japanissa, Koreassa”, hän listaa.

Myös Anna Ratala herää aamuisin ensimmäisenä urheilemaan. Työpäivä alkaa seitsemän hengen tiimin yhteistoimistossa ja jatkuu erilaisilla tapaamisilla esimerkiksi sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Iltaisin on usein verkostoitumistilaisuuksia, joissa startup-skenessä työskentelevän on hyvä käydä näyttäytymässä.

Anna vetää Slush Singapore -tapahtumaa nyt toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaiken pitää olla valmista syyskuun puolessa välissä.

”Välillä emme näe toisiamme arkisin, mutta otamme ajan takaisin viikonloppuisin ja deitti-iltoina”, Anna summaa.

Ratalat ovat asuneet Singaporessa vuodesta 2011. Haave ulkomailla asumisesta oli elänyt jo vuodesta 2006, kun pariskunta ensimmäisen kerran tapasi opiskellessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

”Singapore nousi suunnitelmissa silloin yhdeksi vaihtoehdoksi. Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

Työnhaussa oli haasteensa

Ennen Singaporeen muuttoa Rataloille oli kertynyt kansainvälistä kokemusta opiskeluajoilta ja valmistumisen jälkeen. Niko oli työskennellyt puoli vuotta Englannissa Bristolissa ja saman verran Saksassa Rolls Roycen palveluksessa. Annalla oli kokemusta vuoden opiskelu- ja työpätkästä Saksassa. Singaporeen Ratalat muuttivat suoraan Berliinistä.

”Saapuessamme Nikolla oli pesti puoleksi vuodeksi, joten minun oli helppo lähteä mukaan. Kun laskeuduimme kentälle, tulimme ensimmäistä kertaa Aasiaan”, kertoo Anna.

Siitä huolimatta kaupunkiin ei tultu lomailemaan, vaan Anna aloitti aktiivisen työnhaun, jonka vei päätökseen neljän kuukauden kuluttua muutosta. Samalla hän sai tuntea, millaista on hakea ulkomaalaisena töitä hyvin kilpailluilta työmarkkinoilta.

”Annan rohkeus ja päättäväisyys edesauttoivat työllistymistä. Energiaa ja uskoa työhakemusten lähettämiseen ja headhuntereiden kontaktoimiseen riitti. Olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita”, Niko toteaa.

Sittemmin myös Nikon pesti vakinaistui.

Singaporessa ulkomaalainen ei saa tehdä töitä ilman työlupaa, vaan työnantajan täytyy hakea se työntekijälle.

”Työlupa on aina ylimääräinen vaiva ja hankaloittaa työn saamista. Työluvan saa vasta sen jälkeen, kun on saanut työpaikan ja työnantajan. Ja jos työnantaja vaihtuu, työlupa pitää hakea uudelleen”, Anna kuvailee.

”Lisäksi täällä voi olla 500–800 hakijaa jokaista työpaikkaa kohden siinä, missä Suomessa niitä on paikasta riippuen varmaan satakunta.”

Slush muuttaa mielikuvia

Singaporen työttömyysprosentti on kuitenkin hyvin alhainen (alle kolme), eikä tehtävä osoittautunut mahdottomaksi. Anna työskenteli kolme vuotta mediaseurantayritys Meltwaterilla: aluksi myyntikonsulttina, sitten myyntipäällikkönä ja tiimin vetäjänä. Sen jälkeen hän perusti oman yrityksen, joka auttoi ulkomaalaisia teknologiayrityksiä tekemään bisnestä Singaporessa. Nykyään aika menee Slushin organisoimisessa.

”Singaporessa on paljon startupeja, mutta ilmapiiri ei vielä oikein kannusta yrittäjyyteen. Perhe ja sukulaiset saattavat painostaa corporate-uralle: lääkäriksi, pankkiiriksi tai lakimieheksi.”

Siksi Singaporeen tarvittiin Slush, joka on sikäläisittäin noin 3 000 hengen tapahtuma. Sen tavoitteena on muuttaa paikallisten mielikuvaa yrittäjyydestä positiivisempaan ja modernimpaan suuntaan. Slush Singapore järjestetään yhteistyössä Helsingin tapahtuman kanssa, mutta vetovastuussa on paikallinen tiimi. Slusheja järjestetään Helsingin ja Singaporen lisäksi Tokiossa ja Shanghaissa.

”Tapahtuman rahoitus saadaan lipunmyynnistä ja sponsoreiden kautta. Viime vuonna saimme myös tukea Singaporen valtiolta. Tänä vuonna partnereiden joukossa on esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja mukana on myös yrityksiä Suomesta, muista pohjoismaista sekä tietysti Kaakkois-Aasiasta”, kertoo Anna.

Vahva hierarkia

Singaporessa työkulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään pitempiä päiviä kuin Suomessa. Normaali työpäivän pituus on yhdeksästä kuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tehtäisiin yhtään sen enempää.

”Yleisesti työaikana ollaan vain toimistolla, mutta ei tehdä niin tehokkaasti töitä”, Niko on huomannut.

Suomalaiselle tuttua suoraan puhumisen tapaa ei ole, ja hierarkia on voimakasta. Se vaikuttaa kontaktien luontiin ja kaupantekoon.

”Suomessa voi soittaa suoraan toimarille, mutta täällä johtajaa pitää tavoitella kahden assistentin kautta. Ihmiset ovat varovaisia kertomaan oman mielipiteensä, sillä pomon kanssa pitää olla samaa mieltä. Samoin aina halutaan toimia jonkun tietyn prosessin mukaan, ei tehdä sen vastaisesti”, Ratalat kuvaavat.

Voimakkaan hierarkian vuoksi on merkitystä, kenen kanssa aloittaa keskustelun ja että tämä on oikea henkilö päättämään asioista. Mitä korkeampi titteli toisella on, sen parempi. Jos tittelin edessä lukee Sr., se on aina hyvä merkki.

Maan valtakieli on englanti, ja lähes kaikki puhuvat sitä sujuvasti.

”Me opiskelimme vuoden ajan mandariinikiinaa kerran viikossa, mutta ei siitä ollut Singaporessa oikeastaan mitään hyötyä. Aina kun yritimme puhua kiinaa, ihmiset vastasivat englanniksi.”

Monikulttuurisuus on normi

Ratalat kertovat kuuden Aasian vuotensa aikana oppineensa erityisesti monikulttuurisuutta. Yhtä yhtenäistä aasialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan jokainen maa on omanlaisensa.

”Työskentelytiimit ovat täällä harvoin homogeenisia, ja kanssakäyminen on luonnostaan monikulttuurista. Kansallisuuksille tulee vähän sokeaksi, eikä enää ole mikään uutinen, etteivät muslimit esimerkiksi syö lounasta ramadanin aikaan”, sanoo Anna.

Esimiestehtävissä työskentelevälle monikulttuuriset tiimit asettavat omat haasteensa. Pitää oppia ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten esimerkiksi japanilaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot otetaan johtamisessa huomioon.

”Olen aika itsevarma ja suora persoona, ja alussa huomasin, että aiheutin liian jyräävällä mentaliteetilla pahaa mieltä tiimissä”, toteaa Niko.

Toisesta tukea

Rataloiden arkielämää ja matkustelua Kaakkois-Aasiassa voi seurata sosiaalisen median kanavissa. Anna kirjoittaa Success in High Heels -blogia ja Niko tekee aktiivisesti videoita YouTubeen. Pariskunnan työ- ja muu elämä limittyvät toisiinsa, eikä vapaa-aika juuri erotu työnteosta.

”Mentaliteettimme on, että työ on merkittävä ja kiinteä osa elämää, ja sitä tehdään niin paljon kuin on tarpeen. Samaa filosofiaa toteutamme myös vapaa-ajalla, eli silloin saatetaan lähteä viikonlopuksi pidemmällekin reissuun. Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä. On kiva, että saa tehdä”, selittää Niko.

Anna komppaa ja vahvistaa, että molemmat ovat hyvin yrittäjähenkisiä.

”Yhteisillä illallisilla aika voi mennä siihen, että puhutaan vain työasioista, mutta se ei harmita, koska pystymme samalla auttamaan toisiamme.”

Rohkeasti maailmalle

Kaakkois-Aasia on Rataloiden mukaan mielenkiintoinen ja kasvava alue, jossa on vielä paljon kehittyviä markkinoita.

”Esimerkiksi Indonesiassa on mieletön potentiaali”, toteaa Niko.

Siksi alue kiinnostaa bisneksentekijöitä. Muuttamista harkitsevia Ratalat kehottavat ensin matkustamaan paikan päälle katsomaan, mistä on kyse. Verkostoja voi kasvattaa osallistumalla network-tilaisuuksiin, joita järjestetään päivittäin ja joihin eri alojen työntekijät kerääntyvät töiden jälkeen. Myöskään yrityksen perustaminen Singaporessa ei ole vaikeaa.

Ulkomaista haaveilevia Ratalat kehottavat ennen kaikkea olemaan rohkeita. Muuttamisen riski on lopulta pieni, sillä aina voi palata takaisin Suomeen. Uudelle maalle pitää kuitenkin antaa täysillä mahdollisuus, sillä vanhasta kiinni pitäminen estää nauttimasta ja näkemästä, mitä ympärillä on.

”Alussa sukulaiset kyselivät meiltäkin, koska tulemme takaisin. Nyt, kun olemme olleet täällä jo kuusi vuotta, kyselyt ovat vähentyneet. Kannattaa uskaltaa heittäytyä. Maailma on tosi kaunis paikka, ja siinä on paljon nähtävää.”

Annan blogi Success in High Heels: annaratala.blogspot.com

Nikon vlogi FinerLife: finerlife.sg

13.9.2017

Tiesitkö?

  • Singaporessa asuu noin tuhat suomalaista, ja paikallinen suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti. Myös Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia järjestetään.
  • Singapore on hyvä ja turvallinen paikka asua, jos havittelee Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaupungista on helppo matkustaa lähimaihin.
  • Jos maahan muuttaa ilman työpaikkaa, kannattaa hakemusten lähettelyn lisäksi olla yhteydessä paikallisiin headuntereihin ja luoda kontakteja avoimissa verkostoitumistilaisuuksissa. Myös oman yrityksen perustaminen on helppoa.
  • Kaupunkivaltion pääkieli on englanti, jolla pärjää joka paikassa.

Lähde: Niko ja Anna Ratala

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013