( Yhteiskunta )

Sirpa Hänti toivoo tiedettä pienyrityksiin

Teksti Matti Koskinen
Kuva Vesa Tyni
Yliopettaja Sirpa Hänti toivoo kauppatieteen tohtoreille nykyistä laajempia uranäkymiä. Hänen tutkimuksensa mukaan esimerkiksi pk-sektorin yrityksillä olisi runsaasti käyttöä tohtorien osaamiselle.

Yliopisto on valtakunnan korkein tieteeseen perustuvaa osaamista jakava instituutio, mutta kuinka tehokkaasti tuo osaaminen päätyy yhteiskunnan palvelukseen? Viime vuosina on aprikoitu etenkin tohtorien epävarmuutta työllistymisestä. Tohtorien kouluttaminen työttömiksi on selvästi ajan ja resurssien haaskaamista.

Kauppatieteen tohtori Sirpa Hänti väittää, että hänen kaltaisillaan olisi paljon annettavaa elinkeinoelämälle, etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Väite perustuu hänen keväällä julkaistuun tutkimukseensa Kauppatieteiden tohtorien ja pk-yritysten yhteistyöstä synergiaa.

”Olisi valtava mahdollisuus, jos tohtorien osaamista hyödynnettäisiin firmoissa. Isot yritykset ehkä jo jossain määrin palkkaavat tutkijoita, mutta pk-sektorilla olisi tarvetta tällaiselle”, Hänti sanoo.

Hän haastatteli Liikesivistysrahaston rahoittamaa tutkimusta varten tohtoreita ja pk-yrityksiä sekä alan järjestöjä. Moni haastateltava kuvitteli tutkimuksen pyrkivän keksimään tekemistä tohtoreille, mutta Hänti kertoo yritysten innostuneen kuultuaan, mitä kaikkea kauppatieteen tutkimuksessa tänä päivänä tapahtuu.

Ymmärryksen puute vaivaa

Toisin kuin usein kuvitellaan, tohtorien odottama palkkataso ei ollut haastattelujen mukaan tärkein yhteistyön este. Pikemminkin sitä jarruttaa molemminpuolinen ymmärryksen puute.

”Tohtorien puolella oli arkuutta ja vaatimattomuutta omasta osaamisesta. Asiantuntijat hämmentyivät, kun kysyin mitä he voisivat tarjota yritykselle.”

Moni pk-yritys oli kiinnostunut teettämään paitsi tutkimusta ja esimerkiksi alakohtaisia tulevaisuuskatsauksia, myös erilaista kehittämistoimintaa. Esimerkiksi uusien markkinoiden kartoittamisessa harva yritys keksii kääntyä yliopiston puoleen, vaikka sillä olisi valmiiksi hyvät edellytykset tutkimuksen tekemiseen.

”Yritykset eivät ajattele palkkaavansa tohtorin, vaan ne hakevat osaamista. Mutta yritykset eivät tiedä, mitä kaikkea tohtori osaa. Se vaatisi kirkastamista”, Hänti sanoo.

Selkeä yhteisymmärrystä vaikeuttava tekijä on kieli. Akateemisessa tutkimuksessa käytetty termistö ei aina sellaisenaan avaudu liike-elämälle, ja tutkijoiden olisi hyvä oppia myös kansantajuinen esitystapa.

Tiedon soveltamista kehitettävä

Hänti itse ei ole ehtinyt kärsiä työttömyydestä tohtorina. Ennen nykyistä akateemista uraansa hän ehti viettää parikymmentä vuotta yritysmaailmassa, mainosalan työntekijänä sekä yrittäjänä. Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen hän vaihtoi suuntaa ja hakeutui opiskelemaan kasvatustiedettä. Uranvaihdos vei Turun ammattikorkeakouluun, jossa Hänti työskentelee nykyisin yliopettajana ja koulutusvastaavana. Kauppatieteen väitös syntyi pääosin työn ohessa.

”Olen aika käytännönläheinen ihminen, ja niin on tutkimuksenikin. En ole lähtenyt tekemään laajempaa jatkotutkimusta, tärkeintä on, että oma osaaminen ja yritysten käytössä oleva osaaminen kehittyy”, Hän kuvailee.

Käytännönläheisyys sopii ammattikorkeakouluun, mutta miten Hänti kehittäisi kauppatieteen tohtorien koulutusta? Perinteisesti tohtorinhattu on ollut astinlauta akateemiselle uralle ja väitöstutkimusten aiheet syvällä perustutkimuksen puolella. Yliopistojen käytettävissä olevat määrärahat kuitenkin hupenevat, eikä kaikille tohtoreilla välttämättä ole tarjolla akateemisia etenemismahdollisuuksia.

”Perustutkimusta en missään nimessä halua kuopata, mutta miksei perustutkimusta tekevässä hankkeessa mietitä, että mukana pitäisi olla myös soveltavaa osuutta? Usein soveltava puoli jää väitöskirjan yhteenvetoon, mutta kuka yrittäjä niitä lukee”, Hänti toteaa.

Yhteydet yrityksiin osaksi koulutusta

Haastattelujen perusteella tohtorikoulutuksen kehittäminen vastaamaan myös työelämän haasteisiin koettiin ennen kaikkea yliopistojen tehtäväksi. Akateemisen uran rinnalla tutkijan työ voisi olla monipuolisempi sekoitus esimerkiksi kaupallisia ja apurahaprojekteja, Hänti sanoo. Mikään kannustin ei kuitenkaan tällä hetkellä edistä yliopistojen yhteyksiä yritysmaailmaan.

”Kukaan ei palkitse yliopistoja yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Se on henkilökunnan oman aktiivisuuden varassa. Hyvän osaamisen tuottaminen bisnespuolelle pitäisi olla yksi oppilaitosten laadun mittareista.”

Ensiaskel tilanteen korjaamiseksi olisi perustaa foorumeita, joissa tutkijat saisivat kehittää asiantuntijaidentiteettiään ja yritykset tutustua uusimpaan tutkimukseen, Hänti sanoo ja ottaa esimerkiksi innovaatioalustana toimivan Dimecc Oy:n. Se yhdistää tutkijaryhmät ja teknologiateollisuuden.

Toinen tutkimuksesta noussut ajatus on vuokratohtoripooli, josta pk-yritys voisi palkata tutkijan johonkin projektiin. Harva pieni yritys palkkaisi täyspäiväisesti tohtoria, mutta vuokratohtori voisi samalla tehdä osa-aikaisesti tieteellistä tutkimusta tutkijaryhmässä tai omalla apurahalla, Hänti selittää.

”Tohtorilla olisi silloin satunnaisten määräaikaisuuksien ja apurahojen lisäksi muitakin tukijalkoja, joihin nojata.”

17.10.2018

Sirpa Hänti, KTT

  • Yliopettaja, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
  • Syntynyt Ruskossa 1962
  • Suurin tieteellinen saavutus: väitöskirja oli kaikkien vuosien ja tuskien väärti
  • Seuraava tutkimuskohde: Innovaatiokompetenssien kehittyminen opiskelijaryhmien välisessä kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa

Tohtoreita valmistuu satakunta vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan kauppatieteen tohtoreita on viime vuosina valmistunut vuosittain hieman alle sata. Yhteensä Suomen kauppakorkeakouluissa opiskelee Suomen Ekonomien arvion mukaan keskimäärin yli 1 200 tohtorikoulutettavaa. Eniten jatkotutkinto-opiskelijoita on Aalto-yliopistossa sekä Turun ja Vaasan kauppakorkeakouluissa. Useimmat tohtorikoulutettavat ovat työsuhteessa oppilaitokseen tai työskentelevät hankerahoituksen tai erilaisten apurahojen turvin, mutta väitöstutkimusten tekeminen yritysten toimeksiannosta pro gradu -toimeksiantojen tapaan on kauppatieteissä harvinaista.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013