( Edunvalvonta )

Suomen Ekonomit lahjoittaa puoli miljoonaa kauppatieteellisille yliopistoille

teksti Ilpo Lommi
Kuvat Suomen Ekonomit
  • Alkawa Fiber Technologiesin henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen (kesk.) otti vastaan Suomen Ekonomien ensimmäisen Osaamisen kehittämisen palkinnon toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingiltä ja puheenjohtaja Timo Saranpäältä.
  • Matti Parpala onnistui puheenjohtajana pitämään kokouksen hengen hyvänä ja asiallisena.
  • Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusisto ei lämmennyt opiskelijoiden toiveille saada liitossa lisää äänivaltaa.
  • Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming ja puheenjohtaja Timo Saranpää toivottivat liittokokousedustajat tervetulleiksi Kuopioon.
  • Tiukkojakin keskusteluja Kuopiossa käytiin, mutta liittokokouksen henki oli ammattimaisen asiallinen.
Toukokuun liittokokouksessa linjattiin myös vastavalmistuneiden jäsenmaksusta ja myönnettiin historian ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto.

Suomen Ekonomien Kuopion kevätliittokokouksen yhteiskunnallisesti merkittävin päätös oli 500 000 euron lahjoitus kymmenelle suomalaiselle, kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavalle yliopistolle. Summa jaetaan yliopoistoille suhteutettuna suoritettujen kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään.

Lahjoitussummasta Aalto-yliopisto saa 100 000, Turun yliopisto 70 000, Vaasan yliopisto 65 000, Svenska Handelshögskolan 60 000, Jyväskylän yliopisto 50 000, Oulun yliopisto 40 000, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 40 000, Tampereen yliopisto 30 000, Itä-Suomen yliopisto 25 000 ja Åbo Akademi 20 000 euroa.

Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää kertoi, että lahjoituksella tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä koulutusjärjestelmän murroksessa. Hän toivoo lahjoitusten lisäävän paikallisyhdistysten yhteistyötä yliopistojen ja kauppatieteen opiskelijoiden kanssa.

Yliopistojen yksityisen lahjoitusvarainhankinnan merkitystä lisää, että vuosina 2014–2017 valtiovalta vastinrahoittaa yliopistoja kolmella eurolla niiden saamaa lahjoituseuroa kohti, enintään yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Siten lahjoituksella on yli miljoonan euron kokonaisvaikutus.

Opiskelijat eivät saaneet lisää äänivaltaa

Eniten keskustelua herätti hallituksen esitys opiskelijayhdistysten liittokokousäänimäärän merkittävästä kasvattamisesta. Esitys päätettiin kuitenkin palauttaa hallituksen ja valittavan työryhmän valmisteluun seuraavaan syysliittokokoukseen. Samalla hyväksyttiin Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusiston toivomusponsi, jonka mukaan liittohallituksen olisi pidättäydyttävä opiskelijajärjestöjen äänivaltaa ja liittokokousedustusta kasvattavista esityksistä jatkossa, ellei äänimäärästä ja siihen liittyvistä muista uudistuksista päästä syksyyn mennessä yksimielisyyteen.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijajärjestöt olisivat saaneet yhden äänen alkavaa 50 jäsentä kohti nykyisen 500:n sijaan ja päässeet siten tasa-arvoiseksi ekonomiyhdistysten kanssa. Tämä olisi merkinnyt 13 opiskelijajärjestön yhteisen äänimäärän kasvua nykyisestä kuudesta prosentista niiden jäsenmäärää vastaavaksi 36 prosentiksi. Järjestössä on opiskelijajäseniä noin 19 000 ja ekonomijäseniä noin 33 000.

Suomen Ekonomien jäsenpeitto on laskenut viime vuosikymmenen puolesta välistä noin prosenttiyksikön vuosivauhtia, mikä on saanut hallituksen suunnittelemaan jäsenhankintaa ja -pysyvyyttä edistäviä toimenpiteitä erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden suuntaan. Timo Saranpään mukaan äänivallan kasvattaminen on yksi mutta ei ainoa keino kauppatieteiden opiskelijoiden sitouttamiseksi ja houkuttelemiseksi liittoon.

– Kyse on äänivallan lisäystä laajemmasta kokonaisuudesta. Opiskelijoiden ääntä sekä ideoita on hyvä saada paremmin kuuluville. Hallitus pohtii kesällä uutta rakentavaa esitystä syysliittokokoukseen, totesi Saranpää.

Jyri Heimo Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:stä oli kumppaniensa tapaan pettynyt palautusratkaisuun ja jyrkkään toivomusponteen. Hän myönsi, ettei äänivallan lisäysesitystä olisi äänestyksessä hyväksytty. Se olisi vaatinut kolmen neljäsosan enemmistön, mutta tuskin yksikertaistakaan enemmistöä olisi tullut taakse.

– Tappiokin olisi ollut selkeä päätös. Nyt tuntuu, etteivät liittokokoukset pysty suuriin uudistuksiin. Äänivaltakysymys on meille tasa-arvon vuoksi itseisarvo. Toki haluamme liiton muutenkin aktivoituvan kauppatieteiden opiskelijoille tärkeisiin edunvalvontakysymyksiin, kuten opiskelijakiintiöiden, sisäänpääsykriteerien ja yliopistorahoituksen uudistamiseen, totesi Heimo.

Hän ei ollut järin luottavainen syysliittokokouksen kykyyn ratkaista pitkään Suomen Ekonomeissa esillä ollutta opiskelijajärjestöjen aseman parantamista, koska lähes puolta (48 %) liittokokousten äänivallasta käyttävä Helsingin Ekonomien yhdistys suhtautui siihen Kuopiossa kriittisesti. Sen äänin ratkesi äänivaltaesityksen palautus ja useita muitakin äänestysasioita.

Timo Saranpää näkee jäsenpeiton laskusta huolimatta Suomen Ekonomien olevan hyvässä iskussa. Hän korosti rohkeiden uudistuspäätösten ja voimakkaiden toimenpiteiden tarvetta kehityksen kääntämiseksi positiiviseksi.

– Opiskelijajäsenten aseman parantaminen oli jo viisi vuotta sitten vahvasti esillä edellisessä Kuopion kokouksessa, ja asialla on juuria 1990-luvulle. Aikalisä oli paikallaan mutta syyskokouksessa on tehtävä hyviä ja vaikuttavia ratkaisuja

Vastavalmistuneille kaksi vaihtoehtoa jäsenmaksuihin

Hyvä uutinen tämän vuoden touko-heinäkuussa valmistuneille nuorille ekonomeille on jäsenmaksujen huojennus- ja porrastuskokeilu. Siinä jäsenmaksu on jaettu kahtena ensimmäisenä vuotena peruspalvelujen ja laajemman palvelun kategorioihin. Edellisessä maksuhuojennus on nykyisestä vuosijäsenmaksusta 75 ja jälkimmäisessä 60 prosenttia. Paikallisyhdistyksen jäsenmaksu ja IAET-kassan maksu säilyvät ennallaan. Muut huojennukset, kuten työttömyys- ja perhevapaa-alennus, otetaan edelleen huomioon. Suomen Ekonomit on syksyn mittaan yhteydessä kokeilun kohdehenkilöihin. Pilottiprojektin jatko ratkeaa vuodenvaihteessa.

Peruspalveluihin kuuluvat muun muassa urapalvelu, oikeudelliset palvelut, edunvalvonta, oikeusturva- ja vastuuvakuutus, Ekonomi-lehti sekä Danske Bankin edut. Laajempi palvelukokonaisuus tarjoaa lisäksi Talouselämä-lehden ja kaikki Suomen Ekonomien tapahtumat.

Lisäksi liitto kaavailee toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingin mukaan aktiivisempaa jäsenhankintaa sellaisiin maisteriopiskelijoihin, joiden taustalla on muita kuin kauppatieteen kandidaatin tutkintoja. Tällä hetkellä he ovat väliinputoajia liiton jäsenyydessä.

Hallituksen toimikaudet pitenevät kolmeen vuoteen

Liittokokous hyväksyi hallituksen toimikauden pidentämisen kolmeen vuoteen nykyisestä kahdesta. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi korkeintaan kahdeksi perättäiseksi kaudeksi eli yhteensä kuudeksi vuodeksi. Liiton hallitus oli esittänyt myös, että varapuheenjohtaja tai jäsen voitaisiin valita vielä tämän jälkeen yhdeksi kolmivuotiskaudeksi puheenjohtajaksi, mutta se kaatui äänestyksessä.

Kokous hyväksyi liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä valitsi syyskokouksen henkilövalintoja valmistelemaan yhdeksänjäsenisen nimitystoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi tuli Annemaija Summanen Savonlinnan Seudun ekonomeista ja varapuheenjohtajaksi Aulis Töyli Helsingin Ekonomeista.

Sijoitustuotot ovat pysyneet vahvoina

Hallitus sai hieman kasvaneet mutta omaa esitystään pienemmät valtuudet Suomen Ekonomien mittavan sijoitusomaisuuden hallinnointiin. Suuret sijoitustuotot ovat järjestölle elintärkeä tulonlähde, koska ne kattoivat viime vuonna yli 5 miljoonaa noin 13 miljoonan euron vuosibudjetista. Sijoitusomaisuuden päivän arvo on 96 miljoonaa euroa. Vuosituotto on ollut viiden viime vuoden aikana 11,2 prosenttia eli selvästi yli indeksin. Vuotuista tuottotavoitetta on nyt pudotettu 5,6:sta 4,1 prosenttiin samalla kun sijoitusomaisuuden osakepainotusta on pienennetty ja vastuullisuusperiaatteita selkeytetty.

Hanna-Leena Hemming totesi alkuvuoden katsauksessaan, että CRM-jäsenhallintajärjestelmä tulee loppuvuodesta täyteen toimintakuntoon tehostamaan jäsenpalveluja. Samalla liiton toimiston sähköpostiruuhka on purkaantumassa ja käsittely nopeutumassa.

Merkittävä voimanponnistus edunvalvonnassa on hänen mukaansa Ekonomien Parempi työ + elämä -projekti, joka tähtää neljällä konkreettisella pelisäännöllä työelämän kohentamiseen. Ne ovat paikallisen sopimisen uusi kulttuuri aloittaen työajoista sopimisesta, perhevapaiden uudistamisesta, työvoiman paremman liikkuvuuden mahdollistamisesta sekä työelämän muutosten sujuvoittamisesta tukemalla ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä.

Ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto AFT:lle Varkauteen

Liittokokouksessa jaettiin Suomen Ekonomien ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto varkautelaiselle konepajateollisuusyritys Aikawa Fiber Technologies Oy:lle (AFT). 10 000 euron palkinnon vastaanotti yrityksen henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen.

Ikäheimosen mukaan AFT laajentaa henkilöstönsä osaamista systemaattisesti kaikilla tasoilla.

– Panostamme johtamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Olemme siirtymässä yhden tehtävän hallinnasta monitaitoisuuden lisäämiseen. Koko henkilöstömme on sitoutunut muutokseen, ja työtyytyväisyys on kasvanut. Esimiehistä on tullut osaamista mahdollistavia valmentajia. Toimintatapojamme kehitämme Lean-ajattelulla.

Palkitsemisperustelujen mukaan AFT on sitouttanut koko henkilöstönsä kehittämään osaamistaan ja yrityksen prosesseja niin tehokkaasti, että se toipui viime vuosikymmenen lopun lamasta tuottavaksi ja työympäristöltään viihtyisäksi esimerkkiyritykseksi.

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari totesi Suomen Ekonomien korostavan palkinnolla osaamisen jatkuvaa kehittämistä järjestön Ytimessä osaaminen -teeman mukaisesti.

– Haluamme yhteiskuntaa, jossa kansalaiset motivoituvat ja saavat kehittää ammatillista osaamistaan toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Konkreettisina toimenpiteinä ovat uutta mahdollistava luova ilmapiiri, positiivinen asenne jatkuvaan oppimiseen ja uusien toimintatapojen aktiivinen lanseeraus.

31.5.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Itsejohtaminen vuonna 2017 – ilmiö ja ajattelutapa

OP-ryhmän henkilöstöjohtajan ja johtokunnan jäsenen Outi Taivaisen mukaan hierarkia vähenee tulevaisuuden organisaatioissa. Suomen paras ja Euroopan toiseksi paras työpaikka GoFore ei johda työntekijöitään keskijohdon uupuessa kokonaan ja painottaa työntekijöiden itseohjautuvuutta. Megatrendit kuten etätyö, joustava työaika ja työelämän kasvava projektiluonteisuus vievät meitä yhä kauemmaksi perinteisistä esimiehistä ja työnjohtajista. Itsejohtaminen on nyt. Mutta miten saamme sen toimimaan? Kerron sinulle!

Itsejohtamisen polkuni

Toimin vuoden 2016 Slushissa yhtenä kolmestakymmenestä vapaaehtoisesta tiiminjohtajasta. Vastasin tapahtumainfon organisoinnista ja siten 140 vapaaehtoisesta. Tehtävässäni hämmästyin työnteon vapaudesta, jonka organisaatiolta sain. Yleisin esimieheni antama vastaus kysymykseen: ”Miten minun tulisi tämä tehdä?” oli ”Saat itse päättää!” Aluksi turhauttavaa, mutta lopulta syvällisesti palkitsevaa.

Projektin päätyttyä tein kandidaatin tutkielmani johtamisen opintosuunnassa. Muistelin kokemaani autonomiaa Slushissa ja päätin aiheeksi selvittää: miten tämä koettu autonomia voisi hyödyttää muitakin kuin minua.

Ohjaajan avulla päädyin jo olemassa olevan itsejohtamisen käsitteistön äärelle. Itsejohtaminen voidaan nähdä johtamisen kirjallisuudessa vaihtoehtona hierarkialle: perinteiset johtajan tehtävän kuten tavoitteiden asettaminen ja palkitseminen siirtyvät työntekijälle itselleen. Johtamisesta tulee henkilökysymyksen sijaan funktio. Sillä voidaan saavuttaa työn parempi teho, koettu mielekkyys sekä kasvanut merkityksellisyyden ja omistajuuden tunne. Juuri mitä muutoksen partaalla oleva työelämä tarvitsee.

Mutta mitä itsejohtaminen on käytännössä? Se on paljon muutakin kuin nippu ajanhallinnallisia ohjeita ja motivoivia sanaparsia. Se on ajattelutapa. Se on yksinkertaista, muttei helppoa. Tartutaan tähän ajattelutapaan kolmella eri idean siemenellä.

Mindset

  1. Itsejohtamisen tavoitteena on mielekkäämpi työ, josta koetaan omistajuutta, merkityksellisyyttä ja intohimoa. Yritämme rakentaa työtä, joka palkitsee tekijäänsä. Tämä saavutetaan mm. asettamalla itse omat tavoitteemme, työajat sekä -tavat ja lopulta kantamalla täysi vastuu sekä omistajuus aikaansaannoksistamme.
  2. Älypuhelin on sinua fiksumpi. Ajattele sitä häiriötekijän sijaan yhteistyökumppanina. Tekemällä läheistä ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä puhelimen kanssa tulee sinusta aivan uudella tavalla parempi työntekijä. Esimerkiksi itse olen ulkoistanut lähes kaiken muistamisen puhelimelleni: kaikki menoni ovat vain kalenterissani. Kaikki asiat, jotka minun pitää saada aikaiseksi ovat muistiinpanoissani. Tuntemani ihmiset ovat sosiaalisten medioiden yhteyksiä. Ihmisten osoitteet ja yhteystiedot on luetteloitu. Älypuhelin kaikessa viisaudessaan vielä muistuttaa minua näistä asioista hälytysten, ilmoitusten ja viestiäänien merkeissä. Toisaalta tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa sitä, että sinun tulee itse valita hetket, jolloin käytät älypuhelinta.
  3. Haen inspiraatiota Scott Adamsin (Dilbert-sarjakuvan luoja) sanoista. Hänen mukaansa keskiverron elämän saamiseksi tulee käydä koulussa, tehdä työnsä ja pidättäytyä hankaluuksiin joutumisesta. Mutta olen osa Y-sukupolvea: ensimmäinen sukupolvi, joka ei tule saavuttamaan vanhempiensa keskimääräistä elintasoa. Itse asiassa milleniaalit tienaavat vähemmän kuin mikään muu sukupolvi (https://www.theguardian.com/world/2016/mar/07/revealed-30-year-economic-betrayal-dragging-down-generation-y-income)

Kunnianhimoisena ihmisenä en aio tähän tyytyä. Adams jatkaa: jos haluat todella menestyä elämässä, tulee sinun tehdä yksi kahdesta asiasta – olla maailman paras jossain yhdessä spesifissä seikassa TAI olla osa maailman parasta neljännestä (top 25 %) kahdessa tai useammassa taidossa. Voit olla varma, että kumpikin näistä vaatii avukseen itsejohtamista. Meidän on jokaisen rakennettava oma polkumme omavalintaisille huipuille, mikäli haluamme menestyä.

Tässä lyhyesti taustaa itsejohtamiseen ja siihen kuuluvaan ajattelutapaan vuonna 2017. Seuraavassa, marraskuussa julkaistavassa blogissani avaan itsejohtamista käytännössä viidellä eri työkalulla ja keinolla.

Antti Poikolainen

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

19.10.2017
Kestävä johtajuus tukee innovaatioiden johtamista

Ekonomien kotisivuilta löytyvään Kestävän johtajuuden -mittaristoon vastanneiden yli 1000 henkilön vastauksista on tuotettu raportti, joka kertoo kestävän johtamisen tilasta tänä päivänä. Vastaajien arvioitavana oli myös oman organisaation kyky innovoida. Aihe on mielenkiintoinen nyt, kun kasvua ja tuottavuutta pyritään kaikin keinon parantamaan. Yhtenä toimenpiteenä hallitus rakensi viime vuonna kiky-sopimuksen, seuraavaksi tarvitaan satsauksia innovaatiokyvykkyyteen. Jos yritykset eivät pysty uusiutumaan ja vastaamaan paremmin asiakkaidensa tarpeisiin, ei yritykseen saada kasvua.

Mistä uusia aihioita ja ideoita kasvuun voidaan löytää ja millaisia keinoja organisaatioissa tulisi ottaa käyttöön? Onko johtajien ja työntekijöiden laiskuutta tai taitamattomuutta se, että asiakkaita ei kuunnella eikä heidän tarpeistaan keskustella? Useimmiten ei! Suurin haaste on, että tietoa ei osata hyödyntää tuottavasti. Toinen haaste liittyy johtamiseen. Ainakin nämä seikat paljastuivat mittariston vastauksista ja haastatteluista.

Johdon tehtävä on kannustaa innovointiin ja osoittaa, että kokeileminen on toivottua. Kuten monessa tutkimuksessa on todennettu, kokeilukulttuuri tuo vahvan kilpailuedun organisaatiolle, sillä silloin voidaan oppia jatkuvasti uutta ja luopua vanhasta.

Organisaation rakenne on vahvasti yhteydessä innovaatioiden tuottamiseen ja siihen liittyvään luovuuteen. Johtamisen kannalta ei siis ole yhdentekevää, millainen rakenne organisaatiolla on. Se joko tukee tai estää innovatiivisen toiminnan ja luovuuden kukoistuksen työn kehittämisessä. Hierarkian vähentäminen ja verkostomaisen toiminnan lisääminen mahdollistavat ketterien muutosten tekemisen organisaation toiminnassa.

Mittariston tulosten mukaan suuryrityksistä yli 20 % kokee, että heidän organisaatiomallinsa eivät edistä nopeita muutoksia. Vastaavasti yli puolet pienistä yrityksistä kokee, että heillä on oikeanlaiset organisaatiomallit, joissa ketterät muutokset ovat mahdollisia. Entäpä jos isot ottaisivat oppia pienistä ja muuttaisivat organisaatiomalliaan pienten kaltaisiksi? Maailmalla, ja joissakin isoissa yrityksissä Suomessakin, pyritään keventämään hierarkiaa ja muuttamaan organisaatioita startuppien kaltaisiksi liiketoimintayksiköiksi. Jos organisaatiomallia ei voi muuttaa, toimintatapoja ainakin voi. Mittaristoon vastanneista 22,5 % oli kooltaan mikroyrityksiä ja yrittäjiä.

Kestävän johtajuuden mittariston tulosten perusteella organisaatioissa ei kannusteta innovatiivisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että mittaristoon vastasivat ne ihmiset, jotka työskentelevät itse organisaatioissa, joita he arvioivat. Vain 16 % vastaajasta on sitä mieltä, että heidän organisaatiossaan panostetaan jatkuvasti palvelu-, tuote- ja prosessi-innovaatioihin kestävän kehityksen edistämiseksi. Innovaatiotoiminta vaatiikin erityisen paljon johtamiskulttuurilta. Johtamisen tulee vahvistaa innovatiivisuuden positiivista merkitystä organisaation toiminnassa kannustamalla ideointiin ja tuottamaan niistä innovaatioaihiota.

Johdolla on merkittävä rooli (vaikutus jopa 90 %) siinä, miten henkilöstö sitoutuu innovaatioiden edistämiseen. Lisäksi johdon näkemykset oikeista ja hyvistä ideoista tai huonoista ideoista vaikuttavat siihen, millaisia innovaatioita yrityksessä voi syntyä. Innovaatioajattelu on vahvaa silloin, kun työntekijät ovat sisäistäneet oman roolinsa luovina ihmisinä, joille ideoiden synnyttäminen ja hyödyntäminen sekä jatkuva uusiutuminen ovat tärkeä osa työtä ja itsestäänselvyys.

Organisaatiokulttuuria voi ja tulee muokata siten, että se mahdollistaa kollektiivisen älykkyyden prosessin syntymisen. Kollektiivisuutta ei tule ajatella yksilöllisen tai yksityisen vastakohtana, vaan kollektiivisuutta on yksilöiden yhteistoiminnan kehittäminen kuten yhdessä tekeminen ja verkostoituminen strategisella tasolla. Innovatiiviset yrityskulttuurit arvostavat tavoitesuuntautuneisuutta ja keskinäistä tukemista, herkkää sisäistä sääntelyä ja rakennetta sekä merkityksiä tuottavaa johtajuutta.

Johtajien tehtävänä on tehdä tarkkoja huomioita siitä, mitkä aihiot ja ideat legitimoituvat oikeaksi ja älykkääksi ideaksi ja mitkä määrittyvät vääräksi tiedoksi tai turhanpäiväiseksi tekemiseksi. Johtajat ovatkin tältä osin mahdollistajia. He päättävät, miten he priorisoivat toisten esittämiä kehittämisideoita. Hierarkia ja valtataistelut vaikeuttavat kollektiivisen älykkyyden muodostumista. Tiedon panttauksesta ja osaamisen jakamattomuudesta on jo aika siirtyä innovaatioälyn kehittämiseen.

Miten innovaatioäly ja -kyky toimii sinun yrityksessäsi? Käy sinäkin mittaroimassa organisaatiosi toimintaa osoitteessa www.kestavajohtajuus.fi.

Heidi Keso
Dosentti, KTT

Lue koko raportti

16.10.2017
Mitä on hyvä arkijohtaminen?

Se mikä on toiselle hyvää, ei välttämättä ole sitä toiselle. Päteekö tämä myös esimiestyöhön ja johtamiseen, vai löytyykö hyvälle arkijohtamiselle yhteisiä kriteereitä?

Työssäni yritysvalmentajana ja johtamisen muotoilijana olen saanut olla todistamassa suomalaisen esimiestyön ja johtamiskulttuurin kehitystä. Lukuisat vuoropäälliköt, tiiminvetäjät, osastoesimiehet ja johtajat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, millainen vaikutus arjen hyvällä johtamisella on sekä ihmisiin että erityisesti liiketoiminnan tuloksiin.

Minun mielestäni hyvän arkijohtamisen ja esimiestyön tunnusmerkkejä ovat johdonmukaisuus, taito saada toisesta parhaat puolet esiin, kyky inspiroida sekä vastuun ja vallan oikeasuhtainen antaminen. Ehkä tiukan paikan tullen myös rohkeus tehdä päätöksiä vähäisillä tiedoilla voidaan laskea arvostamiini esimiestyön ja johtamisen ominaisuuksiin. Ainakin omassa työarjessani nämä ovat tekijöitä, jotka tukevat omaa suoritustani. Tekoina nämä asiat ovat usein melko vähäiseltä vaikuttavia: saan vastauksen asioihin, joihin sitä tarvitsen tai että päätöksentekoa ohjaa enemmän mahdollisuus kuin riski. Vaikutusten aalto kuljettaa kuitenkin pitkälle lisääntyneenä energiana, sitoutumisena ja luovuutena.

Me ihmiset olemme lopulta enemmän samankaltaisia kuin erilaisia. Ymmärrän ja hyväksyn, että eroja hyvän johtamisen odotuksissa on tietysti olemassa. Jo toimiala, yrityksen tilanne, esimiestyön kokemus (puolin ja toisin) ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, mitä hyvä arkiesimiestyö on tai miten se koetaan. Uskon kuitenkin vahvasti, että valtaosa hyvästä arkijohtamisesta perustuu samoille periaatteille. Kovin väärään et mene esimerkiksi luottamalla siihen, että kaikki ihmiset tarvitsevat ja arvostavat palautettasi. Tai että luja luottamus toisen kykyihin palkitsee lopulta.

Onko sinulla vinkki, esimerkki tai tarina hyvään esimiestyöhön tai johtamiseen liittyvästä toimintatavasta, kokemuksesta tai aikaansaannoksesta? Laitetaan hyvät käytännöt ja osaaminen jakoon! Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme Ekonomien kanssa yhteistössä asettaneet tavoitteeksemme kerätä vähintään sata esimerkkiä erinomaisesta suomalaisesta arjen esimiestyöstä ja johtamisesta. Kokoamme tarinoista julkaisun, joka tulee jakeluun loppuvuodesta.

Vinkkisi voivat olla omiasi, mutta voit mainiosti kuvata myös sellaista esimerkillistä arjen johtamisen tekoa tai esimiestyötä, jonka olet havainnut jonkun muun tekevän. Käy jättämässä oma vinkkisi!

Jouni Eronen
Prego Oy

Kirjoittaja toimii johtamisen muotoilijana ja valmentajana Johtamisen talo Prego Oy:ssä.

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

05.10.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013