( Kansainvälisyys )

Suomi, satavuotias toimeksiantaja

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Pelle T. Nilsson / MVphotos
  • Matti Anttonen kertoo Ruotsin olevan vakaa toimintaympäristö: oikeusvaltio toimii ja kansantalous kasvaa.
Ulkoministeriön huippuvirkoihin ponnistanut Matti Anttonen työskentelee maassa, jossa talouskasvu on selviö. Anttosen mukaan maassa mietitään nyt, kuinka kasvun hedelmät jaetaan.

”Ruotsissa on 700 000 ihmistä, joilla on juuria Suomessa”, sanoo Suomen Tukholman-suurlähettiläs Matti Anttonen.

Suomella ja Ruotsilla on tiiviit ja hyvät suhteet. Vaikka kaikilla ruotsalaisilla ei ole Suomesta paljoa tietoa, Suomeen kuitenkin suhtaudutaan myönteisesti kiinnostavana naapurimaana.

”Investoinnit ovat iso juttu molempiin suuntiin. Kymmenettuhannet suomalaiset toimivat Suomessa ruotsalaisomisteisissa yhtiöissä ja päinvastoin.”

Elokuun loppupuolella järjestettiin kolmipäiväinen Suomi 100 -juhla Tukholmassa Kungsträdgårdenin puistoalueella. Sadantuhannen ruotsalaisen kävijän lisäksi juhlassa piipahtivat myös presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä.

Pitkä matka Tukholmaan

Anttonen aloitti tänä vuonna Tukholman-suurlähettiläänä. Hänellä on pitkä ura itäasioiden ja kauppapolitiikan parissa. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi 1980-luvun alussa ja on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1986 lähtien.

Kauppatieteiden lisäksi Anttosella on valtiotieteiden maisterin tutkinto. Ura ulkoministeriössä on kuljettanut muun muassa Moskovan-suurlähettilääksi, Suomen pysyvään edustustoon Geneveen ja Washingtonin-suurlähetystöön.

Kuinka Tukholman-suurlähettilään pesti eroaa työskentelystä Moskovassa?

”Omassa arjessani se näkyy niin, että täällä eletään ruotsalaisessa ympäristöidyllissä, kun Moskova on melkein 20 miljoonan asukkaan suurkaupunki”, Anttonen aloittaa.

”Toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia. Ruotsi on ollut vakiintunut oikeusvaltio jo pitkään, ja täällä on toimiva markkinatalous. Täällä ei esimerkiksi tarvitse lähettää kirjeitä, joissa toivotaan että jokin suomalainen yritys saisi tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Toisaalta Ruotsissa taas politiikkaan liittyy ennakoimattomuuksia, koska täällä ei voi etukäteen tietää vaalien tulosta”, suurlähettiläs sanailee.

Talouskasvu on itsestäänselvyys

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on kuulunut lähinnä mollivoittoisia talousuutisia, mutta naapurissa tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2015 Ruotsin talous kasvoi 4,5 prosenttia, viime vuonna 3,3 prosenttia ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan edelleen melkein kolme prosenttia. Valtion budjetti on ylijäämäinen, ja ensi vuonna velkasuhteen arvioidaan painuvan alle 40 prosenttiin.

”Ruotsin taloudella pyyhkii erittäin hyvin. Kaiken kukkuraksi vaihtotase on ollut plussalla vuodesta 1982 asti”, Anttonen sanoo.

Ruotsalaiset ovat tyytyväisiä maansa talouskasvuun, minkä vuoksi siitä ei juurikaan puhuta poliittisessa keskustelussa.

”Talouskasvu on itsestäänselvyys. Siksi täällä puhutaan siitä, miten kasvun hedelmät jaetaan.”

Myös maahanmuutto puhuttaa. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa turvallisuuskysymykset, koulutus, terveydenhuolto ja maahanmuuttajien työllistyminen.

”Talouden ja väestön kasvu on niin nopeaa, että moni asia natisee liitoksistaan, esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen kapasiteetti sekä liikenneinfra”, Anttonen pohtii.

Ruotsin väkiluku on ylittänyt juuri 10 miljoonan rajapyykin. Ensi vuosikymmenen puolivälissä väkeä arvioidaan olevan jo 11 miljoonaa.

”Ruotsin väkiluku ei ole 1800-luvun jälkeen kasvanut niin nopeasti kuin nyt. Se luo haasteita infrastruktuurille, esimerkiksi asuntorakentamisen on vaikea pysyä perässä.”

Ruotsissa on Euroopan korkein työllisyysaste. Tosin työttömyysaste ei ole Euroopan matalin.

”Työttömyys on ongelma etenkin maahanmuuttajien keskuudessa, ja siihen yritetään hakea ratkaisuja. Ensi syksyn vaaleissa iso kysymys on se, kuka pystyy löytämään tähän uskottavimmat ratkaisumallit.”

Politiikka käymistilassa

Ruotsin politiikka koki uuden käänteen, kun maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva ruotsidemokraatit sai 13 prosentin äänisaaliin parlamenttivaaleissa vuonna 2014. Tilanteesta tuli poliittisesti kimurantti, sillä Ruotsissa on perinteisesti pidättäydytty tiukassa blokkipolitiikassa. Vasemmiston ja oikeiston yhteistyö samassa hallituksessa ei kuulu perinteisiin, mutta yksittäisissä asiakysymyksissä yhteistyö on tutumpaa. Sen sijaan ruotsidemokraattien kanssa suuret puolueet eivät halua yhteistyötä tehdä.

Vaaleissa punavihreät vetivät pidemmän korren kuin Ruotsia edelliset kahdeksan vuotta hallinnut porvariallianssi. Enemmistöhallituksen muodostamiseen kannatus ei kuitenkaan riittänyt, ja syntyneessä tilanteessa ruotsidemokraatit pääsivät vaa’ankieliasemaan.

Ruotsidemokraattien suosio on kasvanut vaalien jälkeenkin. Kesällä puolue oli jonkin aikaa suositumpi kuin moderaatit, joiden kannatus on puolestaan matanut pohjalukemissa.

Alkuvuodesta moderaattien edellisen puheenjohtajan tulkittiin ojentaneen kättä ruotsidemokraattien suuntaan. Sitä seuranneen puolen vuoden aikana puolueen kannatus oli liki vapaassa pudotuksessa supistuen kaikkiaan viisi prosenttiyksikköä. Lopputuloksena puheenjohtaja meni vaihtoon.

”Uusi puheenjohtaja Ulf Kristersson on korostanut, että moderaateilla ei ole aikomuksia lähestyä ruotsidemokraatteja”, Anttonen sanoo.

”Myös puolueen kannatus kasvanut, ja lokakuun mittauksessa päästiin jo 20 prosentin paremmalle puolelle. Vaalivoittoon ei kuitenkaan riitä se, että äänestäjiä valuu takaisin muista allianssipuolueista. Myös virta ruotsidemokraattien suuntaan on saatava kääntymään takaisin.”

Vaikka ruotsidemokraattien kanssa ei haluta yhteistyötä, heidän esillä pitämänsä aiheet, kuten maahanmuuton ongelmat ja rikollisuus, ovat nousseet ylemmäs myös muiden puolueiden asialistalla.

”Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ajavat poliisin miesvahvuuden kasvattamista kolmanneksella, mikä tarkoittaa 10 000 uutta työntekijää. Ja rangaistuksia esimerkiksi aserikoksista ollaan kiristämässä. Myös muilla puolueilla on samankaltaisia ajatuksia.”

Yksipuolinen opiskelijavaihto

Suomella ja Ruotsilla on Tukholmasta johdettujen suhteiden lisäksi myös paljon alueellisia suhdeverkostoja. Pohjoisessa Tornionjokilaaksossa on paljon keskinäistä kanssakäymistä. Vaasan ja Uumajan satamat omistaa sama yhtiö, ja kaupungit etsivät lauttaliikenteeseen ratkaisua, joka mahdollistaisi merenkurkun matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämisen.

Toimivat liikenneyhteydet ovat taloudellisen ja muun kanssakäymisen perusta.

”Suomen ja Ruotsin välillä on 40 edestakaista lentoyhteyttä päivittäin. Turusta lähtee joka päivä neljä autolauttaa Tukholmaan”, Anttonen listaa.

Vaikka Suomen talousvaikeudet takavuosina vähensivät yleistä mielenkiintoa Suomea kohtaan, ruotsalaiset ovat ylivoimaisesti suurin investoija Suomessa.

Suurlähetystöllä riittää työsarkaa. Anttonen haluaa vahvistaa ruotsalaisten mielikuvaa Suomesta modernina, mielenkiintoisena ja innovatiivisena maana.

”Useimpien ihmisten mielikuvat muista maista ovat peräisin kouluajoilta tai mediasta poimituista katkelmista. Ja jos kouluajoista on kulunut pitkä aika, mielikuvakin voi olla vanhentunut”, Anttonen sanoo.

Poliittisten ja taloudellisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi hän nostaa esille haasteet opiskelijavaihdossa.

”Vaihto on yksipuolista. Suomalaiset tulevat tänne opiskelemaan, mutta eipä Suomessa ole kovin paljon ruotsalaisia opiskelemassa”, Anttonen pohtii.

”Yksi haasteemme on saada ruotsalaiset nuoret kiinnostumaan Suomesta.”

Suomi näkyy kuitenkin ruotsalaisten arjessa monilla aloilla.

Kjell Westö on ollut romaanimyyntitilastojen kärkisijoilla tänä syksynä, ja suomalainen kapellimestari Santtu-Matias Rouvali aloitti Göteborgin sinfoniaorkesterissa”, Anttonen luettelee. ”Ja on täällä muutama suomalainen ammattijääkiekkoilijakin.”

Vallankaappaus idässä ei unohdu

Anttonen kuvailee suurlähettilään työtä monipuoliseksi. Kalenteri täyttyy hyvin erilaisista tapahtumista kulttuuritilaisuuksista talousneuvotteluihin sekä energia- ja turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin.

”Työn suuri haaste on saada aika riittämään”, Anttonen sanoo.

”Tilaisuuksien lisäksi täytyy seurata tarkasti, mitä tapahtuu kotimaassa ja muualla maailmalla. Taustatyöhön menee paljon aikaa. Ihan kaikkea, mitä olen vuosikymmenten kuluessa opiskellut, on tarvittu tässä työssä.”

Anttonen on kulkenut pitkän tien Turun kauppakorkeakoulusta Tukholmaan. Yli 30 vuoden työskentely ulkoministeriön eri tehtävissä on tuntunut mielekkäältä ja mielenkiintoiselta.

”Aina on ollut hyvä motivaatio, koska ei ole epäselvyyttä, miksi tätä työtä tehdään”, Anttonen sanoo.

”Toimeksiantaja on nyt satavuotias ja ’still going strong’. Yhtenäkään aamuna ei ole täytynyt miettiä, onko tämä tarpeellista, kun voi tehdä töitä Suomen kansalaisten, suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskunnan eteen. Suomen etu on meidän kaikkien etu.”

Yksi työuran jännittävimpiä tapahtumia oli Neuvostoliiton vallankaappaus elokuussa 1991. Anttosella oli suurlähetystön työntekijänä meneillään viimeinen työviikko ennen Geneveen siirtymistä.

”Pakkaajat olivat maanantaina tulleet pakkaamaan muuttokuormaa. Tunti sen jälkeen suurlähettiläs soitti ja pyysi tulemaan lähetystöön, koska oli tapahtunut vallankaappaus”, Anttonen muistelee.

”Oli siinä jonkin verran sekavia tunteita, kun koetti seurata tilannetta, raportoida tapahtumista ja samalla hoitaa omaan muuttoon liittyviä byrokraattisia käytännön asioita.”

Muutto eteni kuitenkin aikataulussa, ja keskiviikkona muuttokuorma lähti kohti Suomea.

”Suomalaiset muuttomiehet eivät olleet moksiskaan”, Anttonen kertoo.

”Keskiviikkona kaappaus kuivui kokoon, ja pääsin kuulemaan Venäjän ensimmäiseksi johtajaksi nousseen Boris Jeltsinin puhetta Moskovan Valkoiseen taloon. Noina päivinä Baltian maat saivat takaisin itsenäisyytensä ja Neuvostoliiton loppulaskenta alkoi. Mieleenpainuva viikko.”

13.12.2017

Matti Anttonen

  • Syntynyt: 1957
  • Koulutus: KTM, VTM
  • Nykyinen tehtävä: Suurlähettiläs
  • Nykyisen tehtävän plussat: Työ on monipuolista, saa innovoida ja innostua. Joka päivä oppii uutta ja voi hyödyntää ennen oppimaansa. Upea työmatka Tukholman rantoja pitkin joka aamu ja ilta pitkin.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Työ vie mennessään niin, että vapaa-aikaa Tukholmassa ei juurikaan jää. Ulkomailla työskennellessä osa läheisistä ja ystävistä ovat kauempana kuin Helsingissä.
  • Harrastukset: kaikki metsään liittyvä, kuten metsätyöt, marjat ja sienet
  • Perhe: puoliso ja neljä aikuista lasta
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013