( Kansainvälisyys )

Suomi, satavuotias toimeksiantaja

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Pelle T. Nilsson / MVphotos
  • Matti Anttonen kertoo Ruotsin olevan vakaa toimintaympäristö: oikeusvaltio toimii ja kansantalous kasvaa.
Ulkoministeriön huippuvirkoihin ponnistanut Matti Anttonen työskentelee maassa, jossa talouskasvu on selviö. Anttosen mukaan maassa mietitään nyt, kuinka kasvun hedelmät jaetaan.

”Ruotsissa on 700 000 ihmistä, joilla on juuria Suomessa”, sanoo Suomen Tukholman-suurlähettiläs Matti Anttonen.

Suomella ja Ruotsilla on tiiviit ja hyvät suhteet. Vaikka kaikilla ruotsalaisilla ei ole Suomesta paljoa tietoa, Suomeen kuitenkin suhtaudutaan myönteisesti kiinnostavana naapurimaana.

”Investoinnit ovat iso juttu molempiin suuntiin. Kymmenettuhannet suomalaiset toimivat Suomessa ruotsalaisomisteisissa yhtiöissä ja päinvastoin.”

Elokuun loppupuolella järjestettiin kolmipäiväinen Suomi 100 -juhla Tukholmassa Kungsträdgårdenin puistoalueella. Sadantuhannen ruotsalaisen kävijän lisäksi juhlassa piipahtivat myös presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä.

Pitkä matka Tukholmaan

Anttonen aloitti tänä vuonna Tukholman-suurlähettiläänä. Hänellä on pitkä ura itäasioiden ja kauppapolitiikan parissa. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi 1980-luvun alussa ja on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1986 lähtien.

Kauppatieteiden lisäksi Anttosella on valtiotieteiden maisterin tutkinto. Ura ulkoministeriössä on kuljettanut muun muassa Moskovan-suurlähettilääksi, Suomen pysyvään edustustoon Geneveen ja Washingtonin-suurlähetystöön.

Kuinka Tukholman-suurlähettilään pesti eroaa työskentelystä Moskovassa?

”Omassa arjessani se näkyy niin, että täällä eletään ruotsalaisessa ympäristöidyllissä, kun Moskova on melkein 20 miljoonan asukkaan suurkaupunki”, Anttonen aloittaa.

”Toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia. Ruotsi on ollut vakiintunut oikeusvaltio jo pitkään, ja täällä on toimiva markkinatalous. Täällä ei esimerkiksi tarvitse lähettää kirjeitä, joissa toivotaan että jokin suomalainen yritys saisi tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Toisaalta Ruotsissa taas politiikkaan liittyy ennakoimattomuuksia, koska täällä ei voi etukäteen tietää vaalien tulosta”, suurlähettiläs sanailee.

Talouskasvu on itsestäänselvyys

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on kuulunut lähinnä mollivoittoisia talousuutisia, mutta naapurissa tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2015 Ruotsin talous kasvoi 4,5 prosenttia, viime vuonna 3,3 prosenttia ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan edelleen melkein kolme prosenttia. Valtion budjetti on ylijäämäinen, ja ensi vuonna velkasuhteen arvioidaan painuvan alle 40 prosenttiin.

”Ruotsin taloudella pyyhkii erittäin hyvin. Kaiken kukkuraksi vaihtotase on ollut plussalla vuodesta 1982 asti”, Anttonen sanoo.

Ruotsalaiset ovat tyytyväisiä maansa talouskasvuun, minkä vuoksi siitä ei juurikaan puhuta poliittisessa keskustelussa.

”Talouskasvu on itsestäänselvyys. Siksi täällä puhutaan siitä, miten kasvun hedelmät jaetaan.”

Myös maahanmuutto puhuttaa. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa turvallisuuskysymykset, koulutus, terveydenhuolto ja maahanmuuttajien työllistyminen.

”Talouden ja väestön kasvu on niin nopeaa, että moni asia natisee liitoksistaan, esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen kapasiteetti sekä liikenneinfra”, Anttonen pohtii.

Ruotsin väkiluku on ylittänyt juuri 10 miljoonan rajapyykin. Ensi vuosikymmenen puolivälissä väkeä arvioidaan olevan jo 11 miljoonaa.

”Ruotsin väkiluku ei ole 1800-luvun jälkeen kasvanut niin nopeasti kuin nyt. Se luo haasteita infrastruktuurille, esimerkiksi asuntorakentamisen on vaikea pysyä perässä.”

Ruotsissa on Euroopan korkein työllisyysaste. Tosin työttömyysaste ei ole Euroopan matalin.

”Työttömyys on ongelma etenkin maahanmuuttajien keskuudessa, ja siihen yritetään hakea ratkaisuja. Ensi syksyn vaaleissa iso kysymys on se, kuka pystyy löytämään tähän uskottavimmat ratkaisumallit.”

Politiikka käymistilassa

Ruotsin politiikka koki uuden käänteen, kun maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva ruotsidemokraatit sai 13 prosentin äänisaaliin parlamenttivaaleissa vuonna 2014. Tilanteesta tuli poliittisesti kimurantti, sillä Ruotsissa on perinteisesti pidättäydytty tiukassa blokkipolitiikassa. Vasemmiston ja oikeiston yhteistyö samassa hallituksessa ei kuulu perinteisiin, mutta yksittäisissä asiakysymyksissä yhteistyö on tutumpaa. Sen sijaan ruotsidemokraattien kanssa suuret puolueet eivät halua yhteistyötä tehdä.

Vaaleissa punavihreät vetivät pidemmän korren kuin Ruotsia edelliset kahdeksan vuotta hallinnut porvariallianssi. Enemmistöhallituksen muodostamiseen kannatus ei kuitenkaan riittänyt, ja syntyneessä tilanteessa ruotsidemokraatit pääsivät vaa’ankieliasemaan.

Ruotsidemokraattien suosio on kasvanut vaalien jälkeenkin. Kesällä puolue oli jonkin aikaa suositumpi kuin moderaatit, joiden kannatus on puolestaan matanut pohjalukemissa.

Alkuvuodesta moderaattien edellisen puheenjohtajan tulkittiin ojentaneen kättä ruotsidemokraattien suuntaan. Sitä seuranneen puolen vuoden aikana puolueen kannatus oli liki vapaassa pudotuksessa supistuen kaikkiaan viisi prosenttiyksikköä. Lopputuloksena puheenjohtaja meni vaihtoon.

”Uusi puheenjohtaja Ulf Kristersson on korostanut, että moderaateilla ei ole aikomuksia lähestyä ruotsidemokraatteja”, Anttonen sanoo.

”Myös puolueen kannatus kasvanut, ja lokakuun mittauksessa päästiin jo 20 prosentin paremmalle puolelle. Vaalivoittoon ei kuitenkaan riitä se, että äänestäjiä valuu takaisin muista allianssipuolueista. Myös virta ruotsidemokraattien suuntaan on saatava kääntymään takaisin.”

Vaikka ruotsidemokraattien kanssa ei haluta yhteistyötä, heidän esillä pitämänsä aiheet, kuten maahanmuuton ongelmat ja rikollisuus, ovat nousseet ylemmäs myös muiden puolueiden asialistalla.

”Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ajavat poliisin miesvahvuuden kasvattamista kolmanneksella, mikä tarkoittaa 10 000 uutta työntekijää. Ja rangaistuksia esimerkiksi aserikoksista ollaan kiristämässä. Myös muilla puolueilla on samankaltaisia ajatuksia.”

Yksipuolinen opiskelijavaihto

Suomella ja Ruotsilla on Tukholmasta johdettujen suhteiden lisäksi myös paljon alueellisia suhdeverkostoja. Pohjoisessa Tornionjokilaaksossa on paljon keskinäistä kanssakäymistä. Vaasan ja Uumajan satamat omistaa sama yhtiö, ja kaupungit etsivät lauttaliikenteeseen ratkaisua, joka mahdollistaisi merenkurkun matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämisen.

Toimivat liikenneyhteydet ovat taloudellisen ja muun kanssakäymisen perusta.

”Suomen ja Ruotsin välillä on 40 edestakaista lentoyhteyttä päivittäin. Turusta lähtee joka päivä neljä autolauttaa Tukholmaan”, Anttonen listaa.

Vaikka Suomen talousvaikeudet takavuosina vähensivät yleistä mielenkiintoa Suomea kohtaan, ruotsalaiset ovat ylivoimaisesti suurin investoija Suomessa.

Suurlähetystöllä riittää työsarkaa. Anttonen haluaa vahvistaa ruotsalaisten mielikuvaa Suomesta modernina, mielenkiintoisena ja innovatiivisena maana.

”Useimpien ihmisten mielikuvat muista maista ovat peräisin kouluajoilta tai mediasta poimituista katkelmista. Ja jos kouluajoista on kulunut pitkä aika, mielikuvakin voi olla vanhentunut”, Anttonen sanoo.

Poliittisten ja taloudellisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi hän nostaa esille haasteet opiskelijavaihdossa.

”Vaihto on yksipuolista. Suomalaiset tulevat tänne opiskelemaan, mutta eipä Suomessa ole kovin paljon ruotsalaisia opiskelemassa”, Anttonen pohtii.

”Yksi haasteemme on saada ruotsalaiset nuoret kiinnostumaan Suomesta.”

Suomi näkyy kuitenkin ruotsalaisten arjessa monilla aloilla.

Kjell Westö on ollut romaanimyyntitilastojen kärkisijoilla tänä syksynä, ja suomalainen kapellimestari Santtu-Matias Rouvali aloitti Göteborgin sinfoniaorkesterissa”, Anttonen luettelee. ”Ja on täällä muutama suomalainen ammattijääkiekkoilijakin.”

Vallankaappaus idässä ei unohdu

Anttonen kuvailee suurlähettilään työtä monipuoliseksi. Kalenteri täyttyy hyvin erilaisista tapahtumista kulttuuritilaisuuksista talousneuvotteluihin sekä energia- ja turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin.

”Työn suuri haaste on saada aika riittämään”, Anttonen sanoo.

”Tilaisuuksien lisäksi täytyy seurata tarkasti, mitä tapahtuu kotimaassa ja muualla maailmalla. Taustatyöhön menee paljon aikaa. Ihan kaikkea, mitä olen vuosikymmenten kuluessa opiskellut, on tarvittu tässä työssä.”

Anttonen on kulkenut pitkän tien Turun kauppakorkeakoulusta Tukholmaan. Yli 30 vuoden työskentely ulkoministeriön eri tehtävissä on tuntunut mielekkäältä ja mielenkiintoiselta.

”Aina on ollut hyvä motivaatio, koska ei ole epäselvyyttä, miksi tätä työtä tehdään”, Anttonen sanoo.

”Toimeksiantaja on nyt satavuotias ja ’still going strong’. Yhtenäkään aamuna ei ole täytynyt miettiä, onko tämä tarpeellista, kun voi tehdä töitä Suomen kansalaisten, suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskunnan eteen. Suomen etu on meidän kaikkien etu.”

Yksi työuran jännittävimpiä tapahtumia oli Neuvostoliiton vallankaappaus elokuussa 1991. Anttosella oli suurlähetystön työntekijänä meneillään viimeinen työviikko ennen Geneveen siirtymistä.

”Pakkaajat olivat maanantaina tulleet pakkaamaan muuttokuormaa. Tunti sen jälkeen suurlähettiläs soitti ja pyysi tulemaan lähetystöön, koska oli tapahtunut vallankaappaus”, Anttonen muistelee.

”Oli siinä jonkin verran sekavia tunteita, kun koetti seurata tilannetta, raportoida tapahtumista ja samalla hoitaa omaan muuttoon liittyviä byrokraattisia käytännön asioita.”

Muutto eteni kuitenkin aikataulussa, ja keskiviikkona muuttokuorma lähti kohti Suomea.

”Suomalaiset muuttomiehet eivät olleet moksiskaan”, Anttonen kertoo.

”Keskiviikkona kaappaus kuivui kokoon, ja pääsin kuulemaan Venäjän ensimmäiseksi johtajaksi nousseen Boris Jeltsinin puhetta Moskovan Valkoiseen taloon. Noina päivinä Baltian maat saivat takaisin itsenäisyytensä ja Neuvostoliiton loppulaskenta alkoi. Mieleenpainuva viikko.”

13.12.2017

Matti Anttonen

  • Syntynyt: 1957
  • Koulutus: KTM, VTM
  • Nykyinen tehtävä: Suurlähettiläs
  • Nykyisen tehtävän plussat: Työ on monipuolista, saa innovoida ja innostua. Joka päivä oppii uutta ja voi hyödyntää ennen oppimaansa. Upea työmatka Tukholman rantoja pitkin joka aamu ja ilta pitkin.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Työ vie mennessään niin, että vapaa-aikaa Tukholmassa ei juurikaan jää. Ulkomailla työskennellessä osa läheisistä ja ystävistä ovat kauempana kuin Helsingissä.
  • Harrastukset: kaikki metsään liittyvä, kuten metsätyöt, marjat ja sienet
  • Perhe: puoliso ja neljä aikuista lasta
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013