( Edunvalvonta )

Suotta pähkäilet, kysy juristilta

Teksti Kirsi Riipinen Kuva vesa tyni
  • Kuvassa vasemmalta Timo Voutilainen, Jan Degerlund, Joel Uusi-Oukari, Julia Lauren, Emilia Reinikainen ja Johanna Hämäläinen. Kuvasta puuttuvat Sofie Siegfrids ja Noora Yli-Huumo.
Onko työsopimus laadittu oikein? Miten vuosilomaa ansaitaan? Oman liiton asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä.

Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen

Jäsenet ottavat yhteyttä Suomen Ekonomien oikeudellisiin palveluihin kaikkein yleisimmin työelämän sopimuksiin ja työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Liiton asiantuntijoille tuttuja ovat kuitenkin kaikki työelämän kysymykset työajoista, matkustamisesta ja vuosilomista aina työpaikkakiusaamisiin ja potkuihin asti.

”Meille soitetaan esimerkiksi tilanteissa, kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä myyntitavoitteisiin. Käymme silloin läpi sitä, onko tyytymättömyys riittävä peruste irtisanomiseen”, kertoo Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund.

Irtisanomisten selvittelyt saattavat olla pitkiä ja vaatia useita yhteydenottoja työntekijään ja työnantajaan.

”Meidän tehtävämme on selvittää, onko tilanne edennyt lain ja säännösten mukaisesti. Melko säännöllisesti vastaamme tulee tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet, kuten niiden olisi pitänyt. Toisinaan selviää, että tilanne on laillinen mutta ei oikeustajun mukainen.”

Harva asia käräjille

Asiat alkavat yleensä selvitä viimeistään silloin, kun liiton juristi ottaa yhteyttä työnantajan juristiin. Valtaosa kaikista tapauksista selviääkin ilman käräjöintiä. Degerlund korostaa, ettei riitely ole kenenkään tavoite.

Mikäli asiankäsittelyä jatketaan oikeussalissa, jäsenen taloudellisena tukena on oikeusturvavakuutus.

”Meidän palvelumme yltävät käräjäoikeuden eteiseen asti, sen jälkeen vuorossa ovat tuomioistuimen prosessit.”

Oli kyse mistä tahansa epäselvyydestä, liiton asiantuntijat käyvät sen jäsenen kanssa läpi objektiivisesti. Jos lakimiehet päätyvät suosittamaan jäsenelleen käräjille menoa, he kertovat prosessin hyvät ja huonot puolet.

Käräjöinnit ovat marginaalisia, sillä tuomioistuimeen asti etenee vuosittain useista tuhansista yhteydenotoista vain 20–30 tapausta.

Tärkeä syy jäsenyyteen

Suomen Ekonomien jäsenet ovat selvityksissä kertoneet, että tärkeimpiä syitä liittyä jäseneksi ovat työttömyysturvan lisäksi liiton lakipalvelut.

Oikeudellisille palveluille tulisi hintaa, jos ne hankkisi muualta. Lakipalvelujen tuntilaskutus on keskimäärin parinsadan euron tuntumassa, eikä etukäteen voi tietää, miten kauan lakimiehen apua tarvitaan.

Liitolla on myös työnantajaneuvontaa, ja esimerkiksi HR-päällikkö saattaa olla tilanteessa, jossa hän tarvitsee oikeudellisten palvelujen neuvoa työnantajan näkökulmasta.

Yrittäjäneuvonnassa puolestaan käydään läpi esimerkiksi osakassopimuksia.

Näkökulmat vaihtelevat muutoinkin. Saman päivän aikana lakimiehet voivat vastata vaikkapa kylterin kysymyksiin kesätyösopimuksesta, neuvoa yrittäjää ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisessa tai olla suuryrityksen toimitusjohtajan tukena.

Neuvoa vuosittain tuhansille

Oikeudellisten palveluiden kahdeksan asiantuntijaa neuvoo vuosittain noin 3 500–4 000 jäsentä. Esimerkiksi vuosiloman kertymiseen liittyvät kysymykset he selvittävät puhelinsoiton aikana, kun taas pisimpiä ovat irtisanomistapaukset.

Degerlund on tehnyt töitä työoikeuden kysymyksissä vuodesta 1999 asti, eikä työelämä ole tänä aikana lakimiehen näkökulmasta dramaattisesti muuttunut. Vaikka muutostahti on monella työpaikalla kova, ihmisten kysymykset ovat pysyneet melko samantyyppisinä.

”Lainsäädäntö toki elää, ja esimerkiksi kilpailukykysopimus on tuonut turbulenssia.”

Kiky on teettänyt töitä erityisesti työmarkkinayksikössä, jossa vastataan kysymyksiin sen soveltamisesta.

Vuodenvaihteen lakimuutoksilla on useita vaikutuksia työelämän sääntelyyn. Koeaika pidentyi neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen, ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Määräaikaisuudelle vaaditaan edelleen perustelut, mutta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa enintään vuodeksi määräaikaisuutta ei jatkossa tarvitse perustella.

Entä mitä laki sanoo matka-ajasta: voiko työreissuihin menevän matkustusajan laskea työajaksi?

”Ei voi, sillä matkustaminen ei tyypillisesti ole ylemmällä toimihenkilöllä työsuoritus. Joissakin yrityksissä tosin ymmärretään, että matkustaminen ei ole käytännössä lepoaikaa siitä huolimatta, ettei se ole työaikalain kannalta työaikaakaan.”

Degerlund toivookin, että työaikalakia ryhdyttäisiin kehittämään nykyisen liikkuvan työn mukaisesti. Töitä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eikä työajan määrittäminen toimi kuten ennen. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laissa.

”Jäsenkunnassa keskustellaan lepoajasta ja palautumisen tärkeydestä. Loppupeleissä ei ole työnantajankaan etu, jos henkilöstö uupuu vaikkapa mannertenvälisten työmatkojen takia.”

14.2.2017

Ekonomien oikeudelliset palvelut

Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, erityisesti teknologiateollisuus sekä työnantajaneuvonta

Johanna Hämäläinen, työsuhdelakimies, erityisesti yliopistot ja seurakunnat

Julia Lauren, työttömyysturva-asiamies, työttömyysturvaneuvonta

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies, erityisesti elintarvikeala sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi

Sofie Siegfrids, työsuhdelakimies, erityisesti kaupan ala ja graafinen ala, myös ruotsinkieliset jäsenet

Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies, erityisesti rahoitusala sekä valtio

Timo Voutilainen, työsuhdelakimies, erityisesti palvelutoimiala ja Finnvera, julkisella sektorilla kunta- ja opetusala

Noora Yli-Huumo, työsuhdelakimies, erityisesti tietotekniikan palveluala ja yrittäjäneuvonta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013