( Yrittäjyys )

Hybridiyrittäjä systeemien välissä

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Tuukka Kiviranta, Vilja Harala & Anton Reenpää
  • Anmari Viljamaa muistuttaa yhteiskunnan hyötyvän hybridiyrittäjyydestä, sillä se lisää kokonaistyöpanosta.
  • Ville Sonkamuotka ehdottaa, että työssäoloaikaa voisi kerryttää yhtä aikaa palkansaajana ja yrittäjänä. Yhdistelmävakuutus turvaisi hybridiyrittäjää erillisiä järjestelmiä paremmin.
  • Susanna Laine siirtyi yrittäjäksi hybridiyrittäjyyden kautta: aluksi hänellä oli turvanaan palkkatyö, johon palata.
Yhteiskunta hyötyisi hybridiyrittäjyydestä, mutta ei kannusta siihen vielä riittävästi.

Hybridiyrittäjä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin sivutoiminen yrittäjä. Sivutoimisuus tosin antaa ymmärtää, että päätulonlähteet ovat muualla, ja yrittäjyyden kautta hankitaan lisätienestejä. Hybridiyrittäjä on terminä kattavampi ja viittaa siihen, että yrittäjyyden lisäksi ihmisellä on myös muita tulonlähteitä. Esimerkiksi eläkkeellä oleva henkilö voi toimia yrittäjänä tai olla osakkaana jossain yrityksessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja kulttuuri -yksikön johtaja, KTT Anmari Viljamaa, on ollut mukana tekemässä selvitystä sivutoimiyrittäjistä ja hybridiyrittäjistä. Vuonna 2015 valmistuneen selvityksen tavoitteena oli tarkastella sivutoimisten yrittäjien motiiviprofiileja ja selvittää, minkälaisen toimintaympäristön yhteiskunta heille tarjoaa.

”Useimpien hybridiyrittäjien pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä. Kahdella kolmasosalla hybridiyrittäjistä on suomalaisittain suuri yritys tai organisaatio työnantajana. Voisi kuvitella, että suuren työnantajan palveluksessa on pikkuisen helpompi toimia sivutoimisena kuin hyvin pienessä yrityksessä”, Viljamaa sanoo.

Testaajat, itsensä toteuttajat ja varautujat

Motiivit sivutoimiselle yrittämiselle ovat hyvin erilaisia. Selvityksen mukaan sivutoimiyrittäjien selkeimmät motiiviprofiilit ovat testaaja ja itsensä toteuttaja.

”Testaajat haluavat palkkatyön ohella kokeilla yrittämistä ja testata, voisiko siitä tulla päätulonlähde. Testaajille sivutoiminen yrittäjyys on usein välivaihe täysipäiväiseen yrittäjyyteen siirtymisessä. Itsensä toteuttajille yrittäjyys on mahdollisuus tehdä asioita, jotka kiinnostavat itseä.”

Hybridiyrittäjissä on myös niin sanottuja varautujia, joille yrittäjyys on varasuunnitelma työsuhteen loppumiselle.

Yrittäjyyttä muihin tulonlähteisiin yhdisteleviä ihmisiä on Suomessa paljon, Viljamaa arvioi, että yli 100 000. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, koska kaikki eivät toteuta yrittäjyyttä oman firmansa kautta, vaan saattavat olla mukana osakkaana tuttujen firmassa tai toimia esimerkiksi osuuskunnan kautta.

Akateemisen koulutuksen saaneet sivutoimiset yrittäjät ovat usein asiantuntija- tai johtotehtävissä.

”Heillä on ehkä enemmän vapauksia oman työaikansa suhteen.”

Varsinkin maaseutumaisilla alueilla hybridiyrittäjyys voi olla myös toimeentulon lisä. Palkkatyö ei tuo riittävää tai tyydyttävää tulotasoa, joten lisätienestejä haetaan yritystoiminnan kautta. Hybridiyrittäjät myös monipuolistavat maaseutualueiden palvelutarjontaa.

Kankea järjestelmä

Kun ammatit ja työtehtävät muuttuvat hurjaa vauhtia, niin muuttuvat työuratkin. Anmari Viljamaa ottaa esimerkiksi mobiilimaksamisen: tuskin kukaan olisi viisi vuotta sitten arvannut, kuinka suuri juttu se on tänä päivänä. Tai miten televisiotarjontaa kulutetaan nyt, kun ohjelmia voi katsoa silloin, kun itseä huvittaa.

”Työurista tulee ennalta-arvaamattomia. Maailma muuttuu digitalisaation myötä niin paljon, että emme pysty veikkaamaan, minkälaisia töitä on viiden vuoden päästä tarjolla ja minkälaisia tekijöitä silloin tarvitaan”, Viljamaa sanoo.

Työelämä reagoi muutokseen jäykästi. Viljamaa puhuu polkuriippuvuudesta. Se tarkoittaa, että aikaisemmin tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, minkälaiset päätökset ovat tänään mahdollisia. Esimerkiksi hän ottaa sosiaaliturvan.

”Emme pysty purkamaan vanhoja rakenteita uusien rakenteiden tieltä niin nopeasti kuin olisi hyvä kokonaisuuden kannalta. Työelämä muuttuu nopeammin.”

Tulevaisuuden hybridiyrittäjyys tulee laajenemaan.

”Yhteiskunnan kannalta hybridiyrittäjyys on erittäin hyvä asia. Se lisää kokonaistyöpanosta. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjä tekee useita tunteja töitä normaalin palkkatyön lisäksi. Kaikki tällainen lisää taloudellista toimeliaisuutta”, Viljamaa sanoo.

Tästä näkökulmasta onkin vahingollista, että järjestelmän jäykkyydet laittavat edelleen kapuloita hybridiyrittäjien rattaisiin. Viljamaan ja hänen ryhmänsä tekemän selvityksen mukaan valtaosa sivutoimiyrittäjistä katsoi, että yritysverotus ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät kannusta sivutoimiyrittäjyyteen. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti sivutoimiyrittäjiä väliinputoajina.

”Yksilön kannalta haaste tulee siitä, että meidän järjestelmämme on rakennettu oletukselle, että on joko yrittäjä tai palkansaaja. Onneksi tätä jyrkkää rajaa on viime vuosina hieman liudennettu”, Viljamaa sanoo.

Yhteiskunnan tunnistettava hybridiyrittäjyys

Kun Viljamaa tutki sivutoimiyrittäjyyttä ensimmäisen kerran vuonna 2012, lainsäädäntöä sovellettiin nykyistä jäykemmin.

”Silloin oli esimerkiksi järkevää perustaa sivutoiminen yritys kymmenen kuukautta ennen kuin jää mahdollisesti työttömäksi, koska muuten tulkittiin, että irtisanomisen jälkeen ihminen työllistyy omaan yritykseen. Silloin saattoi pudota työttömyysturvan ulkopuolelle”, Viljamaa sanoo.

Hänen mukaansa nykyisin TE-toimistoissa ollaan hybridiyrittäjyyden suhteen valveutuneempia kuin aikaisemmin ja valmiimpia kuulemaan, mikä on ihmisen todellinen tilanne.

”Ja kun saadaan reaaliaikainen tulorekisteri käyttöön, se mahdollistaa joustavamman toiminnan muun muassa hybridiyrittäjille. Nythän haastetta tuottaa se, että yritystoiminnalla yli suojaosan ansaitseva työtön voi joutua odottamaan päätöstä sovitetusta päivärahasta, jolloin yritystoiminnan tuotot aiheuttavat henkilökohtaisen elämän kassakriisin.”

Viljamaa toivoo, että järjestelmään saataisiin lisää selkeyttä ja joustavuutta, jotta ihmiset voisivat nykyistä enemmän tuoda työpanoksensa käyttöön hybridiyrittäjyyden kautta.

”Itse uskon, että yhteiskunnan turvaverkkoja pitäisi yhdenmukaistaa niin, että hybridiyrittäjät, täysipäiväiset yrittäjät ja palkansaajat olisivat yksilöinä paremmin samalla viivalla. Toivottavasti löytyy nykyistä parempia ratkaisuja, jotka eivät ole yksilön toimeentulon kannalta kohtuuttomia.”

Samoilla linjoilla on myös Suomen Ekonomien yrittäjätyöryhmän jäsen KTM Ville Sonkamuotka. Hänen mukaansa TE-toimistoilla on liikaa valtaa yksittäisten tapauksien tulkitsemisessa. Myös käytännöt tuntuvat vaihtelevan hyvin paljon.

”Suomessa yhteiskunta ei vielä oikein tunnista hybridiyrittäjyyttä. Suurin ongelma on työttömyysturvan ja sen tulkintojen kohdalla. Joitakin parannuksia on tehty viime vuosina, mutta edelleenkään lainsäädäntö ei osaa huomioida hyvin tilanteita, joissa siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin. Sen pitäisi sujua mutkattomasti ja saumattomasti”, Sonkamuotka sanoo.

Suomen Ekonomit on ollut mukana ajamassa muutoksia, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Muun muassa työttömyysturvan yhdistelmävakuutus parantaisi hybridiyrittäjien asemaa.

”Yhdistelmävakuutuksen ideana on kerryttää työssäoloaikaa yhtäaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä ollessa. Tällä hetkellä ne ovat erillisiä järjestelmiä. Palkansaajana työskentely ei kerrytä yrittäjän työssäoloaikaa, eikä myöskään päinvastoin”, Sonkamuotka selittää.

Hänen mukaansa kyse olisi vain lakiteknisestä muutoksesta, jonka tekeminen ei olisi suuri voimainponnistus esimerkiksi tietojärjestelmien osalta. Yhteiskunta ei kannusta hybridiyrittäjäksi ryhtymistä. Pikemminkin se lyö kapuloita rattaisiin.

Mielekästä tekemistä järkevällä tavalla

Anmari Viljamaalla on myös oma kokemus hybridiyrittäjyydestä. Firmansa hän on tosin jo myynyt pois.

”Suosittelen, se oli erinomainen kokemus. Uskon, että yrittäjäkokemus tekee ihmisestä paremman työntekijän, koska silloin oppii hahmottamaan, kuinka kokonaisuus toimii ja mikä on päämäärien kannalta olennaista.”

Hänen mukaansa olisi tärkeä, että rakenteita kehitettäessä tiedostettaisiin nykyistä paremmin se, että yrityksen perustaminen ei välttämättä tarkoita, että henkilöstä on tulossa täysipäiväinen yrittäjä.

”Yritys voi olla vain tapa tehdä asioita, jotka ovat ihmiselle itselleen tärkeitä. Jos esimerkiksi tykkään paljon hevosista ja haluan rahoittaa harrastustani, niin voi olla järkevä tapa perustaa yritys hevostallin ylläpitämiseen ja tarjota samalla palvelua muille harrastajille. Moni hybridiyrittäjä haluaa yrityksen kautta organisoida itselleen mielekästä tekemistä järkevällä tavalla, eikä suinkaan ole tarkoitus perustaa uutta Nokiaa.”

Motiivina työn mielekkyys

Aiemmin mainituista sivutoimisten yrittäjien motiiviprofiileista KTM Susanna Laine voitaisiin ehkä laskea testaajiin: palkkatyössä oleva Laine halusi testata, voisiko yrittäjyydestä tulla hänen päätulonlähteensä. Laine alkoi suunnitella yrityksen perustamista yhdessä opiskelukaveriensa Veera Brücklerin ja Kati Partasen kanssa. Hän oli tuolloin mukavassa työpaikassa talouspäällikkönä, mutta taustalla muhi ajatus palkkatyöstä irtautumisesta ja itselleen merkityksellisen työn tekemisestä. Siitä alkoi liiketoimintasuunnitelman työstäminen.

Täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyminen tuntui Laineen mielestä kuitenkin isolta hypyltä.

”Hoitovapaa antoi parin vuoden turvaverkon. Kun perustimme yritystä, minulla oli edelleen työsuhde odottamassa ja mahdollisuus palata takaisin palkkatyöhön, jos haaveet yrittäjyydestä olisivat kariutuneet”, Laine kertoo.

Laineesta tuli hybridiyrittäjä – voisi sanoa, että hänellä oli toinen jalka palkkatyössä ja toinen yrittäjyydessä.

Lappeenrannasta kauppatieteiden maistereiksi valmistuneet Laine, Brückler ja Partanen perustivat vuonna 2015 TwistBe-nimisen firman. Se on lyhenne sanoista “The Way It’s Supposed To Be”. He haluavat tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaista ihonhoitoa ja aidosti vaikuttavia tuotteita, mihin nimikin viittaa. Nimi ehkä kertoo myös siitä, että yrittäjyyden kautta kolmikko on päässyt tekemään unelmatyötään.

”Minulle oli tärkeintä, että pääsen tekemään itselle mielekästä työtä. Kukaan meistä ei lähtenyt yrittäjäksi sen vuoksi, että tässä automaattisesti rikastuisi. Suuri osa yrittäjistä pääsee tuskin minimipalkoille, mutta silti yleinen mielikuva on, että yrittäjät tienaavat paljon”, Laine pohtii.

TwistBe:n perustajat saivat lisäpotkua yrittämiseen Tarinatalon tuottamasta Leijonan luola -viihdeohjelmasta, jossa pääomasijoittajaraadille esiteltiin yrityksen kehittämää kauneusalan digitaalista palvelua, ihonhoidon verkkovalmennusta. Tiimi pystyi vakuuttamaan enkelisijoittaja Riku Asikaisen, jonka kanssa yritystä tällä hetkellä kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

”Päätökset tulevat sydämestä”

Susanna Laine ei kadu päätöstään hypätä hybridiyrittäjyyden jälkeen kokoaikaiseen yrittäjyyteen. Työnantajakin suhtautui Laineen päätökseen myötämielisesti.

”En pysty tekemään missään muualla näin vapaasti töitä. Toki tässä on vastuuta ja välillä työpäivät venyvät pitkiksi, mutta yleensä tahdin voi määrätä itse”, Laine sanoo.

”Kaikki työtehtävät eivät välttämättä maistu hyvältä, mutta ne palvelevat suurempaa hyvää, jota tästä työstä saa.”

Yrittäjyyteen liittyy aina riski. Edelleenkään Laine ei koe, että yrittäjyys turvaisi toimeentulon täysin. Täytyy mennä kuukausi kerrallaan. Silti hän on päivä päivältä vakuuttuneempi, että on juuri oikeassa paikassa yrittäjänä.

”Vaikka olemme akateemisesti koulutettuja, tulevat tällaiset päätökset sydämestä.”

Laine pohtii, että hänen kohdallaan tilanne ei ole ”joko tai”. Periaatteessa hänellä on yrittäjänä mahdollisuus palata jälleen hybridiyrittäjäksi, eli ottaa rinnalle jokin osa-aikatyö, joka mahdollistaisi unelmatyöstä kiinnipitämisen.

”Vaikka tässä on lähtenyt turvallisesta palkkatyöstä yrittäjäksi, niin totta kai välillä on käynyt mielessä, pitäisikö palata palkkatyöhön”, Laine sanoo.

Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta palata palkansaajan rooliin. Tulevaisuuskin näyttää valoisalta, kun TwistBe alkaa tarjota ihonhoitoon liittyvää verkkokoulutusta kansainvälisillä markkinoilla.

”Tämä on nyt Suomessa testattu tuote, ja se on saanut täällä erinomaisen vastaanoton.”

12.4.2018

Vinkit hybridiyrittäjyyttä suunnittelevalle

  • Hanki sparraajaksi kokenut yrittäjä tai muu asiantuntija, johon luotat.
  • Yksin ei tarvitse kaikkea tietää ja keksiä. Verkostoidu esimerkiksi oman alasi yrittäjien kanssa.
  • Etsi asiantunteva tilitoimisto, joka osaa auttaa myös laskelmissa. Myynnin osaat parhaiten arvioida itse, mutta esimerkiksi kannattavuuden ja kassavirran simulointi ammattilaisen kanssa vähentää epävarmuutta.
  • Ennakoi tuleva kassavirtasi mahdollisimman tarkasti.
  • Mieti, mikä on olennaista juuri sinun bisneksessäsi.
  • Varmista itsellesi vapaa-aikaa. Yrityksesi tärkeintä resurssia ei kannata polttaa loppuun.
  • Jos päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyessäsi vaihdat yritysmuotoa, huomioi osakeyhtiölle tulevat ennakkoverot.
  • Varaudu vakavasti. YEL-tulo kannattaa mitoittaa oikein.

Lähde: Yrittäjäksi siinä sivussa -esite, jonka on tuottanut Sivutoimiyrittäjästä päätoimiyrittäjäksi -hanke.

Suomen Ekonomit tarjoaa

  • Sparrausta yrittäjyyteen, työn tuunaamiseen ja tasapainon löytämiseen.
  • Mentorointia yrittäjyyteen.
  • Palkkatyön yrittäjyydelle asettamien rajoitusten tarkistusta.
  • Tietämystä, miten yrittäjyys vaikuttaa sosiaaliturvaan.
  • Keskustelua yhtiöoikeudellisiin kysymyksiin.
  • Kommentteja konsultointi-, toimeksianto-, alihankinta- ja osakassopimuksiin.
  • Koulutuksia ja tapahtumia ammatilliseen kehittymiseen ja kohtaamisiin.
  • Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin neuvontapalveluineen tavallista edullisemmin.

www.ekonomit.fi/yrittajille

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013