( Yrittäjyys )

Hybridiyrittäjä systeemien välissä

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Tuukka Kiviranta, Vilja Harala & Anton Reenpää
  • Anmari Viljamaa muistuttaa yhteiskunnan hyötyvän hybridiyrittäjyydestä, sillä se lisää kokonaistyöpanosta.
  • Ville Sonkamuotka ehdottaa, että työssäoloaikaa voisi kerryttää yhtä aikaa palkansaajana ja yrittäjänä. Yhdistelmävakuutus turvaisi hybridiyrittäjää erillisiä järjestelmiä paremmin.
  • Susanna Laine siirtyi yrittäjäksi hybridiyrittäjyyden kautta: aluksi hänellä oli turvanaan palkkatyö, johon palata.
Yhteiskunta hyötyisi hybridiyrittäjyydestä, mutta ei kannusta siihen vielä riittävästi.

Hybridiyrittäjä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin sivutoiminen yrittäjä. Sivutoimisuus tosin antaa ymmärtää, että päätulonlähteet ovat muualla, ja yrittäjyyden kautta hankitaan lisätienestejä. Hybridiyrittäjä on terminä kattavampi ja viittaa siihen, että yrittäjyyden lisäksi ihmisellä on myös muita tulonlähteitä. Esimerkiksi eläkkeellä oleva henkilö voi toimia yrittäjänä tai olla osakkaana jossain yrityksessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja kulttuuri -yksikön johtaja, KTT Anmari Viljamaa, on ollut mukana tekemässä selvitystä sivutoimiyrittäjistä ja hybridiyrittäjistä. Vuonna 2015 valmistuneen selvityksen tavoitteena oli tarkastella sivutoimisten yrittäjien motiiviprofiileja ja selvittää, minkälaisen toimintaympäristön yhteiskunta heille tarjoaa.

”Useimpien hybridiyrittäjien pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä. Kahdella kolmasosalla hybridiyrittäjistä on suomalaisittain suuri yritys tai organisaatio työnantajana. Voisi kuvitella, että suuren työnantajan palveluksessa on pikkuisen helpompi toimia sivutoimisena kuin hyvin pienessä yrityksessä”, Viljamaa sanoo.

Testaajat, itsensä toteuttajat ja varautujat

Motiivit sivutoimiselle yrittämiselle ovat hyvin erilaisia. Selvityksen mukaan sivutoimiyrittäjien selkeimmät motiiviprofiilit ovat testaaja ja itsensä toteuttaja.

”Testaajat haluavat palkkatyön ohella kokeilla yrittämistä ja testata, voisiko siitä tulla päätulonlähde. Testaajille sivutoiminen yrittäjyys on usein välivaihe täysipäiväiseen yrittäjyyteen siirtymisessä. Itsensä toteuttajille yrittäjyys on mahdollisuus tehdä asioita, jotka kiinnostavat itseä.”

Hybridiyrittäjissä on myös niin sanottuja varautujia, joille yrittäjyys on varasuunnitelma työsuhteen loppumiselle.

Yrittäjyyttä muihin tulonlähteisiin yhdisteleviä ihmisiä on Suomessa paljon, Viljamaa arvioi, että yli 100 000. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, koska kaikki eivät toteuta yrittäjyyttä oman firmansa kautta, vaan saattavat olla mukana osakkaana tuttujen firmassa tai toimia esimerkiksi osuuskunnan kautta.

Akateemisen koulutuksen saaneet sivutoimiset yrittäjät ovat usein asiantuntija- tai johtotehtävissä.

”Heillä on ehkä enemmän vapauksia oman työaikansa suhteen.”

Varsinkin maaseutumaisilla alueilla hybridiyrittäjyys voi olla myös toimeentulon lisä. Palkkatyö ei tuo riittävää tai tyydyttävää tulotasoa, joten lisätienestejä haetaan yritystoiminnan kautta. Hybridiyrittäjät myös monipuolistavat maaseutualueiden palvelutarjontaa.

Kankea järjestelmä

Kun ammatit ja työtehtävät muuttuvat hurjaa vauhtia, niin muuttuvat työuratkin. Anmari Viljamaa ottaa esimerkiksi mobiilimaksamisen: tuskin kukaan olisi viisi vuotta sitten arvannut, kuinka suuri juttu se on tänä päivänä. Tai miten televisiotarjontaa kulutetaan nyt, kun ohjelmia voi katsoa silloin, kun itseä huvittaa.

”Työurista tulee ennalta-arvaamattomia. Maailma muuttuu digitalisaation myötä niin paljon, että emme pysty veikkaamaan, minkälaisia töitä on viiden vuoden päästä tarjolla ja minkälaisia tekijöitä silloin tarvitaan”, Viljamaa sanoo.

Työelämä reagoi muutokseen jäykästi. Viljamaa puhuu polkuriippuvuudesta. Se tarkoittaa, että aikaisemmin tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, minkälaiset päätökset ovat tänään mahdollisia. Esimerkiksi hän ottaa sosiaaliturvan.

”Emme pysty purkamaan vanhoja rakenteita uusien rakenteiden tieltä niin nopeasti kuin olisi hyvä kokonaisuuden kannalta. Työelämä muuttuu nopeammin.”

Tulevaisuuden hybridiyrittäjyys tulee laajenemaan.

”Yhteiskunnan kannalta hybridiyrittäjyys on erittäin hyvä asia. Se lisää kokonaistyöpanosta. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjä tekee useita tunteja töitä normaalin palkkatyön lisäksi. Kaikki tällainen lisää taloudellista toimeliaisuutta”, Viljamaa sanoo.

Tästä näkökulmasta onkin vahingollista, että järjestelmän jäykkyydet laittavat edelleen kapuloita hybridiyrittäjien rattaisiin. Viljamaan ja hänen ryhmänsä tekemän selvityksen mukaan valtaosa sivutoimiyrittäjistä katsoi, että yritysverotus ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät kannusta sivutoimiyrittäjyyteen. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti sivutoimiyrittäjiä väliinputoajina.

”Yksilön kannalta haaste tulee siitä, että meidän järjestelmämme on rakennettu oletukselle, että on joko yrittäjä tai palkansaaja. Onneksi tätä jyrkkää rajaa on viime vuosina hieman liudennettu”, Viljamaa sanoo.

Yhteiskunnan tunnistettava hybridiyrittäjyys

Kun Viljamaa tutki sivutoimiyrittäjyyttä ensimmäisen kerran vuonna 2012, lainsäädäntöä sovellettiin nykyistä jäykemmin.

”Silloin oli esimerkiksi järkevää perustaa sivutoiminen yritys kymmenen kuukautta ennen kuin jää mahdollisesti työttömäksi, koska muuten tulkittiin, että irtisanomisen jälkeen ihminen työllistyy omaan yritykseen. Silloin saattoi pudota työttömyysturvan ulkopuolelle”, Viljamaa sanoo.

Hänen mukaansa nykyisin TE-toimistoissa ollaan hybridiyrittäjyyden suhteen valveutuneempia kuin aikaisemmin ja valmiimpia kuulemaan, mikä on ihmisen todellinen tilanne.

”Ja kun saadaan reaaliaikainen tulorekisteri käyttöön, se mahdollistaa joustavamman toiminnan muun muassa hybridiyrittäjille. Nythän haastetta tuottaa se, että yritystoiminnalla yli suojaosan ansaitseva työtön voi joutua odottamaan päätöstä sovitetusta päivärahasta, jolloin yritystoiminnan tuotot aiheuttavat henkilökohtaisen elämän kassakriisin.”

Viljamaa toivoo, että järjestelmään saataisiin lisää selkeyttä ja joustavuutta, jotta ihmiset voisivat nykyistä enemmän tuoda työpanoksensa käyttöön hybridiyrittäjyyden kautta.

”Itse uskon, että yhteiskunnan turvaverkkoja pitäisi yhdenmukaistaa niin, että hybridiyrittäjät, täysipäiväiset yrittäjät ja palkansaajat olisivat yksilöinä paremmin samalla viivalla. Toivottavasti löytyy nykyistä parempia ratkaisuja, jotka eivät ole yksilön toimeentulon kannalta kohtuuttomia.”

Samoilla linjoilla on myös Suomen Ekonomien yrittäjätyöryhmän jäsen KTM Ville Sonkamuotka. Hänen mukaansa TE-toimistoilla on liikaa valtaa yksittäisten tapauksien tulkitsemisessa. Myös käytännöt tuntuvat vaihtelevan hyvin paljon.

”Suomessa yhteiskunta ei vielä oikein tunnista hybridiyrittäjyyttä. Suurin ongelma on työttömyysturvan ja sen tulkintojen kohdalla. Joitakin parannuksia on tehty viime vuosina, mutta edelleenkään lainsäädäntö ei osaa huomioida hyvin tilanteita, joissa siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin. Sen pitäisi sujua mutkattomasti ja saumattomasti”, Sonkamuotka sanoo.

Suomen Ekonomit on ollut mukana ajamassa muutoksia, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Muun muassa työttömyysturvan yhdistelmävakuutus parantaisi hybridiyrittäjien asemaa.

”Yhdistelmävakuutuksen ideana on kerryttää työssäoloaikaa yhtäaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä ollessa. Tällä hetkellä ne ovat erillisiä järjestelmiä. Palkansaajana työskentely ei kerrytä yrittäjän työssäoloaikaa, eikä myöskään päinvastoin”, Sonkamuotka selittää.

Hänen mukaansa kyse olisi vain lakiteknisestä muutoksesta, jonka tekeminen ei olisi suuri voimainponnistus esimerkiksi tietojärjestelmien osalta. Yhteiskunta ei kannusta hybridiyrittäjäksi ryhtymistä. Pikemminkin se lyö kapuloita rattaisiin.

Mielekästä tekemistä järkevällä tavalla

Anmari Viljamaalla on myös oma kokemus hybridiyrittäjyydestä. Firmansa hän on tosin jo myynyt pois.

”Suosittelen, se oli erinomainen kokemus. Uskon, että yrittäjäkokemus tekee ihmisestä paremman työntekijän, koska silloin oppii hahmottamaan, kuinka kokonaisuus toimii ja mikä on päämäärien kannalta olennaista.”

Hänen mukaansa olisi tärkeä, että rakenteita kehitettäessä tiedostettaisiin nykyistä paremmin se, että yrityksen perustaminen ei välttämättä tarkoita, että henkilöstä on tulossa täysipäiväinen yrittäjä.

”Yritys voi olla vain tapa tehdä asioita, jotka ovat ihmiselle itselleen tärkeitä. Jos esimerkiksi tykkään paljon hevosista ja haluan rahoittaa harrastustani, niin voi olla järkevä tapa perustaa yritys hevostallin ylläpitämiseen ja tarjota samalla palvelua muille harrastajille. Moni hybridiyrittäjä haluaa yrityksen kautta organisoida itselleen mielekästä tekemistä järkevällä tavalla, eikä suinkaan ole tarkoitus perustaa uutta Nokiaa.”

Motiivina työn mielekkyys

Aiemmin mainituista sivutoimisten yrittäjien motiiviprofiileista KTM Susanna Laine voitaisiin ehkä laskea testaajiin: palkkatyössä oleva Laine halusi testata, voisiko yrittäjyydestä tulla hänen päätulonlähteensä. Laine alkoi suunnitella yrityksen perustamista yhdessä opiskelukaveriensa Veera Brücklerin ja Kati Partasen kanssa. Hän oli tuolloin mukavassa työpaikassa talouspäällikkönä, mutta taustalla muhi ajatus palkkatyöstä irtautumisesta ja itselleen merkityksellisen työn tekemisestä. Siitä alkoi liiketoimintasuunnitelman työstäminen.

Täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyminen tuntui Laineen mielestä kuitenkin isolta hypyltä.

”Hoitovapaa antoi parin vuoden turvaverkon. Kun perustimme yritystä, minulla oli edelleen työsuhde odottamassa ja mahdollisuus palata takaisin palkkatyöhön, jos haaveet yrittäjyydestä olisivat kariutuneet”, Laine kertoo.

Laineesta tuli hybridiyrittäjä – voisi sanoa, että hänellä oli toinen jalka palkkatyössä ja toinen yrittäjyydessä.

Lappeenrannasta kauppatieteiden maistereiksi valmistuneet Laine, Brückler ja Partanen perustivat vuonna 2015 TwistBe-nimisen firman. Se on lyhenne sanoista “The Way It’s Supposed To Be”. He haluavat tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaista ihonhoitoa ja aidosti vaikuttavia tuotteita, mihin nimikin viittaa. Nimi ehkä kertoo myös siitä, että yrittäjyyden kautta kolmikko on päässyt tekemään unelmatyötään.

”Minulle oli tärkeintä, että pääsen tekemään itselle mielekästä työtä. Kukaan meistä ei lähtenyt yrittäjäksi sen vuoksi, että tässä automaattisesti rikastuisi. Suuri osa yrittäjistä pääsee tuskin minimipalkoille, mutta silti yleinen mielikuva on, että yrittäjät tienaavat paljon”, Laine pohtii.

TwistBe:n perustajat saivat lisäpotkua yrittämiseen Tarinatalon tuottamasta Leijonan luola -viihdeohjelmasta, jossa pääomasijoittajaraadille esiteltiin yrityksen kehittämää kauneusalan digitaalista palvelua, ihonhoidon verkkovalmennusta. Tiimi pystyi vakuuttamaan enkelisijoittaja Riku Asikaisen, jonka kanssa yritystä tällä hetkellä kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

”Päätökset tulevat sydämestä”

Susanna Laine ei kadu päätöstään hypätä hybridiyrittäjyyden jälkeen kokoaikaiseen yrittäjyyteen. Työnantajakin suhtautui Laineen päätökseen myötämielisesti.

”En pysty tekemään missään muualla näin vapaasti töitä. Toki tässä on vastuuta ja välillä työpäivät venyvät pitkiksi, mutta yleensä tahdin voi määrätä itse”, Laine sanoo.

”Kaikki työtehtävät eivät välttämättä maistu hyvältä, mutta ne palvelevat suurempaa hyvää, jota tästä työstä saa.”

Yrittäjyyteen liittyy aina riski. Edelleenkään Laine ei koe, että yrittäjyys turvaisi toimeentulon täysin. Täytyy mennä kuukausi kerrallaan. Silti hän on päivä päivältä vakuuttuneempi, että on juuri oikeassa paikassa yrittäjänä.

”Vaikka olemme akateemisesti koulutettuja, tulevat tällaiset päätökset sydämestä.”

Laine pohtii, että hänen kohdallaan tilanne ei ole ”joko tai”. Periaatteessa hänellä on yrittäjänä mahdollisuus palata jälleen hybridiyrittäjäksi, eli ottaa rinnalle jokin osa-aikatyö, joka mahdollistaisi unelmatyöstä kiinnipitämisen.

”Vaikka tässä on lähtenyt turvallisesta palkkatyöstä yrittäjäksi, niin totta kai välillä on käynyt mielessä, pitäisikö palata palkkatyöhön”, Laine sanoo.

Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta palata palkansaajan rooliin. Tulevaisuuskin näyttää valoisalta, kun TwistBe alkaa tarjota ihonhoitoon liittyvää verkkokoulutusta kansainvälisillä markkinoilla.

”Tämä on nyt Suomessa testattu tuote, ja se on saanut täällä erinomaisen vastaanoton.”

12.4.2018

Vinkit hybridiyrittäjyyttä suunnittelevalle

  • Hanki sparraajaksi kokenut yrittäjä tai muu asiantuntija, johon luotat.
  • Yksin ei tarvitse kaikkea tietää ja keksiä. Verkostoidu esimerkiksi oman alasi yrittäjien kanssa.
  • Etsi asiantunteva tilitoimisto, joka osaa auttaa myös laskelmissa. Myynnin osaat parhaiten arvioida itse, mutta esimerkiksi kannattavuuden ja kassavirran simulointi ammattilaisen kanssa vähentää epävarmuutta.
  • Ennakoi tuleva kassavirtasi mahdollisimman tarkasti.
  • Mieti, mikä on olennaista juuri sinun bisneksessäsi.
  • Varmista itsellesi vapaa-aikaa. Yrityksesi tärkeintä resurssia ei kannata polttaa loppuun.
  • Jos päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyessäsi vaihdat yritysmuotoa, huomioi osakeyhtiölle tulevat ennakkoverot.
  • Varaudu vakavasti. YEL-tulo kannattaa mitoittaa oikein.

Lähde: Yrittäjäksi siinä sivussa -esite, jonka on tuottanut Sivutoimiyrittäjästä päätoimiyrittäjäksi -hanke.

Suomen Ekonomit tarjoaa

  • Sparrausta yrittäjyyteen, työn tuunaamiseen ja tasapainon löytämiseen.
  • Mentorointia yrittäjyyteen.
  • Palkkatyön yrittäjyydelle asettamien rajoitusten tarkistusta.
  • Tietämystä, miten yrittäjyys vaikuttaa sosiaaliturvaan.
  • Keskustelua yhtiöoikeudellisiin kysymyksiin.
  • Kommentteja konsultointi-, toimeksianto-, alihankinta- ja osakassopimuksiin.
  • Koulutuksia ja tapahtumia ammatilliseen kehittymiseen ja kohtaamisiin.
  • Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin neuvontapalveluineen tavallista edullisemmin.

www.ekonomit.fi/yrittajille

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013