( Johtaminen )

Taneli Tikka – Käsissä Kasvun avaimet

Teksti Outi Airaksinen
Kuvat Juuso Paloniemi
  • Tulevaisuuden työelämässä voi olla yhtä aikaa työntekijä, start up -yrittäjä ja vapaaehtoistyöntekijä ja tehdä lisäksi töitä ulkomaisille verkkosivustoille, Taneli Tikka sanoo.
Edessämme on teolliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva murros, sanoo Teollinen internet -yksikköä Tiedolla luotsaava Taneli Tikka.

Taneli Tikka esittelee innostuneena laitetta, joka on tullut markkinoille vasta muutama kuukausi aiemmin. Kolmekymmentä euroa kuukaudessa maksavan vekottimen avulla voidaan valvoa vaikkapa kylmäketjujen onnistumista elintarviketeollisuudessa.

Hieman tulitikkurasiaa suuremman anturilaatikon (tai virallisemmin m2m In a Boxin) ideana on kerätä ja lähettää verkkoon ympäristöstä tietoa muun muassa ilmankosteudesta, kiihtyvyydestä, liikkeestä, tärinästä ja lämpötilasta. Sen avulla pystyy myös ohjailemaan lähellä olevia koneita ja laitteita internetin pilvipalvelusta käsin – vaikka toiselta puolelta maailmaa.

Laitteen on ottanut käyttöönsä esimerkiksi Ruotsin luterilainen kirkko, joka sen avulla pyrkii varmistamaan vuosisatoja vanhojen taideaarteidensa säilymisen jälkipolville. Kyse on tietenkin vain yksittäisestä esimerkistä, mutta laitteessa kiteytyy digitaalisuuden ydin.

Ilmiöstä käytetään nimitystä asioiden tai esineiden internet (IoT eli Internet of Things) tai teollinen internet. Kyse on niin mullistavasta asiasta, että sitä kutsutaan kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi.

”Kaiken internet” on uusi some

Taneli Tikan mielestä osuvin nimi ilmiölle on kuitenkin Nokian ex-pomon Anssi Vanjoen lanseeraama Kaiken internet, sillä kaikesta tässä nimenomaan on kyse. Ja Tikka on tiimeineen kehityksen kärjessä.

”Viiden vuoden kuluttua ollaan jo aika pitkällä. Sitten käy samoin kuin esimerkiksi somelle on käynyt. Asiasta ei enää kohista ja kysellä, käytetäänkö teidän liiketoiminnassanne IoT:ta. Se on hölmö kysymys, kun kaikki käyttävät sitä”, Tikka sanoo.

Tikan tehtävä Tiedossa on kaikkea muuta kuin perinteinen johtajan pesti. Hänen luotsaamansa kolmenkymmenen työntekijän yksikkö toimii start up -yrityksen tavoin. Kyse on organisaation sisäisestä yrittäjyydestä. Tavoitteena on, että liiketoiminta-alueesta kasvaa Tiedolle lähivuosina satojen miljoonien eurojen bisnes.

Suomi pärjää verkostomaisuudessa

Digitalisaatio tekee maailmasta muun muassa aiempaa läpinäkyvämmän ja demokraattisemman. Alalle kuin alalle syntyy myös uusia liiketoimintamalleja, kun kentältä aletaan saada valtavia määriä dataa ja mittaustuloksia. Uudessa maailmanjärjestyksessä on normaalia, että taksiyritys ei omista yhtään autoa, majoituspalveluiden tarjoajalla ei ole yhtään kiinteistöä eikä verkkokaupalla ainuttakaan varastoa.

Tikan mukaan teollisuudessa on edessä samankaltainen kehitys kuin se, joka on jo pyyhkäissyt yli musiikkibisneksen. Käytännössä yritysten ei tarvitse jatkossa omistaa tuotannontekijöitä eikä edes hankkia pääomia. Yhä useammin yrityksissä voidaan myös unohtaa miettiminen, mitä sen pitäisi alkaa tehdä, sillä digitaalisessa verkostotaloudessa sellaisia asioita voi aivan hyvin kysyä asiakkailta tai faneilta.

Ajan henkeä ja työn tulevaisuutta edustaa verkostomainen tapa toimia – ja siinä me jurot suomalaiset olemme Taneli Tikan mielestä yllättäen vahvoilla. Hänen mielestään ei ole yhtään hyvää syytä, mikseivät talkoohenkeen ja yhdessä tekemiseen tottuneet suomalaiset voisi pärjätä tulevaisuuden globaalissa kilpailussa.

”Tässä puhutaan samasta tavasta toimia kuin avoimen lähdekoodin liikkeessä, nettivaluutta Bitcoinissa, Ravintolapäivässä tai vaikkapa kaljakellunnassa. Yhteistä näille on, ettei kukaan omista niitä. Nämä ovat kaikki suomalaisille tuttuja. Voi sanoa jopa, että meillä on tässä asiassa henkistä edelläkävijyyttä.”

Moni uusi toimintamalli, kuten vaikka teollisuus on demand, syntyy vanhojen alueiden välimaastoon. Luvassa on uutta bisnestä, ja kaupan päälle tuottavuuden pitäisi nousta helposti jopa ekponentiaalisesti, kun kuvaan astuu tekoäly ja laitteet oppivat optimoimaan prosesseja ja kommunikoimaan keskenään. Mutta miten digiloikka tulevaisuuteen käytännössä otetaan?

Tiedon hyödyntäminen avainasemassa

Tulevaisuuden bisnes on Taneli Tikan mielestä siinä, mitä informaatiolla tekee.

”Tulevaisuudessa kaikilla on kauheat kasat dataa nurkissa. Silloin pitää keksiä, mitä sillä tehdään – olipa se sitten vaikka älykästä huoltotoimintaa, kuten Ruotsin kirkoissa tehdään.”

Tikan mielestä jokaisen yrityksen pitäisi miettiä dataan oma uniikki ja hyödyllinen näkökulmansa, sillä muuten moni asia voi jäädä hyödyntämättä. ”Näkökulman etsintään liittyy myös se, että simulaatioiden ja mallintamisen pitäisi olla tulevaisuuden työelämässä työntekijän vakiotaitoja”, hän sanoo.

Systeemin kehittämisen voi tiivistää Tikan mukaan kolmeen A:han: aisti, ajattele ja automatisoi. Datakeräin edustaa prosessin ensimmäistä vaihetta, hyödyllisen näkökulman löytäminen toista. Kolmannessa vaiheessa tulokset pitää vielä viedä toimintaan, kuten käyttöliittymiin ja ihmisten johtamiseen.

”Firmojen kannattaa panna paukkuja tämän alueen oppimiseen. Uudenlainen juttu vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä, ja siihen kannattaa todella satsata. Osa jutuista on sellaisia, että niitä oppii vain tekemällä. Kannattaa siis alkaa tehdä”, Tikka sanoo.

Jos esikuvia kaipaa, oppia digitalisaatioon voi Tikan mielestä ottaa vaikkapa Konecranesta, Koneesta ja Kempistä, joista viimeksi mainitussa myös Taneli Tikka itse on saanut aikoinaan ensi oivalluksensa IoT:stä.

Verkostotaloudessa ja digitaalisessa maailmassa pätevät aivan uudet lainalaisuudet, joita voi opetella käytännön tekemisen lisäksi kirjoista.

”Johtajan kannattaa perehtyä transformationaaliseen johtamiseen ja siihen, miten johdetaan yhdessä muuttuvia ihmisjoukkoja. On tärkeää hallita myös sovellettu systeemiajattelu, jotta voi toimia verkostomaisessa maailmassa”, Tikka vinkkaa.

Uuden työn sankarit

Digitalisaatio muovaa myös työelämää niin, että suuri osa nykyisin tehtävästä työstä siirtyy tulevaisuudessa koneiden tehtäväksi.

”Jos työssä rutiinitehtävien osuus on korkea, todennäköisesti teollisen internetin ratkaisut ennemmin tai myöhemmin korvaavat sen”, Tikka sanoo.

Tikan mielestä myös ammattiliittojen tulisi kiireen vilkkaan oivaltaa, ettei kohta enää kukaan koe olevansa työntekijä.

”Tulevaisuuden työelämä koostuu sekä sarja- että rinnakkaisurista. Silloin voi samaan aikaan ihan hyvin olla sekä työntekijä että start up -yrittäjä, vapaaehtoistyöntekijä ja tehdä lisäksi töitä vaikkapa ulkomaisille verkkosivustoille.”

”Konkurssi vastasi Harvardin MBA:ta”

Taneli Tikka näyttää ihmiseltä, jolta onnistuu kaikki. Hän kuitenkin tietää, millaista on, kun oma yritys – jota on rakentanut sydänverellä ja kovalla riskillä – menee nurin. Tikan ensimmäinen yritys oli dotcom-buumin loppumetreillä perustettu digitaalisia yhteisöratkaisuja tuottanut Taika Technologies, joka ajautui konkurssiin vuonna 2002.

Reissu maksoi hänelle pitkän pennin mutta oli – näin jälkikäteen ajatellen – taloudellisesti kannattava sijoitus.

”Se on ollut minulle iso epäonnistuminen mutta myös iso oppimiskokemus. Itse asiassa opin siitä niin paljon, että se vastaa Harvardin MBA:ta”, Tikka sanoo.

Konkurssin jälkeen Tikka on ollut perustamassa kahdeksaa uutta yritystä, joista osa on menestynyt paremmin, osa heikommin. Lisäksi hän on ottanut yrittäjäriskiä lukuisissa start upeissa ja nostanut 16 kertaa riskirahaa markkinoilta. Kasvuyrittäjien himoitsemia onnistuneita exitejäkin eli yrityksen myyntejä hänellä on takanaan jo kymmenen.

9.12.2015

”Konkurssi ­vastasi Harvardin MBA:ta”

Taneli Tikka näyttää ihmiseltä, jolta onnistuu kaikki. Hän kuitenkin tietää, millaista on, kun oma yritys – jota on rakentanut sydänverellä ja kovalla riskillä – menee nurin. Tikan ensimmäinen yritys oli dotcom-buumin loppumetreillä perustettu digitaalisia yhteisöratkaisuja tuottanut Taika Technologies, joka ajautui konkurssiin vuonna 2002.

Reissu maksoi hänelle pitkän pennin mutta oli – näin jälkikäteen ajatellen – taloudellisesti kannattava sijoitus.

”Se on ollut minulle iso epäonnistuminen mutta myös iso oppimiskokemus. Itse asiassa opin siitä niin paljon, että se vastaa Harvardin MBA:ta”, Tikka sanoo.

Konkurssin jälkeen Tikka on ollut perustamassa kahdeksaa uutta yritystä, joista osa on menestynyt paremmin, osa heikommin. Lisäksi hän on ottanut yrittäjäriskiä lukuisissa start upeissa ja nostanut 16 kertaa riskirahaa markkinoilta. Kasvuyrittäjien himoitsemia onnistuneita exitejäkin eli yrityksen myyntejä hänellä on takanaan jo kymmenen.

Taneli Tikka, 37

  • Tieto Oyj:n Teollinen internet -yksikön johtaja vuodesta 2014.

  • Perustanut urallaan lukuisia yrityksiä ja toiminut yli 30 yrityksessä toimitusjohtajana, hallituksessa, neuvonantajana tai osakkaana, muun muassa Afarak Group, Irc-galleriasta tuttu Dynamoid, Dopplr, Soprano, Unity, Transfluent, Kemppi, MTV.

  • Oli mukana perustamassa 2012 Startup Sauna -säätiötä, jonka riveissä valmentaa edelleen lupaavia kasvuyrityksiä. On toiminut myös Verso- ja Vigo-ohjelmien johtoryhmissä.

  • Valittu Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi (2010) ja Vuoden nuoreksi hallitustekijäksi (2014).

  • Valmistui vuosikurssinsa priimuksena Executive MBA:ksi Aalto-yliopistosta (2004). Opiskellut myös Metropolia- ammattikorkeassa ohjelmistotekniikkaa.

  • Määrittelee itsensä nopeasti oppivaksi ja informaatiota omaksuvaksi generalistiksi, joka pystyy ymmärtämään modernin liiketoiminnan haasteita millä toimialalla hyvänsä.

  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi kissaa. Vapaa-ajallaan harrastaa muun muassa nettipelaamista, partiota ja uusimpana lajina metsästystä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013