( Johtaminen )

Taneli Tikka – Käsissä Kasvun avaimet

Teksti Outi Airaksinen
Kuvat Juuso Paloniemi
  • Tulevaisuuden työelämässä voi olla yhtä aikaa työntekijä, start up -yrittäjä ja vapaaehtoistyöntekijä ja tehdä lisäksi töitä ulkomaisille verkkosivustoille, Taneli Tikka sanoo.
Edessämme on teolliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva murros, sanoo Teollinen internet -yksikköä Tiedolla luotsaava Taneli Tikka.

Taneli Tikka esittelee innostuneena laitetta, joka on tullut markkinoille vasta muutama kuukausi aiemmin. Kolmekymmentä euroa kuukaudessa maksavan vekottimen avulla voidaan valvoa vaikkapa kylmäketjujen onnistumista elintarviketeollisuudessa.

Hieman tulitikkurasiaa suuremman anturilaatikon (tai virallisemmin m2m In a Boxin) ideana on kerätä ja lähettää verkkoon ympäristöstä tietoa muun muassa ilmankosteudesta, kiihtyvyydestä, liikkeestä, tärinästä ja lämpötilasta. Sen avulla pystyy myös ohjailemaan lähellä olevia koneita ja laitteita internetin pilvipalvelusta käsin – vaikka toiselta puolelta maailmaa.

Laitteen on ottanut käyttöönsä esimerkiksi Ruotsin luterilainen kirkko, joka sen avulla pyrkii varmistamaan vuosisatoja vanhojen taideaarteidensa säilymisen jälkipolville. Kyse on tietenkin vain yksittäisestä esimerkistä, mutta laitteessa kiteytyy digitaalisuuden ydin.

Ilmiöstä käytetään nimitystä asioiden tai esineiden internet (IoT eli Internet of Things) tai teollinen internet. Kyse on niin mullistavasta asiasta, että sitä kutsutaan kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi.

”Kaiken internet” on uusi some

Taneli Tikan mielestä osuvin nimi ilmiölle on kuitenkin Nokian ex-pomon Anssi Vanjoen lanseeraama Kaiken internet, sillä kaikesta tässä nimenomaan on kyse. Ja Tikka on tiimeineen kehityksen kärjessä.

”Viiden vuoden kuluttua ollaan jo aika pitkällä. Sitten käy samoin kuin esimerkiksi somelle on käynyt. Asiasta ei enää kohista ja kysellä, käytetäänkö teidän liiketoiminnassanne IoT:ta. Se on hölmö kysymys, kun kaikki käyttävät sitä”, Tikka sanoo.

Tikan tehtävä Tiedossa on kaikkea muuta kuin perinteinen johtajan pesti. Hänen luotsaamansa kolmenkymmenen työntekijän yksikkö toimii start up -yrityksen tavoin. Kyse on organisaation sisäisestä yrittäjyydestä. Tavoitteena on, että liiketoiminta-alueesta kasvaa Tiedolle lähivuosina satojen miljoonien eurojen bisnes.

Suomi pärjää verkostomaisuudessa

Digitalisaatio tekee maailmasta muun muassa aiempaa läpinäkyvämmän ja demokraattisemman. Alalle kuin alalle syntyy myös uusia liiketoimintamalleja, kun kentältä aletaan saada valtavia määriä dataa ja mittaustuloksia. Uudessa maailmanjärjestyksessä on normaalia, että taksiyritys ei omista yhtään autoa, majoituspalveluiden tarjoajalla ei ole yhtään kiinteistöä eikä verkkokaupalla ainuttakaan varastoa.

Tikan mukaan teollisuudessa on edessä samankaltainen kehitys kuin se, joka on jo pyyhkäissyt yli musiikkibisneksen. Käytännössä yritysten ei tarvitse jatkossa omistaa tuotannontekijöitä eikä edes hankkia pääomia. Yhä useammin yrityksissä voidaan myös unohtaa miettiminen, mitä sen pitäisi alkaa tehdä, sillä digitaalisessa verkostotaloudessa sellaisia asioita voi aivan hyvin kysyä asiakkailta tai faneilta.

Ajan henkeä ja työn tulevaisuutta edustaa verkostomainen tapa toimia – ja siinä me jurot suomalaiset olemme Taneli Tikan mielestä yllättäen vahvoilla. Hänen mielestään ei ole yhtään hyvää syytä, mikseivät talkoohenkeen ja yhdessä tekemiseen tottuneet suomalaiset voisi pärjätä tulevaisuuden globaalissa kilpailussa.

”Tässä puhutaan samasta tavasta toimia kuin avoimen lähdekoodin liikkeessä, nettivaluutta Bitcoinissa, Ravintolapäivässä tai vaikkapa kaljakellunnassa. Yhteistä näille on, ettei kukaan omista niitä. Nämä ovat kaikki suomalaisille tuttuja. Voi sanoa jopa, että meillä on tässä asiassa henkistä edelläkävijyyttä.”

Moni uusi toimintamalli, kuten vaikka teollisuus on demand, syntyy vanhojen alueiden välimaastoon. Luvassa on uutta bisnestä, ja kaupan päälle tuottavuuden pitäisi nousta helposti jopa ekponentiaalisesti, kun kuvaan astuu tekoäly ja laitteet oppivat optimoimaan prosesseja ja kommunikoimaan keskenään. Mutta miten digiloikka tulevaisuuteen käytännössä otetaan?

Tiedon hyödyntäminen avainasemassa

Tulevaisuuden bisnes on Taneli Tikan mielestä siinä, mitä informaatiolla tekee.

”Tulevaisuudessa kaikilla on kauheat kasat dataa nurkissa. Silloin pitää keksiä, mitä sillä tehdään – olipa se sitten vaikka älykästä huoltotoimintaa, kuten Ruotsin kirkoissa tehdään.”

Tikan mielestä jokaisen yrityksen pitäisi miettiä dataan oma uniikki ja hyödyllinen näkökulmansa, sillä muuten moni asia voi jäädä hyödyntämättä. ”Näkökulman etsintään liittyy myös se, että simulaatioiden ja mallintamisen pitäisi olla tulevaisuuden työelämässä työntekijän vakiotaitoja”, hän sanoo.

Systeemin kehittämisen voi tiivistää Tikan mukaan kolmeen A:han: aisti, ajattele ja automatisoi. Datakeräin edustaa prosessin ensimmäistä vaihetta, hyödyllisen näkökulman löytäminen toista. Kolmannessa vaiheessa tulokset pitää vielä viedä toimintaan, kuten käyttöliittymiin ja ihmisten johtamiseen.

”Firmojen kannattaa panna paukkuja tämän alueen oppimiseen. Uudenlainen juttu vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä, ja siihen kannattaa todella satsata. Osa jutuista on sellaisia, että niitä oppii vain tekemällä. Kannattaa siis alkaa tehdä”, Tikka sanoo.

Jos esikuvia kaipaa, oppia digitalisaatioon voi Tikan mielestä ottaa vaikkapa Konecranesta, Koneesta ja Kempistä, joista viimeksi mainitussa myös Taneli Tikka itse on saanut aikoinaan ensi oivalluksensa IoT:stä.

Verkostotaloudessa ja digitaalisessa maailmassa pätevät aivan uudet lainalaisuudet, joita voi opetella käytännön tekemisen lisäksi kirjoista.

”Johtajan kannattaa perehtyä transformationaaliseen johtamiseen ja siihen, miten johdetaan yhdessä muuttuvia ihmisjoukkoja. On tärkeää hallita myös sovellettu systeemiajattelu, jotta voi toimia verkostomaisessa maailmassa”, Tikka vinkkaa.

Uuden työn sankarit

Digitalisaatio muovaa myös työelämää niin, että suuri osa nykyisin tehtävästä työstä siirtyy tulevaisuudessa koneiden tehtäväksi.

”Jos työssä rutiinitehtävien osuus on korkea, todennäköisesti teollisen internetin ratkaisut ennemmin tai myöhemmin korvaavat sen”, Tikka sanoo.

Tikan mielestä myös ammattiliittojen tulisi kiireen vilkkaan oivaltaa, ettei kohta enää kukaan koe olevansa työntekijä.

”Tulevaisuuden työelämä koostuu sekä sarja- että rinnakkaisurista. Silloin voi samaan aikaan ihan hyvin olla sekä työntekijä että start up -yrittäjä, vapaaehtoistyöntekijä ja tehdä lisäksi töitä vaikkapa ulkomaisille verkkosivustoille.”

”Konkurssi vastasi Harvardin MBA:ta”

Taneli Tikka näyttää ihmiseltä, jolta onnistuu kaikki. Hän kuitenkin tietää, millaista on, kun oma yritys – jota on rakentanut sydänverellä ja kovalla riskillä – menee nurin. Tikan ensimmäinen yritys oli dotcom-buumin loppumetreillä perustettu digitaalisia yhteisöratkaisuja tuottanut Taika Technologies, joka ajautui konkurssiin vuonna 2002.

Reissu maksoi hänelle pitkän pennin mutta oli – näin jälkikäteen ajatellen – taloudellisesti kannattava sijoitus.

”Se on ollut minulle iso epäonnistuminen mutta myös iso oppimiskokemus. Itse asiassa opin siitä niin paljon, että se vastaa Harvardin MBA:ta”, Tikka sanoo.

Konkurssin jälkeen Tikka on ollut perustamassa kahdeksaa uutta yritystä, joista osa on menestynyt paremmin, osa heikommin. Lisäksi hän on ottanut yrittäjäriskiä lukuisissa start upeissa ja nostanut 16 kertaa riskirahaa markkinoilta. Kasvuyrittäjien himoitsemia onnistuneita exitejäkin eli yrityksen myyntejä hänellä on takanaan jo kymmenen.

9.12.2015

”Konkurssi ­vastasi Harvardin MBA:ta”

Taneli Tikka näyttää ihmiseltä, jolta onnistuu kaikki. Hän kuitenkin tietää, millaista on, kun oma yritys – jota on rakentanut sydänverellä ja kovalla riskillä – menee nurin. Tikan ensimmäinen yritys oli dotcom-buumin loppumetreillä perustettu digitaalisia yhteisöratkaisuja tuottanut Taika Technologies, joka ajautui konkurssiin vuonna 2002.

Reissu maksoi hänelle pitkän pennin mutta oli – näin jälkikäteen ajatellen – taloudellisesti kannattava sijoitus.

”Se on ollut minulle iso epäonnistuminen mutta myös iso oppimiskokemus. Itse asiassa opin siitä niin paljon, että se vastaa Harvardin MBA:ta”, Tikka sanoo.

Konkurssin jälkeen Tikka on ollut perustamassa kahdeksaa uutta yritystä, joista osa on menestynyt paremmin, osa heikommin. Lisäksi hän on ottanut yrittäjäriskiä lukuisissa start upeissa ja nostanut 16 kertaa riskirahaa markkinoilta. Kasvuyrittäjien himoitsemia onnistuneita exitejäkin eli yrityksen myyntejä hänellä on takanaan jo kymmenen.

Taneli Tikka, 37

  • Tieto Oyj:n Teollinen internet -yksikön johtaja vuodesta 2014.

  • Perustanut urallaan lukuisia yrityksiä ja toiminut yli 30 yrityksessä toimitusjohtajana, hallituksessa, neuvonantajana tai osakkaana, muun muassa Afarak Group, Irc-galleriasta tuttu Dynamoid, Dopplr, Soprano, Unity, Transfluent, Kemppi, MTV.

  • Oli mukana perustamassa 2012 Startup Sauna -säätiötä, jonka riveissä valmentaa edelleen lupaavia kasvuyrityksiä. On toiminut myös Verso- ja Vigo-ohjelmien johtoryhmissä.

  • Valittu Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi (2010) ja Vuoden nuoreksi hallitustekijäksi (2014).

  • Valmistui vuosikurssinsa priimuksena Executive MBA:ksi Aalto-yliopistosta (2004). Opiskellut myös Metropolia- ammattikorkeassa ohjelmistotekniikkaa.

  • Määrittelee itsensä nopeasti oppivaksi ja informaatiota omaksuvaksi generalistiksi, joka pystyy ymmärtämään modernin liiketoiminnan haasteita millä toimialalla hyvänsä.

  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi kissaa. Vapaa-ajallaan harrastaa muun muassa nettipelaamista, partiota ja uusimpana lajina metsästystä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013