( Työelämä )

Tarjolla unelmatöitä

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto, Suvi Elo, Juho Kuva, Thinkstock
  • Digitalisaation myötä työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Timo Lindholm.
  • Jaakko Männistö ei ihannoi muutosta ja epävarmuutta. Yrittäjän on löydettävä tasapaino.
  • En kaipaa statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa tai vakaata palkkatyötä, sanoo Marjaana Toiminen.
Työelämä on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen. Vauhdissa pysyminen edellyttää rohkeutta arvioida itseään, kykyä hypätä uuteen ja halua oppia aina uutta. Palkintona voi kuitenkin olla suurempi vapaus sekä mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

Turkulaisen ekonomin Jaakko Männistön ensimmäinen yrittäjäkokemus oli ruohonleikkurin vuokraaminen 12-vuotiaana työtä vastaan.

”Tienasin sillä leikkaamalla lähiympäristön nurmikkoja”, hän muistelee lapsuuttaan yrittäjäperheessä Ylivieskassa.

Männistöllä on 27 vuoden iästään huolimatta mittava kokemus yrittäjyydestä. Asiakasanalytiikkayritys Tapin perustaja ja toimitusjohtaja opiskelee vielä Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kuuluu vuosien 1981–2000 välillä syntyneiden Y- eli millenium-sukupolveen, joka on diginatiivi ja aiempia sukupolvia valmiimpi meneillään olevaan työelämän murrokseen.

Työelämän murroksessa ei ole kyse pelkästään digitaalisuuden lisääntymisestä.

”Ajattelutavan muutos on yrittäjyydessä ja koko modernissa työelämässä nyt tärkein asia. Miten osaat toimia eri rooleissa ja muuttaa ajattelusi esimerkiksi asiantuntijasta myyjäksi”, Jaakko Männistö sanoo.

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa nopeimmin

Säännöllisen ja vakituisen palkkatyön asema työmarkkinoilla murenee samalla kun muut työnteon muodot yleistyvät. Nopeimmin Suomessa kasvaa itsensä työllistäjien määrä, joka on noussut tällä vuosituhannella 50 000:sta noin 170 000:een.

”Taustalla ovat globalisaatio ja yritysten toimintaympäristön kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation ansiosta työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kolmas muutostekijä on työn muuttuminen projektimaiseksi myös palkkatyössä, jolloin yrittäjämäinen toiminta korostuu”, muistuttaa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Ulkoisten muutosvoimien ohella yhä useammalla työntekijällä on herännyt into yrittäjäelämään. Erityisesti millenium-sukupolven edustajien toiveet ja tarpeet työelämää kohtaan poikkeavat keskimäärin melkoisesti 1960-luvulla syntyneiden tavoitteista. Millenium-työntekijät haluavat toteuttaa itseään ja arvostavat työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita. Näin käy ilmi muun muassa Susanna Kultalahden väitöskirjasta.

Työelämän epävakaudesta ja projektimaisuudesta on tullut pysyvä olotila. Vanhemmatkin työntekijäpolvet ovat alkaneet arvioida muita vaihtoehtoja, kuin jatkuvaa palkkatyötä, itselleen sopivina.

”Kun ihmiset oppivat, ettei vakautta ole, moni miettii, mitä voi ja oikeasti haluaa tehdä ja missä on paras paikka itselle”, Lindholm sanoo.

Firma myytiin alta

Aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Bonnierin Suomen-yhtiötä johtaneen Marjaana Toimisen elämä muuttui 20 vuoden työuran jälkeen, kun firma myytiin alta.

”Päätin, että haluan jotain muuta kuin entisiä hommia median johdossa, eikä viestintäkään tuntunut houkuttelevalta. Vapaus houkutti enemmän. Päädyin lopulta verkostomaiseen yrittäjyyteen, kun entinen kollega sellaiseen kutsui mukaan. Enkä ole katunut”, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaverkosto MindMillin perustaja Toiminen sanoo nyt.

Hän alkoi ensimmäisenä miettiä, mikä asia häntä innostaisi, miten voi itse muovata työidentiteettiä ja minkälaisissa muodostelmissa työtä voi tehdä.

”Vuoden aikana olen tehnyt töitä monenlaisissa kuvioissa: oman verkoston asiakasprojekteissa, mainostoimiston tiimissä sekä toisen verkostomaisen konsulttiyrityksen kanssa”, Toiminen kertoo.

Uudenlaiset työtavat herättävät edelleen meissä suomalaisissa ihmetystä, epäuskoa, torjuntaa ja jopa pelkoa.

”Kun kerron mitä teen, aika moni ihmettelee joko suoraan tai epäsuorasti, mikä minua vaivaa, kun en halua statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa ja vakaata palkkatyötä. Tätä vaihtoehtoa ei selvästi vielä ymmärretä kyllin positiivisena”, Toiminen naurahtaa.

Osaamisen Graalin malja

Hyppy palkkatyöstä uuden työn moodiin vaatii paljon. Tärkeintä on punnita, mikä ja miten tehtävä työ on itselle sopivin ja mieluisin. Toimisen mukaan kyky analysoida ja kehittää omaa osaamista monipuolisesti, luovasti ja määrätietoisesti on keskeisin taito työelämässä.

”Jatkossa on erilaisia työsuhteita ja työn tekemisen tapoja, ja ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, mikä tapa heille sopii parhaiten”, Toiminen sanoo ja jatkaa.

”Omia mahdollisuuksiaan ei näe peloista eikä lamaannuksesta käsin. Tätä muutosta ei tueta yksin kiihdyttämöillä tai työelämävalmennuksella, vaan uudenlaiseen työhön tarvitaan niiden lisäksi uusia tapoja valmentaa ihmisiä. Muutosvastarinnan ja pelkojen sijaan meidän pitää ymmärtää, miten parhaiten tuemme ihmisiä muutoksessa ja autamme heitä löytämään oman tehtävänsä ja tapansa työskennellä”, Toiminen kiteyttää.

Näin luodaan tehokas verkosto

Vapaasti toimivien yksinyrittäjien verkostossa haasteena on toiminnan tasainen laatu ja se, etteivät palvelut saa henkilöityä liikaa.

”Verkosto on organisoitava, tuotteistettava ja myytävä määrätietoisesti. Työskentely edellyttää kurinalaisuutta aikatauluissa ja työnjaossa. Oleellista on, että verkosto toimii ulospäin yhtenäisenä niin, että asiakas saa tekijöistä riippumatta aina samaa laatua”, Toiminen sanoo.

Työnteko tasavertaisten toimijoiden verkostossa on ekosysteemi, jossa jokaisen hyvinvointi on riippuvainen toisesta. Johtamisen ja valtasuhteiden osalta se eroaa hierarkkisesta organisaatiosta.

”En halua asettaa vastakkain perinteistä organisaatiota ja ekosysteemiverkostoa niin, että väittäisin toista paremmaksi. Kummassakin toimintatavassa pitää huolehtia siitä, että ihmiset voivat motivoituneesti ratkoa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa”, Toiminen sanoo.

”Tulevaisuudessa korostuvat itseohjautuvuus ja vaihtuvissa kokoonpanoissa työskentely – myös perinteisillä työpaikoilla – ja hierarkkiset organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan.”

Epävarmuutta ja uskallusta

Vaikka yrittäjyys on toisilla luontaista, vaatii oman ajattelutavan sparraus heiltäkin jatkuvaa työtä. Yrittäjä elää kyseenalaistamisen ja epävarmuuden tilassa, jota on kyettävä sietämään. Tämä on käännettävä uskallukseksi tehdä uusia asioita.

”Koko ajan pitää kysyä, tekeekö oikeita asioita ja miten eri asioita pitäisi tehdä. Olemmeko riittävän myyntihenkisiä? Entä miten jaamme työt”, kuuden hengen yritystä ja laajaa kumppaniverkostoa johtava Männistö kuvaa yrittäjän arkea.

Muutoksen ja epävarmuuden ihannointi ei kuitenkaan ole Männistön ihanne. Päinvastoin: turvallinen ja vakaa yrittäminen luovat paremmat mahdollisuudet tietoiselle riskinotolle kuin jatkuva epävarmuus. Näiden asioiden välillä yrittäjän on löydettävä tasapaino.

Työntekijä luo olemassaolon edellytykset

Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että kaikki organisaatiossa toimivat yrittäjähenkisesti. Männistölle se tarkoittaa ennen kaikkea itsenäisyyttä.

”Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä vastuunsa kokonaisuudesta. Suurin ero vanhakantaiseen organisaatioon on johtamisessa. Ennen johto määritteli, miten toimitaan. Meillä organisaatio joustaa ja muuttuu työntekijöiden tarpeiden ja työtapojen mukaan. Minun tehtäväni on taata, että työntekijämme voivat toimia itselleen parhaalla mahdollisella ja tehokkaimmalla tavalla juuri heille itselle. Työntekijät luovat yritykselle vision määrittelemällä, miksi ovat yrityksessä töissä”, Männistö kuvaa uuden ajan yrittäjän toimintatapaa.

Vastuu, luottamus ja yhdessä kehittyminen korostuvat oman organisaation sisällä ja verkostoissa. Kumppaniverkoston ja oman organisaation tavoitteet ja näkemykset on huomioitava päätöksenteossa tasavertaisesti.

”Keskustelen asioista työntekijöiden, perustajaosakkaiden, asiakkaiden ja sijoittajakumppaneiden kanssa. Pyrin tekemään päätöksiä huomioimalla tasapuolisesti kaikkien näkökannat. Tämä ei ole helppo tie, mutta se kantaa varmasti pidemmälle kuin vanhanmallinen päätöksenteko”, Männistö vakuuttaa.

Ekonomikaan ei ole turvassa

Työelämän epävarmuus on alkanut suorittavasta työstä, mutta se on nyt ulottunut koskemaan myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Vastavalmistuneet ekonomitkaan eivät ole turvassa.

”Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat käytännön valmiuksia ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, joihin tutkinnot eivät valmenna. Sitra on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n hankkeessa, jossa korkeakoulututkintojen sisään uitetaan vuoden mittainen yrittäjävalmennuskurssi. Tällä halutaan antaa käytännön valmiuksia työelämään, on työ sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä”, Lindholm kertoo.

Pitkään työssä olleilla oppimiskynnys on usein korkeammalla kuin vastavalmistuneilla. Muutokset voivat tulla shokkeina ja muutosvastarinta on suurta.

Muutos voi realisoitua yllättäen, kun työura päättyy tutussa organisaatiossa ja työelämän tukiverkosto katoaa alta. Uusi tilanne nähdään uhkana, ei mahdollisuutena. Pitäisi irtautua vanhasta ja tarttua uudenlaisiin mahdollisuuksiin.

”Jos ajattelutapa ei muutu, nämä, usein yli 50-vuotiaat, ihmiset uhkaavat jäädä uransa loppuun asti kilpailemaan samanlaisista työpaikoista, joista ovat pudonneet. He häviävät nämä kisat aina uudelleen parikymmentä vuotta nuoremmille”, Lindholm varoittaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Sparraus ja vertaistuki niiltä, jotka ovat jo aiemmin kokeneet muutoksen ja löytäneet uudenlaisen työuran, on yksi tapa oppia uutta ja päästä uuden alkuun.

”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi yhteisissä toimistoissa tai muissa verkostoissa”, Lindholm ehdottaa.

Kaikkea ei aina tarvitse oppia uudestaan, vaan vanha osaaminen voi olla hyvä pohja uuden rakentamiselle.

”Uudessa tilanteessa on arvioitava, onko vanha tekeminen sitä, mitä haluaa tehdä ja onko sillä vielä kysyntää työmarkkinoilla”, Lindholm sanoo.

Oppia nuoremmilta

Männistö uskoo, että kaikki voivat oppia uusia asioita. Asenteen muuttaminen ja erityisesti sisäisen myyjän löytäminen on monelle vaikeaa.

”Minulle on turha tulla sanomaan, että en opi, kun en ole myyntihenkinen. Tämä osoittaa vain, ettei kykene muuttumaan, kun ei uskalla tehdä uusia asioita”, Männistö sanoo.

Tärkeintä on, että kukin löytää oman tyylinsä kasvaa.

”Tunnen hiljaisia, pedantteja ja analyyttisiä huippumyyjiä, mutta myös perinteisiä hurtteja jenkkiautomyyjiä. Jokainen ekonomi tarvitsee myyntitaitoja jo kun myy itsensä työpaikalle”, Männistö sanoo.

Miten oppimista ja ajattelutavan muutosta voidaan sitten edistää?

”Mentorointia ja oppimista pitäisi olla myös niin päin, että viisikymppiset oppivat meikäläisiltä ja minä viisitoistavuotiaalta bloggarilta”, Männistö ehdottaa.

17.2.2016

Onnellinen yrittäjä

Itsensä työllistäjät ovat palkkatyössä olevia selvästi tyytyväisempiä sekä kehitysmahdollisuuksiinsa että ammattitaitonsa arvostamiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tekemistä tutkimuksista. Erityisesti tietotyön asiantuntijat ovat yksinyrittäjinä tyytyväisempiä työhönsä, arvostukseensa sekä kehitysmahdollisuuksiinsa kuin ollessaan pakkatyössä.

Viimeksi vuonna 2013 tehty Suomen Yrittäjien tutkimus kertoo, että yksinyrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyneet eivät juuri haikaile takaisin palkkatyöhön.

”Mitä pitempi yrittäjäura on, sitä varmemmin sillä tiellä myös pysytään. Kun ihminen hoksaa yrittäjyyden positiiviset puolet ja pärjää yrittäjänä, hän ei enää halua palkkatyöhön”, Sitran Lindholm tiivistää.

Kolme kovaa osaamista

Yrittäjä Jaakko Männistö kertoo tärkeimmät osaamiset, joilla sekä palkkatyötä tekevä että yrittäjäekonomi pärjää pitkälle.

1. Myyntihenkisyys. ”Kaikissa tehtävissä on osattava vakuuttaa ihmisiä aina myyntityöstä ihan arkielämän tilanteisiin. Tämä vaati sosiaalisia taitoja, uskallusta pyytää asioita sekä ymmärrystä markkinoinnista ja ihmisen psykologiasta.”

2. Halu tehdä ja oppia. ”Intohimoisella asenteella paikataan jopa puutteet osaamisessa.”

3. Substanssiosaaminen. ”Pakko olla oman alan perustaidot. Ja niitä pitää jatkuvasti kehittää.”

Työelämään uusia pelisääntöjä

Kun palkkatyöntekijä siirtyy yksinyrittäjiksi, hänen perusturvansa muuttuu monella tapaa. Eläkevakuutusmaksut, sairaspäivärahat ja työttömyysturva määräytyvät toisin kuin palkansaajalla. Myös Suomen Ekonomeissa työn muutos on tunnistettu tämä ja uusia pelisääntöjä halutaan aktiivisesti edistää.

Lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt eivät ole pysyneet työnteon muutoksissa mukana. Vaikka muutostarpeet tunnistetaan ja hallituksen pöydällä on muutoshankkeita, ei suuria käytännön uudistuksia ole vielä saavutettu.

Pelisääntöuudistuksen vauhdittamisen puolesta puhuu myös Sitran Lindholm: ”On ymmärrettävä, että muutossuunta on selvä, eikä vanhaan ole enää paluuta. Tulevaisuudessa ihmiset tekevät töitä yhä enemmän eri rooleissa. Palkkatyötä ja yrittäjyyttä sekä osa-aikatyötä yhdistellään monipuolisesti. Ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla riippumatta siitä, minkälaisessa suhteessa he tekevät työtä”.

Kaikkea ei voi tai saa vielä tehdä, mitä haluaisi. Miten siis kannattaa mennä eteenpäin?

”Ilmeisesti lähes kaikki digitaalista taloutta muuttaneet ilmiöt ovat aluksi olleet laittomia. Olemme murroksen alkupäässä, ja lainsäädännön on pakko seurata työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tästä muutoksesta pitää keskustella eikä vaan tarrata vanhoihin rakenteisiin ja huolehtia vaikkapa kuuden viikon kesäloman säilyttämisestä”, MindMillin yrittäjä Marjaana Toiminen sanoo.

Suomen Ekonomit tukee yrittäjyyttä tarjoamalla muun muassa:

  • yrittäjyyssparrausta

  • oikeudellista apua yritystä perustettaessa ja osakassopimuksissa

  • neuvoja työelämän pelisäännöistä yrittäjälle työnantajana

  • yrittäjän työttömyysturvaneuvontaa

  • ekonomiyrittäjien verkostoitumista tapahtumissa

  • yleistietoa yrittäjyydestä ja rahoituksesta

  • Fondian Virtuaali-Lakimies-palvelua

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013