( Työelämä )

Tarjolla unelmatöitä

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto, Suvi Elo, Juho Kuva, Thinkstock
  • Digitalisaation myötä työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Timo Lindholm.
  • Jaakko Männistö ei ihannoi muutosta ja epävarmuutta. Yrittäjän on löydettävä tasapaino.
  • En kaipaa statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa tai vakaata palkkatyötä, sanoo Marjaana Toiminen.
Työelämä on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen. Vauhdissa pysyminen edellyttää rohkeutta arvioida itseään, kykyä hypätä uuteen ja halua oppia aina uutta. Palkintona voi kuitenkin olla suurempi vapaus sekä mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

Turkulaisen ekonomin Jaakko Männistön ensimmäinen yrittäjäkokemus oli ruohonleikkurin vuokraaminen 12-vuotiaana työtä vastaan.

”Tienasin sillä leikkaamalla lähiympäristön nurmikkoja”, hän muistelee lapsuuttaan yrittäjäperheessä Ylivieskassa.

Männistöllä on 27 vuoden iästään huolimatta mittava kokemus yrittäjyydestä. Asiakasanalytiikkayritys Tapin perustaja ja toimitusjohtaja opiskelee vielä Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kuuluu vuosien 1981–2000 välillä syntyneiden Y- eli millenium-sukupolveen, joka on diginatiivi ja aiempia sukupolvia valmiimpi meneillään olevaan työelämän murrokseen.

Työelämän murroksessa ei ole kyse pelkästään digitaalisuuden lisääntymisestä.

”Ajattelutavan muutos on yrittäjyydessä ja koko modernissa työelämässä nyt tärkein asia. Miten osaat toimia eri rooleissa ja muuttaa ajattelusi esimerkiksi asiantuntijasta myyjäksi”, Jaakko Männistö sanoo.

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa nopeimmin

Säännöllisen ja vakituisen palkkatyön asema työmarkkinoilla murenee samalla kun muut työnteon muodot yleistyvät. Nopeimmin Suomessa kasvaa itsensä työllistäjien määrä, joka on noussut tällä vuosituhannella 50 000:sta noin 170 000:een.

”Taustalla ovat globalisaatio ja yritysten toimintaympäristön kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation ansiosta työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kolmas muutostekijä on työn muuttuminen projektimaiseksi myös palkkatyössä, jolloin yrittäjämäinen toiminta korostuu”, muistuttaa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Ulkoisten muutosvoimien ohella yhä useammalla työntekijällä on herännyt into yrittäjäelämään. Erityisesti millenium-sukupolven edustajien toiveet ja tarpeet työelämää kohtaan poikkeavat keskimäärin melkoisesti 1960-luvulla syntyneiden tavoitteista. Millenium-työntekijät haluavat toteuttaa itseään ja arvostavat työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita. Näin käy ilmi muun muassa Susanna Kultalahden väitöskirjasta.

Työelämän epävakaudesta ja projektimaisuudesta on tullut pysyvä olotila. Vanhemmatkin työntekijäpolvet ovat alkaneet arvioida muita vaihtoehtoja, kuin jatkuvaa palkkatyötä, itselleen sopivina.

”Kun ihmiset oppivat, ettei vakautta ole, moni miettii, mitä voi ja oikeasti haluaa tehdä ja missä on paras paikka itselle”, Lindholm sanoo.

Firma myytiin alta

Aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Bonnierin Suomen-yhtiötä johtaneen Marjaana Toimisen elämä muuttui 20 vuoden työuran jälkeen, kun firma myytiin alta.

”Päätin, että haluan jotain muuta kuin entisiä hommia median johdossa, eikä viestintäkään tuntunut houkuttelevalta. Vapaus houkutti enemmän. Päädyin lopulta verkostomaiseen yrittäjyyteen, kun entinen kollega sellaiseen kutsui mukaan. Enkä ole katunut”, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaverkosto MindMillin perustaja Toiminen sanoo nyt.

Hän alkoi ensimmäisenä miettiä, mikä asia häntä innostaisi, miten voi itse muovata työidentiteettiä ja minkälaisissa muodostelmissa työtä voi tehdä.

”Vuoden aikana olen tehnyt töitä monenlaisissa kuvioissa: oman verkoston asiakasprojekteissa, mainostoimiston tiimissä sekä toisen verkostomaisen konsulttiyrityksen kanssa”, Toiminen kertoo.

Uudenlaiset työtavat herättävät edelleen meissä suomalaisissa ihmetystä, epäuskoa, torjuntaa ja jopa pelkoa.

”Kun kerron mitä teen, aika moni ihmettelee joko suoraan tai epäsuorasti, mikä minua vaivaa, kun en halua statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa ja vakaata palkkatyötä. Tätä vaihtoehtoa ei selvästi vielä ymmärretä kyllin positiivisena”, Toiminen naurahtaa.

Osaamisen Graalin malja

Hyppy palkkatyöstä uuden työn moodiin vaatii paljon. Tärkeintä on punnita, mikä ja miten tehtävä työ on itselle sopivin ja mieluisin. Toimisen mukaan kyky analysoida ja kehittää omaa osaamista monipuolisesti, luovasti ja määrätietoisesti on keskeisin taito työelämässä.

”Jatkossa on erilaisia työsuhteita ja työn tekemisen tapoja, ja ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, mikä tapa heille sopii parhaiten”, Toiminen sanoo ja jatkaa.

”Omia mahdollisuuksiaan ei näe peloista eikä lamaannuksesta käsin. Tätä muutosta ei tueta yksin kiihdyttämöillä tai työelämävalmennuksella, vaan uudenlaiseen työhön tarvitaan niiden lisäksi uusia tapoja valmentaa ihmisiä. Muutosvastarinnan ja pelkojen sijaan meidän pitää ymmärtää, miten parhaiten tuemme ihmisiä muutoksessa ja autamme heitä löytämään oman tehtävänsä ja tapansa työskennellä”, Toiminen kiteyttää.

Näin luodaan tehokas verkosto

Vapaasti toimivien yksinyrittäjien verkostossa haasteena on toiminnan tasainen laatu ja se, etteivät palvelut saa henkilöityä liikaa.

”Verkosto on organisoitava, tuotteistettava ja myytävä määrätietoisesti. Työskentely edellyttää kurinalaisuutta aikatauluissa ja työnjaossa. Oleellista on, että verkosto toimii ulospäin yhtenäisenä niin, että asiakas saa tekijöistä riippumatta aina samaa laatua”, Toiminen sanoo.

Työnteko tasavertaisten toimijoiden verkostossa on ekosysteemi, jossa jokaisen hyvinvointi on riippuvainen toisesta. Johtamisen ja valtasuhteiden osalta se eroaa hierarkkisesta organisaatiosta.

”En halua asettaa vastakkain perinteistä organisaatiota ja ekosysteemiverkostoa niin, että väittäisin toista paremmaksi. Kummassakin toimintatavassa pitää huolehtia siitä, että ihmiset voivat motivoituneesti ratkoa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa”, Toiminen sanoo.

”Tulevaisuudessa korostuvat itseohjautuvuus ja vaihtuvissa kokoonpanoissa työskentely – myös perinteisillä työpaikoilla – ja hierarkkiset organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan.”

Epävarmuutta ja uskallusta

Vaikka yrittäjyys on toisilla luontaista, vaatii oman ajattelutavan sparraus heiltäkin jatkuvaa työtä. Yrittäjä elää kyseenalaistamisen ja epävarmuuden tilassa, jota on kyettävä sietämään. Tämä on käännettävä uskallukseksi tehdä uusia asioita.

”Koko ajan pitää kysyä, tekeekö oikeita asioita ja miten eri asioita pitäisi tehdä. Olemmeko riittävän myyntihenkisiä? Entä miten jaamme työt”, kuuden hengen yritystä ja laajaa kumppaniverkostoa johtava Männistö kuvaa yrittäjän arkea.

Muutoksen ja epävarmuuden ihannointi ei kuitenkaan ole Männistön ihanne. Päinvastoin: turvallinen ja vakaa yrittäminen luovat paremmat mahdollisuudet tietoiselle riskinotolle kuin jatkuva epävarmuus. Näiden asioiden välillä yrittäjän on löydettävä tasapaino.

Työntekijä luo olemassaolon edellytykset

Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että kaikki organisaatiossa toimivat yrittäjähenkisesti. Männistölle se tarkoittaa ennen kaikkea itsenäisyyttä.

”Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä vastuunsa kokonaisuudesta. Suurin ero vanhakantaiseen organisaatioon on johtamisessa. Ennen johto määritteli, miten toimitaan. Meillä organisaatio joustaa ja muuttuu työntekijöiden tarpeiden ja työtapojen mukaan. Minun tehtäväni on taata, että työntekijämme voivat toimia itselleen parhaalla mahdollisella ja tehokkaimmalla tavalla juuri heille itselle. Työntekijät luovat yritykselle vision määrittelemällä, miksi ovat yrityksessä töissä”, Männistö kuvaa uuden ajan yrittäjän toimintatapaa.

Vastuu, luottamus ja yhdessä kehittyminen korostuvat oman organisaation sisällä ja verkostoissa. Kumppaniverkoston ja oman organisaation tavoitteet ja näkemykset on huomioitava päätöksenteossa tasavertaisesti.

”Keskustelen asioista työntekijöiden, perustajaosakkaiden, asiakkaiden ja sijoittajakumppaneiden kanssa. Pyrin tekemään päätöksiä huomioimalla tasapuolisesti kaikkien näkökannat. Tämä ei ole helppo tie, mutta se kantaa varmasti pidemmälle kuin vanhanmallinen päätöksenteko”, Männistö vakuuttaa.

Ekonomikaan ei ole turvassa

Työelämän epävarmuus on alkanut suorittavasta työstä, mutta se on nyt ulottunut koskemaan myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Vastavalmistuneet ekonomitkaan eivät ole turvassa.

”Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat käytännön valmiuksia ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, joihin tutkinnot eivät valmenna. Sitra on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n hankkeessa, jossa korkeakoulututkintojen sisään uitetaan vuoden mittainen yrittäjävalmennuskurssi. Tällä halutaan antaa käytännön valmiuksia työelämään, on työ sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä”, Lindholm kertoo.

Pitkään työssä olleilla oppimiskynnys on usein korkeammalla kuin vastavalmistuneilla. Muutokset voivat tulla shokkeina ja muutosvastarinta on suurta.

Muutos voi realisoitua yllättäen, kun työura päättyy tutussa organisaatiossa ja työelämän tukiverkosto katoaa alta. Uusi tilanne nähdään uhkana, ei mahdollisuutena. Pitäisi irtautua vanhasta ja tarttua uudenlaisiin mahdollisuuksiin.

”Jos ajattelutapa ei muutu, nämä, usein yli 50-vuotiaat, ihmiset uhkaavat jäädä uransa loppuun asti kilpailemaan samanlaisista työpaikoista, joista ovat pudonneet. He häviävät nämä kisat aina uudelleen parikymmentä vuotta nuoremmille”, Lindholm varoittaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Sparraus ja vertaistuki niiltä, jotka ovat jo aiemmin kokeneet muutoksen ja löytäneet uudenlaisen työuran, on yksi tapa oppia uutta ja päästä uuden alkuun.

”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi yhteisissä toimistoissa tai muissa verkostoissa”, Lindholm ehdottaa.

Kaikkea ei aina tarvitse oppia uudestaan, vaan vanha osaaminen voi olla hyvä pohja uuden rakentamiselle.

”Uudessa tilanteessa on arvioitava, onko vanha tekeminen sitä, mitä haluaa tehdä ja onko sillä vielä kysyntää työmarkkinoilla”, Lindholm sanoo.

Oppia nuoremmilta

Männistö uskoo, että kaikki voivat oppia uusia asioita. Asenteen muuttaminen ja erityisesti sisäisen myyjän löytäminen on monelle vaikeaa.

”Minulle on turha tulla sanomaan, että en opi, kun en ole myyntihenkinen. Tämä osoittaa vain, ettei kykene muuttumaan, kun ei uskalla tehdä uusia asioita”, Männistö sanoo.

Tärkeintä on, että kukin löytää oman tyylinsä kasvaa.

”Tunnen hiljaisia, pedantteja ja analyyttisiä huippumyyjiä, mutta myös perinteisiä hurtteja jenkkiautomyyjiä. Jokainen ekonomi tarvitsee myyntitaitoja jo kun myy itsensä työpaikalle”, Männistö sanoo.

Miten oppimista ja ajattelutavan muutosta voidaan sitten edistää?

”Mentorointia ja oppimista pitäisi olla myös niin päin, että viisikymppiset oppivat meikäläisiltä ja minä viisitoistavuotiaalta bloggarilta”, Männistö ehdottaa.

17.2.2016

Onnellinen yrittäjä

Itsensä työllistäjät ovat palkkatyössä olevia selvästi tyytyväisempiä sekä kehitysmahdollisuuksiinsa että ammattitaitonsa arvostamiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tekemistä tutkimuksista. Erityisesti tietotyön asiantuntijat ovat yksinyrittäjinä tyytyväisempiä työhönsä, arvostukseensa sekä kehitysmahdollisuuksiinsa kuin ollessaan pakkatyössä.

Viimeksi vuonna 2013 tehty Suomen Yrittäjien tutkimus kertoo, että yksinyrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyneet eivät juuri haikaile takaisin palkkatyöhön.

”Mitä pitempi yrittäjäura on, sitä varmemmin sillä tiellä myös pysytään. Kun ihminen hoksaa yrittäjyyden positiiviset puolet ja pärjää yrittäjänä, hän ei enää halua palkkatyöhön”, Sitran Lindholm tiivistää.

Kolme kovaa osaamista

Yrittäjä Jaakko Männistö kertoo tärkeimmät osaamiset, joilla sekä palkkatyötä tekevä että yrittäjäekonomi pärjää pitkälle.

1. Myyntihenkisyys. ”Kaikissa tehtävissä on osattava vakuuttaa ihmisiä aina myyntityöstä ihan arkielämän tilanteisiin. Tämä vaati sosiaalisia taitoja, uskallusta pyytää asioita sekä ymmärrystä markkinoinnista ja ihmisen psykologiasta.”

2. Halu tehdä ja oppia. ”Intohimoisella asenteella paikataan jopa puutteet osaamisessa.”

3. Substanssiosaaminen. ”Pakko olla oman alan perustaidot. Ja niitä pitää jatkuvasti kehittää.”

Työelämään uusia pelisääntöjä

Kun palkkatyöntekijä siirtyy yksinyrittäjiksi, hänen perusturvansa muuttuu monella tapaa. Eläkevakuutusmaksut, sairaspäivärahat ja työttömyysturva määräytyvät toisin kuin palkansaajalla. Myös Suomen Ekonomeissa työn muutos on tunnistettu tämä ja uusia pelisääntöjä halutaan aktiivisesti edistää.

Lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt eivät ole pysyneet työnteon muutoksissa mukana. Vaikka muutostarpeet tunnistetaan ja hallituksen pöydällä on muutoshankkeita, ei suuria käytännön uudistuksia ole vielä saavutettu.

Pelisääntöuudistuksen vauhdittamisen puolesta puhuu myös Sitran Lindholm: ”On ymmärrettävä, että muutossuunta on selvä, eikä vanhaan ole enää paluuta. Tulevaisuudessa ihmiset tekevät töitä yhä enemmän eri rooleissa. Palkkatyötä ja yrittäjyyttä sekä osa-aikatyötä yhdistellään monipuolisesti. Ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla riippumatta siitä, minkälaisessa suhteessa he tekevät työtä”.

Kaikkea ei voi tai saa vielä tehdä, mitä haluaisi. Miten siis kannattaa mennä eteenpäin?

”Ilmeisesti lähes kaikki digitaalista taloutta muuttaneet ilmiöt ovat aluksi olleet laittomia. Olemme murroksen alkupäässä, ja lainsäädännön on pakko seurata työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tästä muutoksesta pitää keskustella eikä vaan tarrata vanhoihin rakenteisiin ja huolehtia vaikkapa kuuden viikon kesäloman säilyttämisestä”, MindMillin yrittäjä Marjaana Toiminen sanoo.

Suomen Ekonomit tukee yrittäjyyttä tarjoamalla muun muassa:

  • yrittäjyyssparrausta

  • oikeudellista apua yritystä perustettaessa ja osakassopimuksissa

  • neuvoja työelämän pelisäännöistä yrittäjälle työnantajana

  • yrittäjän työttömyysturvaneuvontaa

  • ekonomiyrittäjien verkostoitumista tapahtumissa

  • yleistietoa yrittäjyydestä ja rahoituksesta

  • Fondian Virtuaali-Lakimies-palvelua

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013