( Yhteiskunta )

Tasa-arvon #mitäjos-terveiset eduskuntaan

Teksti Kirsi Riipinen
Kuvat Roope Permanto
  • Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara ja Aktian Heidi Schauman kuuntelivat tuloksia vakavina ja vakuuttivat, että työelämän joustot tekisivät perheen perustamisesta houkuttelevampaa.
  • Mikkel Näkkäläjärvi, Ville Niinistö, Terhi Peltokorpi ja Kai Mykkänen pääsivät kaikki ääneen, kun moderaattori Heikki Soini tenttasi poliitikkojen näkemyksiä perheiden tasa-arvosta.
  • Kirjailija Eveliina Talvitie, EK:n Ilkka Oksala ja Nesteen Kaisa Lipponen pohtivat, lannistaako suomalainen työelämä naiset.
Mitä, jos isät pitäisivät nykyistä enemmän perhevapaita? Millaisella perhevapaiden mallilla tasa-arvo etenisi parhaiten? Suomen Ekonomit latasi faktat pöytään ja kysyi poliitikoilta, mitä nämä aikovat asiassa tehdä.

Suomen Ekonomien perhevapaaseminaarissa ruodittiin naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa työelämässä. Kolmessa eri paneelissa pöydälle nostettiin kiperiä kysymyksiä: Miksi sinun urasi on tärkeämpi kuin minun urani? Pitäisikö äidit ”pakottaa” töihin? Mitä tapahtuisi, jos isät pitäisivät enemmän perhevapaita?

Panelisteille kerrottiin keskustelujen alustuksena tiukkaa faktaa Ekonomien tutkimuksista. Niistä selviää muun muassa, että opiskeluaikaan kummankin vanhemman uraa pidetään yhtä tärkeinä. Kun perhe sitten perustetaan, isän urasta tulee merkityksellisempi.

Muissa Pohjoismaissa on tehty enemmän poliittisia päätöksiä tasa-arvo edistämiseksi. Suomessa työelämän tasa-arvo ei ole 20 viime vuoden aikana juuri edistynyt.

Ekonomien joulukuussa julkaistavan tutkimuksen tulokset näyttävät esimerkiksi, että äidit ovat kotona hoitamassa sairasta lasta tuplamäärän isiin verrattuna.

Isäkiintiölle peukkuja

Panelistit vihreiden Ville Niinistö, kokoomuksen Kai Mykkänen, keskustan Terhi Peltokorpi ja demareiden Mikkel Näkkäläjärvi olivat yhtä mieltä siitä, että perhevastuuta on jaettava nykyistä tasapuolisemmin. Heidän näkemyksensä olivat keskustelun aikana jopa niin lähellä toisiaan, että perhevapaauudistuksen epäonnistuminen alkoi ihmetyttää.

Isäkiintiöt saivat panelisteilta vahvaa tukea, mutta iso kysymys on edelleen, pitääkö perhevapaauudistuksen olla kustannusneutraali vai saako uudistuksesta koitua lisää kuluja.

Niinistö muistutti vihreiden perhevapaamallista, jossa ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jaetaan. Kummallekin vanhemmalle korvamerkitään viiden kuukauden osuus. Yhden viiden kuukauden osuuden vanhemmat saavat jakaa haluamallaan tavalla.

Niinistö huomautti, että malliin voisi rakentaa kannustimia nopeampaan työhönpaluuseen. Jos tukea käyttäisi vähän aikaa, sen saisi suurempana. Mitä pidempään kotonaolo jatkuisi, sen pienemmäksi yhteiskunnan tuki kävisi.

Mykkänen muistutti isäkiintiötä puolustaessaan nuorten naisten nykyisestä työtilanteesta. Työnantajat epäröivät palkata heitä vakinaisiin työsuhteisiin pitkän kotonaolon pelossa. Heille tarjotaan määräaikaisuuksia, ja perhevapaille jäädessään heillä ei ole työtä mihin palata. Kotonaolo pitkittyy, mistä seuraa kuin annettuna perhevastuu myös siinä vaiheessa, kun äidit palaavat työelämään.

”Perhevapaiden tasaisempi jako auttaisi tasavertaisessa parisuhteessa. Olisi myös lapsen etu saada tiivis yhteys molempiin vanhempiin. Tässä ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia”, Mykkänen huomautti.

Näkkäläjärvi muistutti kautta historian tulevista roolimalleista ja hyvän äitiyden paineista. Vanhempien vapaiden kiintiöiminen tarkoittaisi eräänlaista vallankumousta. Isiä ei voi pakottaa kotiin ja äitejä töihin vankilalla uhkaamalla. On ratkaistava, kuinka tilanteeseen voidaan vaikuttaa etuuksia suuntaamalla. Islanti on Näkkäläjärven mielestä näyttänyt tässä hyvää mallia.

Peltokorpi huomautti, että työelämän ratkaisuja suunniteltaessa tulisi muistaa vanhempien erilaiset taustat: asiantuntija- ja johtajatehtävissä sekä uraa rakennettaessa todellisuus on hyvin erilainen kuin perustason tehtävissä.

”Perhevapaat ovat pitkälti myös arvokysymys. Onko hyväksyttävämpää olla pitkään opiskelijana kuin kotona lapsia hoitamassa”, Peltokorpi kyseli.

Asenteet muuttuvat liian hitaasti

Entä jos työehtosopimuksen kolmen kuukauden palkallisen jakson voisikin pitää ja sijoittaa nykyistä vapaammin? Tätä ideoi EK:n Ilkka Oksala. Hän muistutti, että isät käyttävät nykyiset kiintiönsä hyvin, mutta sen jälkeen vain prosentti tai kaksi prosenttia isistä jatkaa kotona.

”Enää ei voida odottaa, että asenteet muuttuisivat. Asenteiden muutoksen olisi pitänyt jo näkyä. Nyt tarvitaan avuksi lakeja, jotta isät saadaan kantamaan nykyistä enemmän perhevastuutaan.”

Aktian Heidi Schauman huomautti, että jos kaikille halutaan antaa enemmän, se maksaa. Mutta eikö hyvä järjestelmä saisikin maksaa?

”On vaikea tehdä aidosti hyvää perhevapaauudistusta ilman, että se maksaisi nykyistä enemmän.”

Lisäkuluja tulee, jos ansiosidonnaisen tuen määrä kasvaa. Toisaalta jos sekä äiti että isä palaavat pian työelämään, yhä useampi ja pienempi lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta, jonka kulut kasvavat.

Schaumanin mielestä Ruotsista voisi ottaa esimerkkiä, sillä naapureiden järjestelmässä on lukuisia erilaisia joustojen mahdollisuuksia.

#Mitäjos-terveisiä Arkadianmäelle

Politiikan tutkija Erkka Railo summasi omassa paneelivuorossaan, että mikäli tuleva hallitus on gallupien mukaisesti sinipuna, perhevapaauudistus voisi hyvinkin onnistua.

”Poliitikkojen paneelissa rivien välistä saattoi kuulla, miksi nykyinen hallitus ei kyennyt sopimaan perhevapaauudistuksesta.”

Railo tiivisti, että taustalla oli raha. Kokoomus ei halunnut, että uudistus maksaisi. Sen hinnaksi oli laskettu 60–70 miljoonaa euroa. Keskusta puolestaan oli sitä mieltä, että uudistusta ei voi toteuttaa kustannusneutraalisti.

Yleisö oli mukana tiiviisti koko tilaisuuden ajan, Erityisen ahkerasti keskusteluja kommentoitiin #mitäjos-tunnuksella Twitterissä. Viestit olivat sielläkin varsin yksimielisiä. Työelämän tasa-arvon lisäämiseksi tarvitaan asennekampanjoita järeämpiä keinoja.

Hohoi, kuuleehan Arkadianmäki!

”Enää ei voida odottaa, että asenteet muuttuisivat. Asenteiden muutoksen olisi pitänyt jo näkyä.”

Ekonomit jatkaa aktiivista keskustelua perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi ainakin kevään eduskuntavaaleihin asti. Twitterin #mitäjos-tunnus siis kannattaa pitää seurannassa vielä pitkään.

12.12.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013