( Yhteiskunta )

Tekeekö Trump protektionismista salonkikelpoista?

Mikko Huotari
Vesa Tyni, Miika Kainu ja Aleksi Poutanen
  • Mikko Saikun mukaan Yhdysvaltojen protektionistinen linja on paluuta vanhaan.
  • Protektionismi on nykyään paljon muutakin kuin tullien nostamista, kuvaa Saila Turtiainen.
  • Markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen rasittaa pieniä yrityksiä suhteessa enemmän kuin suuria, Vesa Vihriälä sanoo.
Vapaakauppa on joutunut vastatuuleen. Trumpin kauppapolitiikka ja Brexit lisäävät entisestään protektionismia maailmassa. Ilmiö näkyy myös EU:n sisällä ja heijastuu suomalaisyrityksiin asti.

”Olen iloinen, että Tyynenmeren vapaakauppasopimus TPP on kuollut ja kuopattu.”

Näin sanoi yhdysvaltalainen senaattori Bernie Sanders, kun presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen vetäytyä TTP-sopimuksesta 23. tammikuuta.

Asetelma on erikoinen, koska Sanders yritti päästä demokraattien presidenttiehdokkaaksi viime vuoden vaaleissa. Sanders kampanjoi huomattavan vasemmistolaisilla teemoilla ja hävisi niukasti demokraattien presidenttiehdokkuuden Hillary Clintonille. Sanders taisteli tiukasti Trumpin näkemyksiä vastaan muilla politiikan alueilla, mutta Trumpin lailla hän kampanjoi voimakkaasti vapaakauppasopimuksia vastaan.

Trumpin valinnan ratkaisi Yhdysvaltojen Keskilännen työväestö, joka käänsi selkänsä demokraattiehdokkaalle. Ruostevyöhykkeeksi (rust belt) kutsuttu alue on viime vuosikymmeninä menettänyt paljon hyväpalkkaisia teollisuuden työpaikkoja. Katkeroituneet, työnsä menettäneet ihmiset ovat kokeneet, että globalisaatio ja kaupan vapautuminen ovat syynä elämän kurjistumiseen.

Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on aivan uusi.

”On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka Trump tulee onnistumaan pyrkimyksissään, koska iso osa republikaaneista on ollut vapaakaupan kannattajia”, sanoo Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku.

”Nyt republikaanien pitäisi tulla Trumpin kanssa toimeen, mutta hän ei olekaan perinteinen republikaani.”

Republikaaneilla on periaatteessa tuhannen taalan paikka tehdä mieleistänsä politiikkaa, koska heillä on värisuora: presidentin lisäksi heillä on enemmistö senaatissa ja edustajainhuoneessa. Unelma-asetelmaa hankaloittaa se tosiasia, että republikaanien omissa riveissä on hyvin erilaisia intressejä.

”Omalaatuinen kombinaatio”, Saikku pohtii. ”Trump, joka vetää omaa populistista linjaansa. Sitten on perinteisesti suuryritysten etuja ajava osasto ja näiden lisäksi uskonnolliset konservatiivit.”

Kullakin on oma agendansa, eivätkä ne välttämättä kohtaa. Trumpin kannattajajoukon ydin haluaa protektionismia ja vanhoja hyviä aikoja takaisin.

”Trump hyökkäsi vaalikampanjassaan kasvotonta kansainvälistä pääomaa vastaan, mutta hänen taustajoukoissaan on perinteisten nationalistien lisäksi myös juuri tämän suuntauksen edustajia”, Saikku sanoo. ”Todella mielenkiintoinen ja ennakoimaton kuvio.”

Mitä on protektionismi?

Protektionismi on voimistunut monissa valtioissa viime vuosina. Ennen Trumpin valintaa Iso-Britannian kansa äänesti EU-eron eli Brexitin puolesta. Brexit-tuloksen ja Trumpin menestyksen taustalla on samankaltaisia syitä. Kummassakin pelkona on, että työpaikat ja hyvinvointi katoavat muualle tai muualta tuleville ihmisille.

Protektionistista politiikkaa voidaan harjoittaa muun muassa tulleja nostamalla ja tuotteisiin liittyvää sääntelyä lisäämällä.

”Protektionismissa yritetään suojata kotimaista tuotantoa ja siihen liittyviä työpaikkoja ulkoiselta kilpailulta”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. ”Koetaan, että ulkomainen kilpailu on esimerkiksi epäreilua.”

Protektionismi aiheuttaa Vihriälän mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Protektionismin kohteeksi joutuneet maat turvautuvat vastatoimenpiteisiin suojatakseen omaa tuotantoaan, mikä johtaa kaupankäynnin vähenemiseen. Työnjakokaan ei toimi yhtä hyvin kuin vapaissa olosuhteissa.

”Tämä vähentää tuottavuutta ja alentaa pitkällä aikavälillä elintasoa kaikissa maissa”, Vihriälä sanoo.

Kaupan esteiden lisääminen nostaa myös kuluttajahintoja. Kun tarjolla on halvimman tai parhaimman tuotteen sijaan vain kotimainen tuote, kilpailu vähenee ja hinnat nousevat. Kuluttajahintojen nouseminen taas heikentää ostovoimaa.

Protektionismin aalto

Maailmantaloudessa protektionismi on lisääntynyt jo ennen Trumpia ja Brexitiä. Finanssikriisi on heikentänyt monien maiden talousnäkymiä. Kun talousnäkymät heikkenevät, valtiot usein pyrkivät suojaamaan omaa markkinaansa, vaikka se voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa maan taloudelle enemmän vahinkoa kuin etuja.

”Vuonna 2009 Maailman kauppajärjestö WTO alkoi seurata uusien kaupan esteiden syntymistä. Kaikki G20-maat sitoutuivat siihen, että ei lähdetä protektionismin ja kauppasodan tielle. Sitoumuksista huolimatta linja ei ole pitänyt”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

Vapaakauppa on ollut vastatuulessa. Kaupan vapauttaminen ei ole edennyt pitkään aikaan, ja samaan aikaan protektionismi on lisääntynyt. Kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset TTIP ja TPP muuttuivat utopistisiksi Trumpin astuessa vallankahvaan. Tosin eurooppalaiset torppasivat TTIP:n etenemisen jo ihan omalla porukalla.

Viime vuosina kotimarkkinoiden suojelua ovat harjoittaneet isot kehittyvät markkinat, kuten Kiina, Venäjä, Indonesia ja Intia.

”Esimerkiksi Venäjällä astui vuoden alussa voimaan tuonninkorvausohjelma, joka tarkoittaa käytännössä kotimaisten yritysten suosimista julkisissa hankinnoissa”, Turtiainen kertoo.

Nyt venäläiset yritykset saavat julkisissa hankinnoissa 15 prosentin hintaedun suhteessa ulkomaalaisiin kilpailijoihin. Tavoitteena on asettaa tuonti heikompaan asemaan ja yrittää kehittää paikallista valmistusta.

”Se on kuitenkin verovarojen tehotonta käyttämistä ja kallis tapa yrittää lisätä työllisyyttä kotimaassa”, Turtiainen pohtii.

Nykypäivänä protektionismi on suurelta osin myös muuta sääntelyä kuin perinteistä tullien nostamista. Ulkomaalaisia yrityksiä pyritään lainsäädännöllä asettamaan kotimaisia yrityksiä heikompaan asemaan.

”Hirveä määrä byrokratiaa kasataan yrityksien eteen”, Turtiainen sanoo. ”Etenkin pienemmille vientiyrityksille byrokratiavuori voi olla niin korkea, että sitä ei edes yritetä ylittää.”

Salonkikelpoinen protektionismi

Yhdysvallat on vielä toistaiseksi maailman suurin talous, joten sen kauppapolitiikalla on suuri vaikutus myös muihin talouksiin.

”Viime vuosikymmeninä Yhdysvallat on pääasiassa ollut kaupan vapauttamisen eteenpäin vievä voima, ja se on taistellut kaupan esteitä vastaan etenkin kehittyvissä maissa, joissa niitä syntyy paljon”, Turtiainen sanoo.

”Jos Yhdysvallat jatkossa alkaa rakentaa kaupan esteitä, se tekee protektionismista entistä hyväksyttävämpää, ikään kuin salonkikelpoista. Muutkin alkavat suojata omia markkinoitaan.”

TPP:stä irtaantumisen lisäksi Trump haluaa neuvotella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn uusiksi. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, koska myös Barack Obama halusi neuvotella sen uudelleen. Hän tosin olisi tehnyt sen TPP:n kautta, koska NAFTA-maat olivat TPP-sopimuksessa osallisina.

”Vapaakauppasopimuksien päivittäminen on ihan normaalia, mutta Trumpin tapa toimia on huolestuttava. Hän uhkailee muut neuvottelupöytään ja sanoo, että nykyinen sopimus ei ole Yhdysvaltojen edun mukaista”, Turtiainen sanoo. ”Jos sopimuksesta ei saada parempaa, Trump uhkaa vetäytyä sopimuksesta.”

Meksikon kanssa kauppasopimuksien neuvotteleminen tulee olemaan kivinen tie, koska sivistynyt keskustelu on ollut Trumpin lausunnoista kaukana. Hän on uhkaillut Meksikon tuonnille kohtuuttomia tulleja, jos naapurimaa ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

Kaiken huipuksi Trump on vähätellyt WTO:n asemaa. Tuoreen kauppapoliittisen agendansa mukaan Trumpin hallinto valmistautuu kyseenalaistamaan järjestön roolia. Näin Trump asettaa kansainvälisen yhteistyön ja Yhdysvaltain itsemääräämisoikeuden vastakkain.

”Jos Yhdysvallat sivuuttaa sitoumuksiaan WTO:ssa eivätkä kunnioita sitä, mitä on yhdessä sovittu, miksi muutkaan kunnioittaisivat sitä enää sen jälkeen?” Turtiainen pohtii. ”Sellainen tilanne voisi johtaa kauppasotaan.”

Mahdoton paluu vanhaan

Trumpin protektionistinen linja on paluuta vanhaan. Yhdysvalloilla on historiassaan pitkät protektionistiset perinteet.

”1800-luvulla britit olivat taloudellisesti ylivoimaisia tuotantoedellytyksien ja kaupan suhteen”, sanoo professori Mikko Saikku.

Yhdysvalloissa kongressi sääti vuonna 1816 tariffilain, jonka tarkoituksena oli suojella kotimaan tuotantoa merentakaiselta kilpailulta. Hyvin voimakas tariffipolitiikka jakoi mielipiteitä jo silloin.

”Tariffipolitiikka liittyi voimakkaasti myös etelän ja pohjoisen väliseen kahtiajakoon ja oli siten osasyy Yhdysvaltain sisällissotaan”, Saikku sanoo.

Protektionistinen kauppapolitiikka luotiin suojaamaan pohjoisvaltioiden kehittyvää teollisuutta. Etelävaltioilla puolestaan oli tarve kaupan esteiden purkamiseen, kun briteille myytiin puuvillaa ja heiltä hankittiin edullisia teollisuustuotteita.

”Esimerkiksi presidentti Abraham Lincoln oli kovien tariffien kannalla”, Saikku sanoo.

Yhdysvaltojen kauppapoliittinen linja jatkui pääasiassa protektionistisena toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen tilanne muuttui täysin.

”Vanhat kilpakumppanit olivat sodan jäljiltä huonossa taloudellisessa kunnossa, ja Yhdysvallat oli ylivoimainen. Muuttuneessa tilanteessa Yhdysvaltojen etu oli, että heidän tuotteensa pääsisivät mahdollisimman liukkaasti markkinoille.”

Vuonna 1947 allekirjoitettiin GATT-sopimus, joka oli tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus. Kaupan vapautuminen sai vauhtia, kun Maailman kauppajärjestö WTO perustettiin vuonna 1995. Lisäksi vuotta aikaisemmin oli astunut voimaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA. Se on kauppaa vapauttavilta vaikutuksiltaan verrattavissa Euroopan unionin sisämarkkinoihin.

Duunari kääntää kelkkansa

Professori Mikko Saikku oli Yhdysvalloissa jatko-opiskelijana 1990-luvun alkupuolella, kun NAFTA-neuvotteluja käytiin.

”Presidentti Bill Clintonin kaudella maalailtiin aika ruusuisia kuvia työpaikkojen säilymisestä”, Saikku muistelee. ”Nyt myöhemmin on ymmärrettävää, että pettymys oli aikamoinen, kun työpaikkoja esimerkiksi autoteollisuudesta siirtyi Meksikoon.”

Ongelma on ilmeinen. Kaupan vapautuminen ja globalisaatio ovat lisänneet kansantalouksien vaurautta, mutta ne eivät ole kohdelleet kaikkia yhtä hyvin. Tyytymätön kansanosa on katkeroitunut, ja populististen poliitikkojen on ollut helppo tarttua tähän täkyyn. Ilmiö näkyy muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Trumpin valinta saattaa silti olla dramaattisin, koska Yhdysvalloissa perinteiset vasemmistoäänestäjät hyppäsivät oikeistolaisen populistin ja show-miehen kelkkaan.

”Yhdysvalloissa yhteiskunnan turvaverkot ovat paljon heikommat kuin Euroopan unionissa tai varsinkaan pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa”, Saikku selittää. ”Kun joutuu hyväpalkkaisesta teollisuustyöpaikasta hampurilaisbaarin kassalle minimipalkalla, joutuu samalla luopumaan sairausvakuutuksestaan. Myöskään ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei ole.”

Arvoketjut hajallaan

Vaikka Trumpin politiikka voi vaikuttaa monin kohdin hyvin tempoilevalta ja ennalta-arvaamattomalta, hän on ollut protektionististen ajatuksiensa kanssa johdonmukainen jo 1980-luvulta asti.

”Trumpin ajatusmaailma perustuu vanhakantaiseen merkantilismiin”, Saila Turtiainen sanoo.

Merkantilismi on kauppa- ja teollisuuspolitiikan suuntaus, jota harjoitettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Taustalla vaikutti uskomus siitä, että maailman varallisuus on vakio, joten yksien voitto on toisten tappio. Talous nähtiin nollasummapelinä. Merkantilismissa tavoitteena on siis ylijäämäinen kauppatase: viennin pitää olla suurempi kuin tuonnin. Tämä saavutetaan muun muassa tariffeilla ja kauppakielloilla.

Nykyaikaisten näkemyksen valossa merkantilismilla mennään lähinnä metsään. Sen sijaan vireä kaupankäynti hyödyttää kaikkia kauppaa käyviä maita. Monien maiden sisäpolitiikassa protektionismi saa kuitenkin kannatusta, koska oman markkinan suojaaminen on helposti myytävä ajatus, joka myös nostaa kansallista itsetuntoa.

Onko protektionismi ollut milloinkaan hyvää kauppapolitiikkaa, Saila Turtiainen?

”Aikaisemmin historiassa on ollut helpompi suojata kotimaista tuotantoa ilman, että se aiheuttaa taloudellista vahinkoa omalle maalle”, Turtiainen vastaa. ”Tänä päivänä arvoketjut ovat hajallaan, ja yritykset toimivat monissa maissa. Siksi valmistus on riippuvainen siitä, että kauppa kulkee.”

Turtiainen ei usko, että Trump pystyy rajoittamaan tuontia Yhdysvaltoihin aiheuttamatta vahinkoa kotimaisille yrityksille.

Myös Etlan Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla. Protektionismilla saadaan hyötyä vain harvoille. Ketkä siis ovat voittajia protektionismissa?

”Periaatteessa Yhdysvallat voi saada takaisin joitakin työpaikkoja, joita suojataan ulkomaalaiselta kilpailulta, koska ulkomaisen kilpailun heiketessä tuotanto Yhdysvalloissa muodostuu kannattavammaksi.”

Tappiota kärsivät ensimmäiseksi ne yritykset ja kuluttajat, jotka ovat hyötyneet ulkomaisesta tuonnista.

”Pitkällä aikavälillä kansantaloudet sopeutuvat protektionismiin eri tavoin, mutta nettovaikutus kaupan vähenemisestä on kaikille kansantalouksille kaiken kaikkiaan kielteinen”, Vihriälä sanoo.

Eurooppa Brexitin jälkeen

Iso-Britannian ero Euroopan unionista lähenee päivä päivältä. Brexit tulee luomaan merkittäviä kaupan esteitä Eurooppaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mitä ne ovat.

Iso-Britannian eroilmoituksen jälkeen varsinainen eroprosessi lähtee käyntiin kesäkuussa, ja neuvottelut pitäisi käydä kahdessa vuodessa. Käytännössä neuvotteluihin jää aikaa vain puolitoista vuotta, koska EU tarvitsee puoli vuotta neuvottelujen lopputuloksen käsittelyyn.

”Voimme arvata, että se on käytännössä mahdoton tehtävä”, Turtiainen sanoo. ”Briteillä on suuri byrokraattinen sotku hoidettavana. Ja tässä vaiheessa heidän osaamisensa on iso kysymysmerkki, koska heillä ei ole kauppaneuvottelijoita. Vapaakauppasopimusten laatiminen on ollut ulkoistettuna EU:lle.”

Brexitin vaikutukset tuntuvat myös Suomen talouselämässä.

Turtiainen arvioi, että suorien vaikutuksien osalta Suomi ei ole suurin kärsijä, mutta epäsuorien vaikutuksien kautta ilmiö on negatiivinen ja merkittävä.

Heti Brexit-kansanäänestyksen jälkeen uumoiltiin, että britit voisivat pysyä osana EU:n sisämarkkinoita, mutta nyt Iso-Britannia on osoittanut haluavansa niin sanotun kovan Brexitin (Hard Brexit) eli jäädä sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

”Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, minkälainen sopimus brittien kanssa saadaan neuvoteltua.”

Toinen suuri kysymys suomalaisten kannalta on, minkälaiseksi EU ja sen kauppapolitiikka asettuvat Brexitin jälkeen.

”Iso-Britannia on ollut Suomen kanssa samoilla linjoilla kauppapolitiikassa, eli on haettu kaupan vapauttamista ja parempaa säätelyä”, Turtiainen sanoo.

Etenkin eteläisessä Euroopassa on suosittu protektionistisempia linjauksia kuin Iso-Britanniassa ja Suomessa.

Iso-Britannia on Suomelle seitsemänneksi tärkein vientimarkkina. Suomesta viedään Britteihin muun muassa metsä-, konepaja- ja kemianteollisuuden tuotteita. Briteistä puolestaan tuodaan kuluttajahyödykkeitä, kuten autoja ja lääkkeitä.

Protektionismi voi tuoda pk-yrityksille vaikeuksia

Myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikan linjaukset vaikuttavat Suomeen, koska Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani.

”Kun tarkastellaan arvonlisän vientiä, ei pelkästään bruttovientiä, niin Yhdysvallat on Kiinan rinnalla Suomen tärkein vientimarkkina”, Vihriälä sanoo.

Pieni talous on riippuvaisempi kansainvälisestä vaihdannasta kuin suuri talous. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Protektionismin lisääntyminen voi luoda uusia haasteita jo nyt nahkeasti pyörivälle viennille.

”Toisaalta nämä ilmiöt eivät kosketa Suomea niin voimakkaasti, jos EU:n sisälle ei tule kaupan esteitä”, Vihriälä pohtii. ”EU:n vuoksi voimme pitää omaa kotimarkkinaamme pelkästään Suomea laajempana.”

Kaupan esteiden purkaminen on erityisen merkittävää ulkomaille suuntautuville pk-yrityksille. Protektionismi on puolestaan myrkkyä. Tariffeja haitallisempia voivat olla maakohtaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka lisäävät tuotannolle maakohtaisia vaatimuksia.

”Yrityksillä täytyy olla juristeja ja insinöörejä, jotka osaavat suunnitella, miten eri markkinoille tuotteet valmistetaan ja miten täytetään erilaiset vaatimukset”, Vihriälä sanoo. ”Se on kallista, eikä pk-yrityksillä välttämättä ole sellaista osaamista.”

Isoille yrityksille markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen ei ole suhteessa yhtä suuri rasite kuin pienille.

”Monikansallisilla yrityksillä on tuotantoa eri maissa, ja ne pystyvät sen avulla sopeutumaan paremmin tilanteeseen, jossa säännöt ovat eri maissa hieman erilaisia”, Vihriälä sanoo.

Mitä suomalaiset voivat tehdä?

Suomi on pieni avoin talous, joka on monella tapaa riippuvainen muusta maailmasta. Mitä suomalaiset voivat tehdä, jos protektionismi kasvaa ja lyö kapuloita viennin rattaisiin?

”Suomi voi yrittää vaikuttaa osana kansainvälistä yhteisöä niissä neuvottelupöydissä, joissa on osallisena”, Vihriälä vastaa.

”Voimme puhua ja äänestää vapaamman kaupankäynnin puolesta.”

Vihriälä korostaa, että Suomen täytyy pitää omasta taloudestaan mahdollisimman hyvää huolta.

”Meidän on tuotettava hyvälaatuisia tuotteita, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja pidettävä kustannustaso kilpailukykyisenä. Jos nämä toteutuvat, voimme pärjätä vähän huonommissakin oloissa.”

Turtiaisen mukaan EU on nyt vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja.

”Vaikka Iso-Britannia ja Yhdysvallat haluaisivat käpertyä sisäänpäin, niin edelleen on paljon maita, jotka haluavat poistaa kaupan esteitä”, Turtiainen sanoo.

Tällä hetkellä EU:lla on käynnissä toistakymmentä vapaakauppasopimusneuvottelua eri tahojen kanssa.

”Näiden kanssa voitaisiin yrittää edetä mahdollisimman nopeasti ja jättää Yhdysvallat rannalle ruikuttamaan”, Turtiainen pohtii.

”Jos me kykenemme etenemään kaupan vapauttamisessa, niin uskon, että pragmaattinen Yhdysvallat huomaa pian jäävänsä tappiolle. Se pakottaa heidät takaisin neuvottelupöytään.”

12.4.2017

Euroopan vaikea vuosi

Euroopassa äänestetään tänä vuonna useissa tärkeissä vaaleissa. Monissa maissa liberaalin demokratian haastajiksi ovat nousseet populistiset puolueet.

Ranskassa järjestetään toukokuussa presidentinvaalit. Maahanmuuttovastaisen oikeistopopulistin Marine Le Penin suosio on kasvanut, ja muiden puolueiden ehdokkaat vaikuttavat kisassa yllättävän vaisuilta.

Saksassa järjestetään syyskuussa liittopäivävaalit. Suuret puolueet eli kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit tulevat todennäköisesti pysymään kärkikaksikkona, mutta kolmanneksi suurimmaksi voi nousta oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Jos Ranska valitsee presidentikseen Le Penin, seuraukset Euroopan unionille ovat arvaamattomat. Le Pen liputtaa EU-eron puolesta ja on kertonut kannattavansa samanlaista protektionismia, jota Donald Trump ajaa.

Kuinka protektionistinen politiikka onnistuisi EU:ssa, jolla on yhteinen kauppapolitiikka?

”EU:lla on yhteinen sisämarkkina, eli EU:n sisällä ei periaatteessa ole kaupan esteitä. Tosin kyllä niitä sääntelyn seurauksena on jonkin verran, ja niitä pitää yrittää poistaa. Tämä olisi ensimmäinen uhanalainen asia”, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pohtii.

Myös unionin yhteinen kauppapolitiikka on uhanalainen.

”Jos jokin maa, esimerkiksi Ranska Le Penin tullessa valtaan, haluaisi aivan omanlaistaan kauppapolitiikkaa, niin kyllä se tarkoittaisi jossain mielessä EU:n loppua. Ei se sovi tähän kokonaisuuteen, että yksi maa ottaa ihan erilaisen linjan suhteessa jäsenmaihin ja ulkomaailmaan.”

Vihriälän mielestä Le Pen olisi uhka EU:lle myös monista muista syistä. Le Pen on muun muassa halunnut järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä.

”Jos Ranska eroaa EU:sta, niin EU lakkaa olemasta siinä mielessä kuin se on ymmärretty.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013