( Yhteiskunta )

Tekoäly vaatii osaamisen päivittämistä

Teksti Mikko Huotari
Kuvitus Nora Kolari
Ensin koneet alkoivat korvata ruumiillista työtä, nyt tekoäly korvaa ajattelua vaativaa työtä. Tulevaisuudessa tekoäly vaikuttaa työmarkkinoilla niin voimakkaasti, että ihmisten osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Yhtenä välineenä tähän voisi olla jokaisen henkilökohtainen osaamistili.

Miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen, julisti pääministeri Juha Sipilä (kesk) viime maaliskuussa. Luku oli arvio, joka pohjautui konsulttiyhtiö McKinseyn raporttiin. Koulutuksen tarve syntyy muun muassa siitä, että digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat työelämän tehtäviä uudenlaisiksi.

”Jotkut halusivat tahallisesti ymmärtää, että miljoonalle tulee uusi koulutus, ja tehtäisiin vaikka leipurista levyseppähitsari. Ei niin, vaan meillä pitää olla täydentävää koulutusta nykyiseen”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Koulutusta tarvitaan sekä korkean tason osaajille että suorittavan työn tekijöille.

”Kaikissa kerroksissa tarvitaan oma koulutuksensa. Tekoäly tulee vaikuttamaan työmarkkinoilla niin voimakkaasti, että ihmisten digitaalisten taitojen vuoksi tarvitaan koulutusta”, Lintilä sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa Tekoälyajan työ -raportin, joka pureutuu tulevaisuuden työn ja koulutuksen haasteisiin. Osaamisen uudistaminen vaatii vääjäämättä myös lisää rahoitusta. Raportissa esitettiin osaamistiliä, joka tarjoaisi työntekijälle mahdollisuuden kouluttautumiseen ja jakaisi koulutuskustannukset eri osapuolien kesken. Lintilän mielestä osaamistili tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden koulutuksen kysyntälähtöiselle kehittämiselle.

”Osaamistilin suhteen mitään ei ole vielä päätetty, ei mitä se sisältäisi ja mitä kukin maksaisi”, Lintilä toteaa.

Ajatus osaamistilistä herätti välittömästi kiinnostusta. Myös Suomen Ekonomit ja kahdeksan muuta ammattiliittoa julkistivat syyskuussa oman näkemyksensä osaamistilistä.

Älykkyydestä turhia pelkoja

Kun tekoäly tulee osaksi työn arkea, luovan tuhon vauhti kiihtyy. Osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy. Tätä on tapahtunut aina, mutta nyt tekoälyllä voidaan korvata ruumiillisen työn lisäksi myös kognitiivisia tehtäviä. Niinpä luovan tuhon koura ulottuu entistä enemmän korkeakoulutettujenkin työmarkkinoille.

Tietokoneiden laskentakapasiteetti kasvaa ja halpenee. Dataa on käytössä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Joka paikassa on antureita, jotka tuottavat ”ykkösiä ja nollia” mittaamattoman määrän. Tekoälyä voidaan käyttää suurten datamäärien seulomiseen ja hyödyntämiseen. Teknologiat lisäävät ihmisten tekemien tehtävien tehokkuutta ja parantavat tuottavuutta.

”Erityisen hyödyllisiä koneoppiminen ja tekoäly ovat tehtävissä, jotka edellyttävät suurten tietomassojen analysointia ja säännönmukaisuuksien havainnointia”, sanotaan ministeriön raportissa.

”Tekoälyyn perustuvat teknologiat ovat toistaiseksi korvanneet vain rutiininomaisia, pitkälle strukturoituja ja toistuvia tehtäviä.”

Kun puhutaan tekoälystä, herättää sana älykkyys turhia pelkoja.

”Nykyinen tekoäly pitää vielä opettaa varta vasten jotakin tehtävää suorittamaan. Se ei oma-aloitteisesti kaappaa uusia alueita”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston johtaja Olli Koski.

Tekoälyyn siirtyminen on kuitenkin iso harppaus, jos sitä verrataan perinteisiin tietokoneisiin, jotka suorittavat ennalta suunnitellun proseduurin. Tekoälyn yksi hienous on siinä, että kone voidaan opettaa oppimaan.

”Koneoppimisesta hyvä esimerkki on se, että näytetään koneelle miljoona lääketieteellistä kuvaa, joissa on syöpäkasvain. Sitten näytetään kuvia terveistä keuhkoista. Kone oppii, mitkä piirteet liittyvät sairaisiin keuhkoihin”, Koski selittää.

Kun kone on oppinut kuvista säännönmukaisuudet, se oppii ajan myötä tunnistamaan röntgenkuvista syövän yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin parhaat ihmislääkärit.

”Hyvän syöpälääkärin kouluttaminen on kallista. Kun tekoälyllä voidaan korvata tiettyjä vaiheita, saadaan parempia lääkäripalveluja halvemmalla isommalle joukolle”, Koski sanoo.

Vaikka lääkärityötä voidaan tehdä koneilla, Koski ei usko, että lääkärit jäisivät työttömiksi. He voivat käyttää aikaansa enemmän vaikkapa potilaan kohtaamiseen tai vaikeimpien tapauksien setvimiseen.

Tekoälyllä voidaan korvata koneellisesti yhä älykkäämpiä prosesseja. Juristien työtä tekoäly voi helpottaa esimerkiksi käymällä läpi jonkin monimutkaisen yrityskaupan aineistoa. Ekonomien kohdalla tekoäly voi auttaa muun muassa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä asioissa.

”Suomessa verohallinnossa jo tunnistetaan riskitapauksia käymällä läpi isoja datamääriä tekoälyn avulla”, Koski kertoo.

Osaamistili mahdollistaa osaamisen päivittämisen

Nykyään on jo päivänselvää, että kerran hankitulla korkeakoulututkinnolla ei sinnitellä eläkkeelle asti.

”Elinikäinen oppiminen työuran aikana on noussut entistä tärkeämmäksi”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari.

”Tämä tiedostetaan ja se näkyy juhlapuheissa, mutta vastapainoksi tarvitaan konkreettisia esityksiä siitä, miten tämä koko projekti mahdollistetaan.”

Yksi konkreettinen vastaus kasvavaan koulutustarpeeseen on osaamistili. Se on yhdeksän akavalaisen ammattiliiton yhteinen hallitusohjelmatavoite. Ideana on, että työuran aikana voi päivittää osaamistaan työmarkkinoiden kysynnän mukaiseksi. Ehdotuksen mukaan jokainen työikäinen saa tililleen vuosittain työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin, joka voi käyttää koulutuskustannuksiin.

Koulutuspoliittisen näkökulman lisäksi osaamistiliin liittyvät myös työvoima- ja sosiaalipoliittiset näkökulmat. Työntekijöiden osaamisella on vaikutus työntekijöiden työllistymismahdollisuuksiin, mutta myös organisaatioiden kilpailu- ja tuloksentekokykyyn. Työttömyys puolestaan aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle.

Tekoälyn kehittyessä koneet korvaavat yhä vaativampia työtehtäviä.

”Korkeakoulutetut ovat olleet vielä tähän asti melko hyvin turvassa, mutta eivät ole enää kauan. Meillä pitää olla kannusteita osaamisen päivittämiseen”, Parkkari sanoo.

Suomen Ekonomit on ottanut asian agendalleen, koska se haluaa kannustaa jäseniä hankkimaan koulutusta ja päivittämään osaamista.

”Olemme itse tarjonneet mahdollisuuksia ja neuvoneet eteenpäin. Haluamme painottaa, että kerran elämässä saatu tutkinto ei riitä koko työuran ajan. Toki työssä ja työpaikoilla oppii koko ajan jotain, mutta se ei välttämättä kanna koko loppuelämän ajan.”

Koulutusta myös työuran aikana

Miten suomalaisia pitäisi siis alkaa kouluttaa? Ministeri Lintilän mukaan koulutuksesta on paljon erilaisia visioita. Koulutusta on mahdollista tarjota yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

”Lisäksi voidaan mennä myös kansanopistotasolle. Olen kantanut huolta siitä, kuinka tekoäly kansanomaistetaan. Tässä kansanopistoilla voisi olla iso rooli”, Lintilä pohtii.

Hän on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman paras tekoälyn soveltaja. Pienenä maana Suomella ei ole mahdollisuuksia satsata miljarditolkulla tekoälyn tutkimiseen ja kehittämiseen. Sen sijaan Suomi voisi olla mallimaa siinä, kuinka tekoäly valjastetaan hyötykäyttöön. Tässä tarvitaan kovien teknologiaosaajien lisäksi myös niin sanottua tavallista kansaa.

”Jos iso massa osaa soveltaa tekoälyä, sieltä saadaan tehokkuuden lisäys, joka näkyy kansantuotteessa”, Lintilä sanoo.

Koska koulutustarvetta on monella tasolla, mahdollisuus on iso ja mielenkiintoinen myös yksityiselle koulutukselle.

”Yksityinen koulutus yrityksille tulee lisääntymään huomattavasti. Kyse ei ole siitä, että tässä ollaan tekemässä uusia tutkintoja, vaan mennään vähän niin kuin partiohengessä: kun teet tietyn näyttösuorituksen, saat siitä tietyn merkin”, Lintilä havainnollistaa.

Myös Olli Kosken mielestä olisi tärkeää, että aikuiskoulutuksessa voisi suorittaa lisäopintoja moduulimaisesti.

”Välttämättä ei täydy opiskella uutta ammattia, vaan voisi opiskella joitakin moduuleja. Järjestelmä on tähän asti ollut aika jäykkä, koska lähtökohtana on ollut tutkintoon tähtäävä koulutus”, Koski sanoo.

Koski ei ole huolissaan korkeakoulutetuista: he ovat jo aiemmin viihtyneet koulun penkillä, joten sopeutumiskyky on valmiiksi hyvä.

Suomen Ekonomien Parkkari korostaa, että myös roolien pitäisi olla joustavampia.

”Nykyään vaihtoehtoina on vain, että olet työssä, työtön tai opiskelija. Tulevaisuudessa roolien pitäisi limittäytyä. Opiskelun pitäisi olla mahdollista koko työuran aikana, työttömyyden aikana tai työnteon lomassa”, Parkkari sanoo.

Kustannuksista kollektiivinen vastuu

Laaja työvoiman kouluttaminen on monimutkainen paletti ja aiheuttaa monenlaisia kustannuksia. Kysymys kuuluukin, kuka maksaa koulutuksen.

”Osa voi olla työntekijän omaa vastuuta, osan voi maksaa yhteiskunta, mutta oma veikkaukseni on, että yrityksillä tulee olemaan tässä entistä isompi rooli”, Lintilä sanoo.

”Tällä hetkellä monessa yrityksessä vielä pelätään, että tämä tulisi heille rasitteeksi, mutta tulevaisuudessa koulutus tulee valtiksi, koska osaavasta työvoimasta tullaan käymään erittäin kovaa taistelua.”

Kun puhutaan työntekijän kouluttamisesta, työntekijällä on itsellään motiivia päivittää osaamistaan, koska se parantaa hänen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Myös yhteiskunta on motivoitunut kouluttamaan kansalaisiaan, koska työttömyys aiheuttaa suuret kustannukset.

”Aikuiskoulutuksessa vaihtoehtoiskustannus on melko iso. Kun työntekijä on koulutuksessa, menetetään työpanos siltä ajalta”, Koski sanoo.

”Opettamisesta tulee jonkin verran kustannuksia, mutta isot kustannukset muodostuvat siitä, että työntekijät ovat poissa töistä.”

Yrityksillä on oma tarve työntekijöiden koulutuksen päivittämisen suhteen, mutta Kosken mukaan sitä ei voida sälyttää yrityksien vastuulle, koska ihmiset myös vaihtavat työpaikkoja.

”Puhutaan investointien kaappausongelmasta. Jos yritykset investoivat paljon ihmisten osaamiseen, voi herkästi käydä niin, että osaajat siirtyvätkin toiseen yritykseen ja investointi häviää. Tämän vuoksi meillä pitäisi olla kollektiivinen vastuu työvoiman osaamisesta.”

Kollektiivinen vastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että laajasta aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämisestä pitäisi sopia kolmikantaisesti.

Yhteinen tahtotila

Nyt kun ehdotus osaamistilistä on esitetty, on seuraavaksi aika laskea kustannusarvioita. Suomen Ekonomien Parkkarin mukaan akavalaisten järjestöjen ehdottamaa mallia on tarkoitus kehittää konkreettisemmalle tasolle ennen eduskuntavaaleja. Ensin pitää hahmotella, minkälainen hintalappu tulisi eri osapuolille. Sen jälkeen pitää selvittää, kuinka täytyy edetä verolainsäädännön sekä työvoima- ja elinkeinopoliittisten lainsäädäntöjen kanssa.

”Sitten voidaan muotoilla viimeisen päälle hiottu eduskuntavaalitavoite, jotta osaamistilistä tulisi jonkinlainen malli myös tulevaan hallitusohjelmaan”, Parkkari sanoo.

Elinikäisen oppimisen tarve työelämässä on niin suuri, että siitä pitää saada kehityssuunta, joka jatkuu myös yli hallituskausien.

”Suomessa on siinä mielessä hyvä tilanne, että suuressa kuvassa kaikki allekirjoittavat tämän”, Lintilä sanoo.

”Suomessa meillä ei ole isossa poliittisessa kuvassa niin suuria muutoksia. Tämän vuoksi olemme olleet myös investointikohteena houkutteleva: meillä on poliittinen stabiliteetti.”

Osaamistilin ideana on, että osaamistaan voi päivittää työuran aikana markkinoiden kysynnän mukaiseksi.

”Suomi voisi olla mallimaa tekoälyn valjastamisessa hyötykäyttöön.”

12.12.2018

Millainen osaamistili olisi?

Ajatus osaamistilistä esitettiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Tekoälyajan työ -raportissa. Raporttia valmistellut työryhmä ei hionut yksityiskohtia eikä tehnyt vaikutusarvioita.

Suomen Ekonomit on ehdottanut yhdessä kahdeksan muun akavalaista ammattiliton kanssa, että osaamistiliä voisi kehittää tällaiseen suuntaan:

  • Jokainen työikäinen saisi osaamistilille vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla rahoitettavan osaamissetelin, jonka voisi käyttää kouluttautumisen kustannuksiin.
  • Vakuutusmaksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta huolehtisi Työllisyysrahasto.
  • Myös työvoimaviranomainen voisi ohjata varoja osaamistilille. Perusteena olisi joko työvoimapoliittinen, yksilöllinen osaamisen kehittämistarve tai elinkeinopoliittinen (esimerkiksi aluepoliittinen tai toimialan) osaamistarve.
  • Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Verovähennykselle voitaisiin asettaa enimmäistaso.

Työntekijät voisivat käyttää koulutuskustannuksiin osaamisseteliä, joka myönnetään vuosittain kaikille työikäisille. Osaamissetelin varoja voi käyttää tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämisen kustannuksiin. Koulutuspalveluita voivat tarjota sekä julkiset että yksityiset toimijat.

Seteli ei vanhene, ja sen voi käyttää milloin vain. Koulutustilille kertyneitä varoja voi siis käyttää koulutukseen vuosittain tai säästää pidempään ja käyttää suuremman summan kerralla.

Vuosittainen summa pitää asettaa sellaiseksi, että se kannustaa ja aidosti mahdollistaa osaamisen kehittämisen, mutta on myös kestävästi vakuutusmaksuilla rahoitettavissa.

Mallin vahvuudet

  • Ehdotus ei vaadi uusia rakenteita, vaan se perustuu olemassa olevien rakenteiden ja instituutioiden hyödyntämiseen uudella tavalla.
  • Yksilön mahdollisuudet huolehtia aktiivisesti omasta osaamisestaan ja osallistua keskusteluun omista osaamistarpeistaan vahvistuvat.
  • Osaamistili toimii alustana uusille jatkuvan oppimisen rahoitusratkaisuille. Nyt ehdotetut ovat vasta ensimmäiset käyttömahdollisuudet.
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013