( Peruspohja (2014) )

Tietoa ja tunnetta

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Juuso Paloniemi
Suomen Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan jo kymmenettä kertaa. Finlandia-palkintoa vastaava palkintosumma, 30 000 euroa, on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita.

Suomen parhaan yrityskirjan palkinnosta kisaa kova kuusikko. Tarjolla on oppia niin henkilökohtaisen kuin organisaation kehittymisen tueksi.

Kahden vuoden välein jaettavan palkinnon tavoitteena on kannustaa ekonomeja kehittämään itseään ja omaa osaamistaan hyviä suomalaisia yrityskirjoja lukemalla sekä antaa tunnustusta erityisen ansiokkaan teoksen kirjoittajalle tai kirjoittajille. Koska kysessä on ainoa Suomessa jaettava yrityskirjapalkinto, Ekonomiliiton tavoitteena on myös kohottaa suomalaisen yrityskirjallisuuden arvostusta ja tasoa kansainvälisessä vertailussa.

Finalisteja valitessa huomioidaan teoksen asiantuntemuksen, käytännön sovellettavuuden ja viestinnällisyyden lisäksi teoksen kokonaisantia yhteiskunnalliselta kannalta sekä sen uutuusarvoa asian kehittämisen ja käsittelyn kannalta.

Vuoden 2014 kilpailuun ilmoitettiin määräaikaan mennessä 43 teosta, joista esiraati valitsi kuusi finalistia. Voittajan päättää palkintoraati, johon kuuluvat KTT, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen tutkimusalueen johtaja Mika Aaltonen, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen sekä TkT, KM, hallituksen puheenjohtaja Helena Åhman Hunting Minds Oy:stä.

Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan 2.2.2015 Scandic Park Helsinki -hotellissa järjestettävän johdon JEDI 2015 -seminaarin yhteydessä.

 

Palkintoehdokkaat

Myyntipsykologia. Näin meille myydään
Petri Parvinen
Docendo 2013

Suomen talouden nousun kannalta mikään ei ole ajankohtaisempaa ja ratkaisevampaa kuin myynnin ja viennin kehittyminen. Mutta miten metsäläiskansasta tulisi hyviä myyjiä? Myyjän syvintä ammattitaitoa on vuorovaikutuksen psykologia. Mitä enemmän myyntipsykologiasta ja sen tutkimuksesta ymmärtää, sitä kiehtovampana ihmisten käyttäytyminen arjessa näyttäytyy. Petri Parvinen on Suomen ensimmäinen myynnin johtamisen professori. Hän on toiminut aktiivisesti yrittäjänä, toimitusjohtajana, riskisijoittajana ja myyjänä.

Talous ja utopia
Sixten Korkman
Docendo 2012

Vaikka politiikka kiinnostaisi, kansantalous ja talouspolitiikka näyttävät usein kuuluvan ei voisi vähempää kiinnostaa -kategoriaan. Kirja antaa lukijalle eväitä arvioida talouden ja politiikan keskeisiä kysymyksiä sekä ymmärtää yhteiskunnan ongelmia niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Sixten Korkman on maamme arvostetuimpia talouden asiantuntijoita. Valtiotieteen tohtori ja Aalto-yliopiston professori on suurelle yleisölle tuttu rakentavista kannanotoistaan.

Tarinan valta. Kertomus luolamiehen paluusta
Juhana Torkki
Otava 2014

Jos tahtoo muuttaa maailmaa ja liikuttaa joukkoja, on osattava kertoa tarinoita – mutta miten syntyy menestyksekäs tarina? Nykymaailman heimojen syntyä selittävät jo savannin leirinuotioilla tunnetut keinot. Kirja opettaa tarinankerronnan perusteet kaikille, jotka haluavat ymmärtää markkinointia, politiikkaa ja mediaa. Juhana Torkki on kirjailija, puhetaidon kouluttaja ja teologian tohtori. Hänet tunnetaan myös maamme eturivin vaikuttajien puhekouluttajana.

Pääasia. Organisaation psykologinen pääoma
Ilona Rauhala, Makke Leppänen & Annamari Heikkilä
Talentum 2013

Huippuorganisaatiot ovat oivaltaneet, että taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi on johdettava tulevaisuususkoa, realistista optimismia, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Kirja opettaa, kuinka psykologista pääomaa kehittämällä ja johtamalla organisaatio lisää elinvoimaisuuttaan ja tuloksellisuuttaan. Kirjoittajat ovat psykologian asiantuntijoita, joilla on laajaa valmennusosaamista sekä käytännön kokemusta johtamisesta.

Kone. Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla
Karl-Erik Michelsen
Otava 2013

Herlinien suku on harjoittanut yritystoimintaa yli kahdensadan vuoden ajan ja johdossa on jo kuudes sukupolvi. Tutkimuksen periaattein tehty yli 600-sivuinen kirja kertoo Kone-yhtiön ja omistajasuku Herlinien tarinan, sekä piirtää kuvan Suomen ja teollisen maailman rakentamisesta 1900-luvun alusta asti. Karl-Erik Michelsen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori. Hän opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa yhtä aikaa Ilkka Herlinin kanssa.

Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?
Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio & Juha Lindell
Gaudeamus 2013

Yrityksissä ja yhteisöissä on usein monisäikeisiä ongelmia, joihin ei löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Kaaoksen reunalle ajautuminen voi olla myös uuden alku. Kirja auttaa ymmärtämään pirullisia ongelmia ja opastaa käytännön johtamistyössä, hyödyntäen kompleksisuusajattelun toimintatapoja ja työkaluja. Kirjoittajat ovat Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijoita, jotka ovat tutkineet pirullisia ongelmia kunnissa ja eri alan organisaatioissa.

Muista äänestää omaa suosikkiasi 16.1.2015 mennessä:

https://www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto

9.12.2014

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013