( Edunvalvonta )

SEFE valvoo ekonomin etuja

Teksti Marita Kokko, kuvitus Jussi Kaakinen
Kuinka ekonomikoulutus kehittyy? Miten ekonomi-brändi terävöityy? Kuka valvoo etujasi? Jos vastaukset kiinnostavat, kannattaa hakeutua vaikuttamaan SEFEn toimikunnissa. Haku käynnistyy syksyllä, ja valinnat tekee tuleva hallitus.

SEFEn kevätliittokokous päätti, että vuonna 2014 SEFEssä toimii kaksi vakiotoimikuntaa: koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta. Nimitystoimikunta hakee hallituksen jäsenten lisäksi potentiaalisia jäseniä myös työelämän toimikuntaan ja koulutuspoliittiseen toimikuntaan sekä mahdollisesti perustettaviin työryhmiin. Vuoden 2014 alussa aloittava uusi hallitus päättää pysyvien toimielinten kokoonpanot, sekä määrittää tarvittavien työryhmien tehtävät ja kokoonpanot.

Koulutuspoliittinen toimikunta linjaa SEFEn keskeiset suuntaviivat yliopistokoulutuksen ja ekonomikoulutuksen kysymyksiin. Tavoitteena on taata mahdollisimman kilpailukykyinen ja arvostettu ekonomikoulutus tulevaisuudessakin.

”Korkeakoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä myllerryksessä. On tärkeää tuoda muutokseen myös ekonomikunnan ääni”, toteaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä Oulusta.

Opetusministeriössä on parhaillaan pöydällä esitys, jonka mukaan korkeakouludiplomi tulisi uutena tutkintona korkeakoulukenttään.

”Meidän mielestämme uusi tutkinto sotkisi järjestelmää, joka on vasta sopeutumassa kandidaatin tutkintoon ja sen tuomaan relevanssiin työelämässä. Nykyisen kaksiportaisuuden lopullinen selkiyttäminen pitäisi tehdä ennen tämän kaltaisia uudistuksia”, Heinilä täsmentää.

Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka

Koulutuspoliittinen toimikunta valmistelee kaikki liiton koulutuspoliittiset kannanotot, oli kyse sitten näkemyksestä Akavan tai opetusministeriön suunnitelmiin. Toimikunta tekee myös omia avauksia ekonomikoulutuksen ja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

Toimikunta, SEFEn edunvalvontayksikön koulutuspoliittiset asiamiehet ja hallitus muodostavat yhdessä keskeiset toimijat koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa.

”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen tasosta pidetä huolta? Kun koulutus on laadukasta, voi ekonomi ylläpitää ammattitaitoaan ja kulkea kohti niitä unelmia, joita jokaisella heistä strategiahengessä on.”

Liiton uusi strategia korostaa rohkeutta, kasvua ja osaamista. Koulutuspoliittinen toimikunta puoltaa rohkeita koulutusuudistuksia yhteiskunnassa.

”Uskallamme suhtautua rohkeasti esimerkiksi siihen, että osa meidän koulutuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksullista EU:n ulkopuolelta tuleville.”

Työskentely toimikunnassa ei ole kovin aikaa vievää, edellyttää asioihin perehtymistä ja keskusteluihin osallistumista

Toimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Lisäksi työstetään esimerkiksi kannanottoja yhdessä sähköpostitse.

”Työskentely toimikunnassa ei ole ajankäytöllisesti valtavaa. Mukaan tulevilta edellytetään kuitenkin sitoutumista: materiaaleihin perehtymistä ja halua osallistua keskusteluihin.”

Pääsääntöisesti kokoukset ovat SEFEn toimistolla Helsingissä, joskus muuallakin, kuten tänä keväänä Tallinnassa.

”Kun Estonian Business School perusti yksikön Helsinkiin, pohdimme toimikunnassa, pitäisikö opiskelijat ottaa SEFEen opiskelijajäseniksi, koska he saavat kaupallisen yliopistokoulutuksen. Toimikunta kävi nyt tutustumassa, miten alan yliopistokoulutus toimii Virossa.”

Osaamisen jakaminen verkostona tärkeää

Palvelutoimikunta kehittää puheenjohtajansa Jane Moilasen mukaan puhtaasti jäsenkunnan palveluita ja ulospäin ekonomin brändiä. Näin toimikunnan rooli on erilainen kuin muiden toimikuntien, jotka vetävät linjoja ja vaikuttavat eri sidosryhmiin ja tahoihin. Todennäköisesti palvelutoimikunta ei enää vuonna 2014 toimi toimikuntana, vaan sen asioita työstetään työryhmissä.

”Palvelutoimikunnalla on ollut enemmän projektinomaisia tehtäviä”, hän painottaa.

Koko SEFE on puhdas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Jäsenyhteisöissä on lähes 50 000 henkilöjäsentä.

”Näin laajalla jäsenkunnalla on hyvinkin erilaisia tarpeita. Meidän täytyy katsoa, minkä tyyppiset palvelut millekin ryhmälle soveltuvat esimerkiksi elämänvaiheiden mukaan. Ovatko he opiskelijoita, elävätkö he ruuhkavuosia vai ovatko jo ehtineet senioreiksi? Koska järjestömme on valtakunnallinen, on pidettävä huoli myös alueellisesta tarjonnasta.”

SEFEn palveluja pyörittää toimistohenkilökunta. Heillä on tuntuma jäsenistöön ja he tietävät, mitä palveluita käytetään. Toimikunta on antanut oman panoksensa palvelujen kehittämiseen tukemalla ja sparraamalla toimiston väkeä.

Liiton uuden strategian fokuksena on yhteisöllisyys ja yksilö yhteisön jäsenenä.

”On tärkeää, että pystymme jatkossakin jakamaan osaamista verkostona keskenämme, sillä jäsenkunnalla on osaamista ja kokemusta.”

Digiaika parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuo niihin uusia elementtejä. Webinaarit ovat esimerkki digitaalisista mahdollisuuksista.

”Niiden avulla voimme jakaa osaamista kaikille jäsenille, asuivatpa he Rovaniemellä tai Hangossa. Esityksiä voi katsoa myöhemmin arkistosta verkkosivujemme kautta. Meillä on myös ekonomipörssi, joka hyödyntää sähköisiä kanavia. Samoin uudistetut verkkosivumme palvelevat entistä paremmin palveluiden hakijaa.”

Palvelutoimikunta on pohtinut kohderyhmä kerrallaan, miten ekonomi menestyisi työelämässä eri elämänvaiheissa, miten häntä voi auttaa työnhaussa ja miten kehittää esimerkiksi mentorointia.

”Nyt haluamme osallistaa jäsenistöä pohtimaan, mistä palveluista olisi hyötyä. Esimerkiksi seniorijäsenten osaamisen jakaminen nuorille on alue, jota voisi vielä parantaa. Meillä on olemassa mentorointia, mutta palveluun on jonoa. Ottamalla lisää resurssia jäsenkunnasta, pääsemme tässäkin eteenpäin.”

Tavoitteena on kirkastaa ekonomi-brändiä

SEFEn pitää seuraavaksi kirkastaa ekonomi-brändin sisältöä ja merkitystä.

”Korkeakoulutus muuttuu ja tuo uusia tutkintoja. Ei voi ottaa itsestään selvänä, että työelämässä tiedetään, mitä ekonomi osaa ja mitä tutkinto sisältää. Meidän tulee nyt viestittää sidosryhmille, mitä osaamme ja mitä hyötyä meistä on.”

Jane Moilanen nostaa esimerkiksi teollisuuden markkinoinnin. Suomi oli aiemmin isojen teollisuuslaitosten ja koneiden viennin maa. Totta kai insinööri osasi silloin parhaiten selittää, miten kone toimii.

”Siirrymme kohti palveluyhteiskuntaa ja tuotteisiin tulee raskaassa teollisuudessakin palvelukerros, jonka mukaisesti konekaupan kokonaisuudesta puolet tulee huollosta ja palvelusta. On väistämätöntä, että kaupallisen koulutuksen antama asiakasymmärrys on silloin tärkeä elementti. Tuotteiden kaupallistaminen ja kilpailuedun kirkastaminen on alue, jolla ekonomeilla on paljon annettavaa.”

Vaikka meillä todella osataan markkinointia, Moilasen mukaan meillä ei anneta tilaa markkinointi-ihmisille. Kuitenkin markkinointi avaa tietä itse myynnille, jota jo osataan arvostaa.

”Tarvitaan asiakasymmärrystä, että myydään oikeille kohderyhmille oikeilla argumenteilla. Ruotsissa tämä on ymmärretty, siksi maassa riittää menestystarinoita.”

Työelämän toimikunta odottaa kiireistä syksyä

Työelämän toimikunta linjaa kannanotot työmarkkinapolitiikkaan ja palkansaajien asemaa määrittävään lainsäädäntöön. Käytännössä toimiston edunvalvontatiimi ja edunvalvontajohtaja valmistelevat toimikunnan puheenjohtajan kanssa asiat, joihin odotetaan SEFEn kannanottoja.

”Pyyntö voi tulla SEFEn hallitukselta, Akavasta, ylempien toimihenkilöiden YTN-neuvottelujärjestöltä tai julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöltä JUKOlta”, luettelee toimikunnan jäsen Markku Aapakari Jyväskylästä.

Toimikunta tekee myös omia uudistusesityksiään.

”Teimme vastikään Akavalle tasa-arvolinjauksen naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja se meni sellaisenaan läpi. Nyt se on Akavan virallinen esitys”, hän kertoo.

Aapakari työskentelee teknologiateollisuudessa ja hoitaa työpaikkansa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Hän ennakoi tulevan syksyn työllistävän työelämän toimikuntaa.

”Voimme joutua tekemään radikaaleja päätöksiä esimerkiksi työtaistelutoimenpiteistä. Jos työtaistelutoimiin päädytään, on vaikea ennakoida, kuinka SEFEn hallitus suhtautuu toimikunnan esityksiin. Se voi ottaa toimikunnan päätökset omiin käsiinsä ja tehdä omat ratkaisunsa.”

Työnantajapuolelta on Aapakarin mukaan tulossa kylmää kyytiä.

”Jos työnantajan puheet realisoituvat, tilanne johtaa työtaistelutoimiin monellakin alalla. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen, syksystä tulee vielä vaikeampi.”

SEFEssä ei Aapakarin mukaan ole eturistiriitoja yrittäjien ja palkansaajien kesken, sillä yrittäjät ovat yleensä pienyrittäjiä.

”Pienyrittäjinä toimivien ja palkkatyötä tekevien ekonomien edut ja linjaukset ovat aika yhteneväiset. Meidän neuvottelukumppanimme ovat korporaatioita, joille myös pienyrittäjät tekevät työtä alihankintana.  Me suunnittelimmekin nyt, että tekisimme yrittäjien ja palkansaajien yhteisen ohjelman edunvalvonnan suuntaviivoista. Vastakumppanimme on EK, eivät Suomen yrittäjäjärjestöt.”

Ennen ekonomi oli johtotehtävissä, nyt asiantuntijana

Vielä 60-luvulla ekonomi oli iso johtaja, josta työnantaja piti hyvää huolta. Nykyisin ekonomi on yhä useammin asiantuntijatehtävässä ja työntekijän asemassa.

”Moni kuitenkin kokee olevansa johtaja eikä ole niin sitoutunut edunvalvontaan, vaikka yt-neuvotteluissa ekonomit ovat samalla viivalla kuin muutkin.”

Aapakari muistuttaa, että liiton toiminnan kivijalka on edunvalvonta.

”Ekonomin ansiotaso tulee saada vastaamaan koulutusta ja osaamista. Siksi olemme aikanaan järjestäytyneet.”

Edunvalvontatiimi osaa lobbauksen

Sefeläistä edunvalvontaa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

”Olemme pystyneet vaikuttamaan hallitusohjelmiin ja eduskuntaan, mistä  kiitos kuuluu toimistomme edunvalvontatiimille. Sen taidot lobbauksessa ovat parasta mitä akavalaisista liitoista löytyy”, Aapakari toteaa.

Nyt Aapakarin mielestä tulisi kuitenkin lisätä vaikuttamista työmarkkinapolitiikassa, vaikka edunvalvonta onkin ekonomeille vierasta, osalle pelottavaakin. Ammattiyhdistystoimintaa kammoksutaan jo sanana.

”Olen luottamusmiehenä käynyt neljät yt-neuvottelut, ja joka kerta neuvottelujen kohteeksi joutuneet ekonomit ovat yhtä hädissään kuin muutkin. Asenteiden muokkaamisessa toimikunnalla on ylivoimaisen suuri työ, sillä sen resurssit ovat rajalliset ja asenteiden kääntäminen on vuosien työ”, toteaa Aapakari, joka on teknologiateollisuudessa ainoa sefeläinen luottamusmies. Hän toivoo vähintään 50 luottamusmiestä lisää.

Työelämän toimikunta kokoontuu tavallisesti kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, tulevana syksynä luultavasti useamminkin, kun liittotasoiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Puheenjohtajalta työskentely toimikunnassa vaatii paljon. Jäseneltä kokousmateriaaleihin tutustuminen vie yksi, kaksi iltaa. Kokouksensa toimikunta pitää pääosin SEFEn toimistolla.

Aktiiviset esiin!

SEFEn hallituksen ja sen alaisten toimikuntien toimikausi on kaksivuotinen. Liitto tiedottaa syksyn 2013 hakuajoista jäsenten uutiskirjeissä ja nettisivuillaan.

Esimerkiksi koulutuspoliittisessa toimikunnassa odotetaan jäseniltä koulutusosaamista mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toimikuntatyössä on mukana osaajia professoreista opiskelijoihin.

”Mutta tarvitsemme myös koulutuksesta kiinnostuneita, tavallisessa työelämässä vaikuttavia ekonomeja kertomaan työarjen tuomista koulutustarpeista”, korostaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä.

Työelämän toimikuntaan tulevilta toivotaan kokemusta tehtävistä luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai SEFEn yhdyshenkilönä. Yksityissektorin edustajien lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka tuntevat työolot valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa.

”Pitäisi olla jotakin näistä kompetensseista, sillä muuten jäsen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Tai sitten on ainakin todella paljon opeteltavaa”, kertoo työelämän toimikunnan jäsen Markku Aapakari.

Vaikuttamisen paikkoja kyltereille

Teekkari on teekkari. Ja kylteri on – anteeksi kuka? Tehdäkseen kylteristä yhtä tunnetun termin kuin tupsulakkinen teekkari on, kauppatieteiden opiskelijat suunnittelevat työryhmää pohtimaan kylteri-imagoa nyt, kun SEFE tulevalla hallituskaudella siirtää painopistettä kiinteistä toimikunnista projektityöryhmien suuntaan. Kylteri-brändi on SEFEn hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan ja opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Tommi Oran mukaan pohdituttanut opiskelijoita tälläkin toimikaudella.

Yksi selkeä työryhmä saattaisi Oran mielestä olla kylteribrändityöryhmä, joka miettisi, millaisia kampanjoita ja tempauksia voi tehdä brändin kehittämiseksi. Ota kylteri kesätöihin -kampanja voisi näin saada ansaitsemaansa huomiota.

”Haluamme kehittää kylteri-brändiä ja viedä viestiä ennen kaikkia työnantajien suuntaan. Kyltereiden kesätyöt puhuttavat aina, ja varsinkin ensimmäisten vuosien opiskelijoiden on hankala saada kesätöitä.”

Liittokokoukselle esiteltiin toukokuussa ehdotelma uudenlaisesta opiskelijapoliittisesta neuvottelukunnasta, joka kerää yhteen toimikunnissa ja työryhmissä toimivat kylterit. Kylterit halusivat muutoksella korostaa yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua muiden toimikuntien kanssa.

SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä työskentelee seuraavallakin toimikaudella lukuisia kylteriedustajia. Liittokokous kannatti suunnitelmaa, jonka mukaan kyltereitä on jatkossa noin kolmasosa toimikuntien ja työryhmien jäsenistä – eli samassa suhteessa, miten kyltereitä on liitossakin jäseninä.

”Kyltereitä on jatkossa enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi kolme–neljä silloin jos jäseniä on kaiken kaikkiaan kymmenen yhdessä toimikunnassa tai työryhmässä. Ideana on, että opiskelijajäsenillä on sektoriroolit. Jos meillä on esimerkiksi työelämän toimikunnassa kolme opiskelijaa, he tuovat neuvottelukuntaan työelämäpoliittiset asiat ja toisaalta vievät neuvottelukunnan edustajien näkökannat takaisin työelämätoimikuntaan.”

Sektorivastuiden ansiosta on mahdollista kasvattaa opiskelijaedustajien roolia, sitouttaa opiskelijat toimintaan nykyistä paremmin ja tuoda lisäpontta työskentelyyn: jokaisella on oma agendansa tullessaan neuvottelukunnan kokoukseen.

Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa määrittelemällä hallituskaudellaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä valitsee jäsenet niihin. Liittokokous päätti myös, että SEFEn hallituksessakin voi vastedes olla useampi kuin yksi kylteri. Lisäksi liitolla on jatkossa aina kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi on opiskelijoiden edustaja. Tähän asti liittokokous on voinut toimikausittain päättää, täytetäänkö kolmannen varapuheenjohtajan paikka.

”Kylterit näkevät vahvasti, että opiskelijaelämä on vain pieni osa urasta, joten monissa ekonomien edunvalvonnallisissa kysymyksissä samat asiat koskettavat niin ekonomia kuin kylteriä”, Tommi Ora muistuttaa.

Niin että mikä kylteri? Sisäpiirin ulkopuolisillekin tietoa levittää  heti syyskuussa hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN, joka juostaan kaikilla ekonomeja leipovilla paikkakunnilla 28.9.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013