( Hyvinvointi )

Tolkkua asiantuntijan työaikoihin

Teksti Matti Remes
Kuvitus Nora Kolari
  • "Työntekijän kannattaa pitää työaika-asioita aktiivisesti esillä."
  • "Tietotekniikan kehitys on mahdollistanut sen, että työtä jatketaan usein kotona työpäivän jälkeen."
Kiireiset asiantuntijat tekevät töitä usein myös vapaa-ajalla, mikä heikentää palautumista ja hyvinvointia. Työn määrästä ja tavoitettavuudesta tulisi siksi keskustella työpaikoilla avoimesti.

Monen asiantuntijatyötä tekevän tiedetään paiskivan pitkiä päiviä ja selaavan työsähköpostejaan vielä vapaa-ajallakin. Asia saa vahvistusta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikoja ja työstä palautumista.

”Asiantuntijat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja he käyttävät siihen paljon aikaa”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen tiivistää.

Asiantuntijatyön työajat -tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen Ekonomien Aikani-sovellusta. Matkapuhelimeen ladattava sovellus sopii etenkin monessa paikassa tehtävän ja ajallisesti hajautuneen työn arviointiin.

Tutkimus nosti hyvin esille asiantuntijoihin kohdistuvat paineet. 73 prosenttia vastaajista koki, että heidän työmääränsä oli jatkuvasti tai ainakin ajoittain liian suuri. Tämä näkyy työpäivien venymisenä ja viikkotyötuntien kasvuna – usein ilman korvausta.

Esimies tekee pidempää päivää

Ropposen mukaan esimiesasemalla oli selvä yhteys pidempään viikkotyöaikaan. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet tekivät viikossa keskimäärin 44 tuntia töitä. Ilman alaisia työskentelevien asiantuntijoiden työaika oli keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa nousi esille kiinnostavia eroja myös erilaisten työpaikkojen välillä.

Suuremmilla työpaikoilla tehdään pidempää päivää työajalla, kun taas pienemmillä työpaikoilla ei-korvattavan työn määrä on suurempi.

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleminen oli selvästi yhteydessä ylitöihin ja viikonlopputyöhön. Samoin korkeakoulusektorilla työskentelevillä viikonlopputyön ja työpäivän pätkittyminen useampaan jaksoon oli todennäköisempää kuin yrityksissä.

Sen sijaan järjestöissä ja yhdistyksissä työskentelevillä oli vähäisempi todennäköisyys tehdä ylitöitä.

Älypuhelin vie työt kotiin

Asiantuntijatyötä tekevistä valtaosa ajattelee, että heidän tulee olla työssään jatkuvasti tavoitettavissa. Esimerkiksi sähköposteihin pyritään reagoimaan välittömästi. Työpuhelimeen vastataan tavallisesti myös iltaisin.

”Esimiehet kokevat muita useammin, että heidän odotetaan olevan tavoitettavissa myös vapaa-ajallaan. Yksityisellä sektorilla ja etenkin isoissa organisaatioissa työskentelevät pyrkivät reagoimaan sähköposteihin välittömästi muita useammin”, Ropponen sanoo.

Älypuhelimet ja muun tietotekniikan kehitys ovat mahdollistaneet sen, että työtä jatketaan usein kotona työpäivän jälkeen – Ropposen mielestä vähän turhankin helposti.

”Työlaitteiden käyttö työajan ulkopuolella saattaa olla merkki heikosta irrottautumisesta työasioista ja työn valumisesta vapaa-ajalle. Työn ja vapaa-ajan kietoutuminen liiaksi yhteen voi vaikeuttaa työstä palautumista ja rentoutumista.”

Toisaalta moni asiantuntija ei koe ongelmaksi, että työn ja vapaa-ajan raja ei ole enää yhtä selvä kuin aiemmin. Se voi tuoda myös tarvittavaa joustoa työn ja henkilökohtaisten asioiden yhteensovittamiseen.

Ropposen mielestä älylaitteet ja muu uusi tekniikka ovat muuttaneet työn teon muotoja niin paljon, että työpaikoilla tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja. Voidaan esimerkiksi sopia käytäntöjä siitä, milloin työntekijät ovat tavoitettavissa työpuhelimesta ja milloin he voivat huoletta sulkea sen.

Joissakin yrityksissä on sovittu yhteisistä säännöistä, joiden mukaan työsähköposteja ei lähetetä eikä niihin vastata iltaisin tai viikonloppuisin.

Entä mikä on työaikatutkijan oma ”työpuhelinetiketti”?

”Työpuhelimen lisäksi minulla oma puhelin henkilökohtaisten asioiden hoitoon. Voin itse rajata, milloin haluan pitää taukoa työstä. Esimerkiksi perjantai-iltana suljen työpuhelimen viikonlopuksi ja laitan sen pois silmistä, jotta ei tule kiusausta selata työsähköposteja. Avaan sen kyllä sunnuntai-iltana ja katson seuraavan viikon kalenterin. Se on tapani alkaa valmistautua uuteen viikkoon.”

Työstressi heikentää unen laatua

Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena Ropponen pitää asiantuntijatyön ajankäytön selvää yhteyttä hyvinvointiin ja palautumiseen. Sovelluksen avulla kerättiin tuntemuksia myös vireydestä ja unen laadusta.

”Työajan pituus on järjestelmällisesti yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin mittareihin, kuten työssä jaksamiseen, vireyteen ja muun elämän yhteensovittamiseen”, Ropponen sanoo.

Tutkimuksen mukaan pidempi ei-korvattava työaika oli yhteydessä heikompaan työssä jaksamiseen ja huonompaan työn sujuvuuteen. Etenkin ilta-aikaan työskentely näyttää olevan yhteydessä heikompaan uneen ja vireyteen.

Huono palautuminen edellisestä päivästä lisää puolestaan todennäköisyyttä, että seuraavana päivänä työpäivä saattaa venyä pidempään.

”Silloin noidankehä on valmis. Kun työpäivä venyy, niin uni seuraavana yönä heikkenee. Toisaalta jos edellisen yön uni on tuntunut heikolta, niin se saattaa pidentää työpäivää.”

Ropposen mielestä asiantuntijatyössä olisi hyvä huomioida työajan ja unen laadun välinen suhde.

”On suositeltavaa jaksottaa työskentely niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Myös unelle kannattaa varata riittävästi aikaa”, Ropponen neuvoo.

Mielekäs työ lisää hyvinvointia

Työn henkisen rasittavuuden vastapainoksi moni asiantuntija arvosti sitä, että työ vaatii jatkuvaa uuden oppimista, omien taitojen kehittämistä ja luovuutta. Työn koettiin tarjoavan mahdollisuuksia päättää itse asioista ja omasta työn tekemisestä.

”Koettu työn imu ja merkityksellisyys olivat selvästi yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Sitä tukee myös mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin”, Ropponen huomauttaa.

Hänen mukaansa kokemusta työn mielekkyydestä lisäävät myös selkeät työtehtävät. Työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja missä aikataulussa.

”Merkityksellisyyttä vahvistavat myös hyvin toimiva tiimi ja mahdollisuus edetä omalla uralla. Tällaiset asiat kannustavat tekemään työnsä hyvin.”

Toisaalta asiantuntijoiden työmotivaatiota syövät Ropposen mukaan huono esimiestyöskentely ja rutiinitehtävät.

”Työn merkityksellisyys katoaa, jos raportointi, matkalaskujen täyttäminen ja muu byrokratia alkavat olla työn pääsisältö.”

Ajankäytöstä yhtenäiset toimintavat

Ropposen mielestä tutkimus antaa hyviä eväitä asiantuntijoiden työn ja työpaikkojen käytäntöjen kehittämiseen. Hän toivoo, että työtekijöille tarjotaan tukea ja koulutusta ajanhallintaan työpaikoilla osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä.

Lisäksi asiantuntijatyötä tekevien työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, jotka liittyvät tavoitettavuuteen ja tehtävien kiireellisyyteen.

Ropponen huomauttaa, että asiantuntijatyöhön liittyy usein tietty projektimaisuus. Tehdään asioita, joilla on omat aikataulunsa.

”Silloin on ilmiselvää, että projektin loppuun saattamiseen tarvitaan venymistä. Toisaalta pitäisi pystyä puhumaan siitä, sännätäänkö hankkeen loputtua heti uuteen projektiin, vai olisiko pieni hengähdystauko paikallaan.”

”Työajoista kannattaa keskustella työpaikoilla ja pohtia yhdessä, mikä on riittävä työmäärä ja missä aikaraameissa työtä tehdään. Sitäkin on syytä sopia, milloin työntekijät ovat tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelimitse”, Ropponen sanoo.

Ropposen mielestä työn tekemisen käytännöistä tulisi puhua kaikilla tasoilla. Organisaatiolla pitäisi olla yhteiset ja kaikki työntekijät kattavat toimintatavat. Sen jälkeen voidaan katsoa, miten niitä toteutetaan tiimeissä ja yksittäisen työntekijän tasolla.

”Yhdessä sovitut toimintatavat kannattaa kirjata ylös. Niihin perehdyttäminen on tärkeää myös uusille työntekijöille.”

Omaa työaikaa kannattaa seurata

Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen sanoo, että työaikakeskustelua tulisi käydä koko työyhteisön kesken. Kun ylin johto ja esimiehet sitoutuvat työaikakäytäntöihin, kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja kaikkiin pätevät samat pelisäännöt.

”Työntekijöiden kannattaa pitää työaika-asioita aktiivisesti esillä. Esimerkiksi isommissa yrityksissä luottamushenkilöillä on yleensä työnantajan kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa on mahdollista nostaa esille näitä kysymyksiä”, Mykkänen toteaa.

Myös yksittäinen työntekijä voi keskustella näistä asioista esimiehensä kanssa.

Keskustelun pohjaksi on hyvä seurata jonkin aikaa omaa työaikaansa. Sen voi tehdä esimerkiksi Aikani-sovelluksen avulla.

”Kirjatuista työaikatiedoista voi hahmottaa kokonaiskuvaa, millaisista palasista oma työ koostuu ja paljonko siihen kuluu oikeasti aikaa.”

Mykkänen huomauttaa, että lain mukaan työnantajien tulisi seurata työntekijöidensä työaikaa. Tutkimukseen vastanneista asiantuntijoista kuitenkin 44 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan työajan seurantaa.

”Se on ongelma. Ekonomit tekevät usein pitkää päivää ja tekevät töitä vielä kotona. He eivät kuitenkaan saa työstään siitä kuuluvaa korvausta, koska todellisia työtunteja ei kirjata. Lisäksi kannattaa huomioida hyvinvointiin liittyvät vaikutukset, mikä tuli hyvin esille tutkimuksestakin”

Suomen Ekonomien tavoitteena on, että työtunneista pidetään asianmukaisesti kirjaa ja että ylityöt ja matka-ajat korvataan työaikalain ja sopimusten mukaisesti.

Mykkäsen mielestä tutkimus on erinomainen lisä keskusteluun, jota nyt käydään työaikalain uudistamisesta.

”Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että asiantuntijat ja esimiehet tekevät paljon töitä. Silloin on tarve myös työsuojelulle. Siksi on erityisen tärkeää, että ylemmät toimihenkilöt pysyvät myös jatkossa työaikalain soveltamisen piirissä.”

”Työn tekemisen tapa on muuttunut niin paljon, että lakia voi olla vaikea saada toimimaan kaikkiin erilaisiin työn muotoihin ja tekemisen tapoihin. Siksi pitäisikin jättää pelivaraa, jotta työpaikoilla voidaan yhdessä henkilöstön kanssa sopia asioita oman toiminnan kannalta järkevästi.”

14.2.2018

Uutta tietoa palautumisesta

Työterveyslaitoksen tutkimus Asiantuntijatyön työajat selvitti asiantuntijoiden työaikoja ja työstä palautumista. Tässä hyödynnettiin Suomen Ekonomien ja it-palvelutalo Ambientian kehittämää Aikani-sovellusta.

Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen haettiin vapaaehtoisia Suomen Ekonomien jäsenistä ja IBM Finlandin työntekijöistä. Ajankäyttöään tallensi sovellukseen 651 henkilöä. Heistä 218 vastasi myös kyselylomakkeeseen.

”Aineisto on hyvä, vaikka vastaajia olisikin voinut olla hieman enemmän”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo.

Kyse on sikäli ainutlaatuisesta tutkimuksesta, että asiantuntijatyötä tekevien työaikoja ja ajankäyttöä ei ole aiemmin selvitetty yhtä perusteellisesti. Uutta on myös se, että sovelluksen avulla tutkimukseen osallistujat voivat myös arvioida päivätasolla vireyttään ja unen laatua.

Ota Aikani-sovellus käyttöösi! www.ekonomit.fi/aikani

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013