( Kylteri )

Tulevaisuuden suunta valitaan nyt

Teksti Salla Salokanto
Kuvat Timo Soasepp
  • Kylterit seurasivat esityksiä Tennispalatsin vaikuttavan Scape-salin nahkapenkeillä.
  • Tietoturva-asiantuntija Marcus Murray muistutti kyltereitä siitä, että salasanoilla on väliä.
  • Inbot-yrityksen perustaja Mikko Alasaarela puhui tunneälykkäästä tekoälystä.
  • "Se, kuinka suurta riskiä heikko tietoturva tarkoittaa, riippuu siitä, kuka olet", Marcus Murray tiivistää.
Tulevaisuus rakentuu tunteita ymmärtävälle tekoälylle ja lohkoketjuille, arvioivat Kylteripäivien puhujat. Muuttuvat uhat on syytä tuntea, mutta kuinka mahdollisuuksistakin saisi otteen?

Viestiseinä täyttyi villeistä vitseistä ja improräppi raikasi, kun kylterit valloittivat Tennispalatsin Scape-salin Kylteripäivien seminaarin ajaksi. Iltajuhlia odotteleville tuleville ekonomeille tarjottiin tapahtumassa näkökulmia omaan osaamiseen, hyvinvointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Samalla seminaarin puhujat herättelivät tulevia ekonomeja pohtimaan omaa rooliaan tulevaisuudessa, jonka muotoa kukaan ei vielä tiedä.

Puheenvuorojen perusteella varmaa on vain muutos. Olemme risteyskohdassa, ja moni nykykylteri on jatkossa mukana vaikuttamassa siihen, mikä verkkojen mahdollistamista monista poluista lopulta toteutuu.

Tiedämme kuitenkin, että nopeasti kehittyvät teknologiat nakertavat tuttuja rakenteita jo nyt. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi pankkialalla.

”Asiakkaiden toiveet ovat muuttuneet paljon”, kertoo talouden näkymiä tilaisuudessa ruotinut Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.

”Suurin osa esimerkiksi toivoo, että palvelut toimivat mobiilisti. Tämä pakottaa pankit muuttumaan nopeasti.”

Pitkän tähtäimen tulevaisuutta luodannut teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela on samaa mieltä. Hän arvioi, että kehityksen etulinjaan pyrkivän onkin otettava haltuun ainakin lohkoketjuteknologia ja tekoäly, joiden varaan suuri osa kehityksestä rakentunee.

Tekoäly tietää, mitä tunnet

Inbot-yrityksessään vaikuttava Mikko Alasaarela on hankkinut jalansijaa tekoälyn ja teknologian kehityksen visionäärinä. Tämän hetken merkittävänä kehityskulkuna hän pitää tekoälyn tunneosaamisen lisäämistä.

Keinotekoisesti rakennetun tunneälyn avulla voidaan reagoida tunteisiin ja rakentaa luottamusta. Tunnetietoa hyödynnetään jo nyt valtavasti, myös kaupallisesti. Esimerkiksi 2010-luvun tienoilla yleistynyt freemium-liiketoimintamalli nojaa käyttäjien tunteen, addiktion, synnyttämiseen ja vahvistamiseen.

”Lisäksi tunneälyn kehittyminen mahdollistaa myös luovan työn siirtämisen tekoälylle aiempaa paremmin”, Alasaarela kertoo.

Ei siis pidä paikkaansa, että luovat tehtävät olisivat teknologian ulottumattomissa: tekoälyn analyyseihin perustuva luova työ eli niin sanottu algoritminen design yleistyy. Alasaarela muistuttaa, että esimerkiksi Netflixin suositun House of Cards -sarjan näyttelijävalinnat ja juonenkäänteet perustuivat algoritmeilla toteutettuihin laajoihin yleisön käyttäytymis- ja arvostusanalyyseihin. Viikonloppujen sarjamaratonit ovat siis vain osoitus koukuttavien algoritmien tehosta.

”Tunteita ymmärtävä tekoäly mahdollistaa muun muassa pitkälle personoidun ja henkilökohtaisen palvelun. Toisaalta sen myötä myös psykologinen manipulaatio skaalautuu globaaliin mittakaavaan”, Alasaarela huomauttaa.

Jopa sinänsä harmittomilla algoritmeilla voi olla ennakoimattomia seurauksia, kun käyttäjälle esimerkiksi tarjotaan sivu sivulta intensiivisempää materiaalia, jotta hän pysyisi sivustolla. Analyysit ja sosiaalisen median kohdennukset mahdollistavat myös laajamittaisen tarkoituksellisen vaikuttamisen esimerkiksi poliittisesti.

”Koskaan ei voi olla varma siitä, onko sosiaalisessa mediassa taustalla jokin intentio vai ei.”

Pidä huoli verkkopersoonastasi

Myös tapahtuman pääpuhuja, kyberturvallisuuden huippuasiantuntija Marcus Murray havainnollisti, kuinka vaivatonta ja helppoa identiteetin varastaminen ja koneelle murtautuminen voi olla. Esimerkin vuoksi Murray hakkeroi oman koneensa muutamassa minuutissa sekä selvitti verkossa levinneestä tietokannasta tärkeiden ruotsalaispoliitikkojen salasanoja.

”Se, kuinka suurta riskiä heikko tietoturva tarkoittaa, riippuu siitä, kuka olet”, Murray tiivistää.

Arvokkaassa yrityksessä tai vaikka pankissa työskentelevän tietoturvastiplut voivat maksaa maltaita, kun rikolliset pääsevät käsiksi arvokkaaseen dataan tai jopa asiakkaiden tilitietoihin. Oma lukunsa ovat verkkoon yhdistetyt tuotteet, jotka yleistyvät esineiden internetin myötä: jo nyt murtautumisen tiedetään onnistuneen esimerkiksi Teslan ja jopa Boeing 757 -matkustajakoneen järjestelmiin.

Mitä nopeammin maailma virtualisoituu, sitä nopeammin riskitkin kasvavat. Liiketoiminnan lisäksi riskit koskevat myös yksityishenkilöitä. Salasanojensa vahvuudesta kannattaa siis huolehtia.

”Salasanat suojelevat sinun omaa verkkopresenssisiäsi, siis sitä, kuka olet verkossa”, Murray muistuttaa.

Ja virtuaalisten versioidemme merkitys kasvaa vauhdilla.

Rohkeasti kohti muutosta

Lopulta tulevaisuuden ennakointi on spekulaatiota, ja uhkakuvien lisäksi muuttuva maailma tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Tilaisuudessa puhuneen professori Alf Rehnin mukaan tärkeintä onkin ennakkoluuloton ajattelu. Tulevaisuudesta pitää osata herättää kysymyksiä, ja nykysuuntia voi kyseenalaistaa.

Muutoksen suuntaan voi siis vaikuttaa, mutta se vaatii sopivasti rohkeutta.

”Ei ole olemassa teoriaa tai kirjaa, joka opettaa, kuinka kaikki muutetaan”, Rehn muistuttaa.

Sen sijaan muutoksen kärryille pääsee Rehnin mukaan olemalla sopivassa suhteessa röyhkeä ja nöyrä. Hyvien ideoiden takana on vain harvoin nero, ja yhtä harvoin ne ovat kehittämättä valmiita. Siksi kokeillen oppiminen on avainasemassa. Se on mahdollista kaikille.

”Innovaatiot tehdään niin, että joku testaa jotain ja toivoo, että se toimii jollakin tavalla”, Rehn havainnollistaa.

Mikko Alasaarela on samoilla linjoilla. Asiantuntemus kehittyy uteliaisuudella ja asioita tekemällä. Teknologiseen kehitykseen voi vaikuttaa, kun sitä ensin opiskelee – eikä vain koulussa. Yksi taito nouseekin Alasaarelan mukaan tulevaisuuden maailmassa ylitse muiden.

”Ihmiselle tärkein kyky on kyky oppia.”

14.2.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013