( Kylteri )

Tulevaisuus on kylterin

Teksti Salla Salokanto
Kuvat Timo Soasepp
  • Tapahtuman keynote-puhuja Arto O. Salonen johdatti kuulijat suurte nkysymysten äärelle.
  • Kylteripäivillä ammatillinen kehittyminen ja verkostot yhdistyvät.
  • Improryhmä Kolina haki ideat esityksiinsä yleisöstä.
  • Monipuoliset esiintyjät herättivät ajatusten lisäksi hilpeyttä.
  • Ahkera verkostoituminen alkoi seminaarin tauoilla ja huipentui myöhemmin iltajuhlassa.
Kun kylterit kaikista kauppakorkeakouluista kokoontuvat yhteen paikkaan, verkostot kasvavat, osaajia löytyy ja tulevaa muovaillaan rohkeasti.

Kylteripäivät 2019 keräsi tammikuun lopulla opiskelijoita ja asiantuntevan puhujakaartin Helsingin Bio Rexiin pohtimaan tulevaa. Tapahtumassa kävi selväksi, että muutos on totta, ja sen suunta määritellään nyt. Kyltereillä ja heidän näkemyksillään on tässä vaikuttamisen paikka.

Jyväskyläläiset fuksit Erika Ek ja Heini Vettenranta ilmoittautuivat tapahtumaan monen muun pörssiläisen tavoin kuultuaan mielenkiintoisista puhujista. Yhteiskunnan muutosta ja tulevaisuuden työtä ruotinut Petri Rajaniemi oli lunastanut heidän odotuksensa jo ensimmäiseen taukoon mennessä.

”Esitys oli inspiroiva ja motivoiva. Rajaniemi puhui tärkeistä asioista”, Vettenranta kiittää.

Seminaaria seuraavaan iltajuhlaan kohdistui toisenlaisia odotuksia.

”On kiva päästä näkemään, millaista muissa kaupungeissa on, ja tutustua muihin”, Ek tiivistää.

Megatrendit määrittävät muutosta

Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan osin erilaisia taitoja kuin nyt. Teknologisen vallankumouksen suuntia vasta valitaan, eikä uusien ammattien sisällöstä vielä tiedetä. Nykymuotoisten tutkintojen ja ammattien merkitys on heikkenemässä, asenteen arvo kasvaa.

”Tulevaisuudessa arvo onkin siinä, miten teet työsi”, ensimmäiseksi puhunut Ponder Nobsin Petri Rajaniemi tiivisti. ”Tämän ajan merkki on epätietoisuus. Toisaalta on innostavaa ajatella, mitä voi oppia ja kuinka suunnattoman paljon voikaan kehittyä.”

Muutosjohtamisesta ja itseohjatuvasta organisaatiokulttuurista puhunut Nordea Suomen varatoimitusjohtaja Sara Mella oli samaa mieltä. Maailma tulee hänen mukaansa muuttumaan niin paljon, että alan vaihtaminen on todennäköistä. Uuteen sopeutumisessa korostuu avoimuus.

”Kaikkein tärkeintä tulevaisuudessa on oppimiskyky. Sen myötä pystyy reagoimaan uudenlaisiin eteen tuleviin tilanteisiin, joihin ei ole valmista kaavaa.”

Jotakin muutoksen suunnista voidaan sentään sanoa: esimerkiksi vastuullisuuden merkitys kasvaa, kertoi Fondian juridiikan asiantuntija Satu Relander. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää ymmärtää, että vastuullisuusvaatimukset kasvavat esimerkiksi ilmastonmuutostietoisuuden myötä, ja tämä alkaa näkyä myös sääntelyssä.

Osakeanalyysipalvelu Inderesin tarinaa avannut Sauli Vilén on tästä yhtä mieltä.

”Vastuullisuudesta on tulossa selkeä standardi, ei vain vaihtoehto. Se näkyy kuluttajien valinnoissa, ja trendi on erittäin voimakas. Myös osakeanalyytikon on mietittävä asiaa: jos ei toimi vastuullisesti, liiketoiminnan riskit ovat suuremmat.”

Vapauta potentiaalisi – mutta minkä puolesta?

Digitalisaatio ja itseohjautuvuus yhdessä haastavat niin kylterin kuin yhteiskunnankin. Aivotutkija Mona Moisala kertoi tapahtumassa havainnollisesti, miten elintapojen ja kulttuurin muutos heikentää keskittymiskykyä – ja mitä asialle voisi tehdä. Kyltereillä on Moisalan mukaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaiseksi oma ura ja työnteon tottumukset muotoutuvat, sillä rutiineihin ei ole vielä ehditty urautua.

”Haastakaa työpaikkojen käytäntöjä ja miettikää, miten itse teette työtä”, Moisala rohkaisee. ”Kiireisyys ei ole todellisuudessa tehokasta. Kannattaa yrittää luopua kiirepuheesta ja olla itselleen armollinen.”

Opiskelijoilla onkin kaikki mahdollisuudet muovata urastaan ja yhteiskunnastakin näkemyksensä mukainen ja poiketa totutusta. Tapahtuman keynote-puhuja, yhteiskunta- ja kauppatieteiden apulaisprofessori ja tutkija Arto O. Salonen uskoo, että uudenlaisiin visioihin sitoutuminen voi siivittää kylterit upeaan huomiseen.

”Me elämme yltäkylläisyyden maailmassa, mutta tavoittelemme edelleen materiaa kuin eläisimme äärimmäisessä köyhyydessä”, Salonen muistutti kuulijoita. ”Materia ja raha eivät enää useinkaan lisää kokemusta elämän merkityksestä. Niiden sijaan meillä on mahdollisuus etsiä vastauksia paljon suurempiin kysymyksiin.”

Salonen toivoo, että uusia visioita etsittäisiin yhteisöllisesti ja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia, suurempia merkityksiä, joihin yksilöt voivat liittyä ja joiden puolesta he voivat omaa potentiaaliaan käyttää. Kun nämä merkitykset kohtaavat arvot, päästään lähemmäs merkityksellistä elämää. Tällaisten merkitysten etsiminen on myös hyvää liiketoimintaa.

”Hiljainen arvojen vallankumous on jo tapahtunut”, Salonen arvioi. ”Ihmiset etsivät mielekkyyden kokemusta. Täydellinen tuote onkin merkityksellinen monille tahoille: käyttäjille, yritykselle, työntekijöille ja yhteiskunnalle.”

Tehokkuus, teknologia ja talouskasvu ovat siis työkaluja visioiden saavuttamiseksi, mutta nämä visiot tulisi Salosen mukaan määritellä rohkeasti uudelleen. Kylterit jos ketkä pystyvät tähän.

13.2.2019

Oma visio osaksi yhteiskuntaa

Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel muistutti Kylteripäivillä, että yksi tehokas tapa saada omaa näkemystään kuuluviin on valjastaa Suomen Ekonomien asiantuntijat vaikuttamaan oman tavoitteensa puolesta. Kyltereillä on suuri vaikutus koko yhteiskunnan suuntaan, ja opiskelijatkin voisivat käyttää vaikuttamisen asiantuntijoita visioidensa tukena paljon nykyistä enemmän.

”Toivomme, että te opiskelijat vaaditte meiltä lobbareilta toimia ja haastatte meitä ajamaan myös teidän asiaanne.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013